Viisukuppila

Hyvää iltaa, arvon Viisukuppilalaiset, ja tervetuloa Kuppilanatia Song Contestin finaaliin!

Saimme mukaan 28 upeaa kappaletta sekä 28 maata, jotka ovat oletettavasti ainakin osalle käyttäjistä vähän vieraampia. Voit tutustua maiden esittelyteksteihin tämän postauksen alla olevissa postauksissa.

Avustan tällä kertaa Aleksia pisteiden vastaanottamisessa, joten muistathan lähettää pisteesi nimimerkille teemuus. Ääniä aletaan vastaanottamaan tiistaina 26.9. klo 22:00 eteenpäin. Allekirjoittanut lähettää omat pisteensä puoliksi ja puoliksi kahdelle ensimmäiselle äänestäjälle.

Äänestysaikaa on vähän alle pari viikkoa ja deadline on maanantaina 9.10. klo 17:00. Tulosshow järjestetään tiistaina 10.10. klo 19 eteenpäin.


Kappaleet

1. Paskisctan / Jenna Alexa - Jäisikö mua kukaan kaipaamaan
2. Däblantis / Sina Anastasia - Spiel mit Feuer
3. Avaloria / Coldplay - Viva la Vida
4. Sannalandia / I DONT KNOW HOW BUT THEY FOUND ME - Do It All The Time
5. Albertan Cornfields / Anndi McAfee - I Miss You (Robyn's Song)
6. Kurnau / Olavi Uusivirta - Pupu
7. Ħëŧëliđix / ONUKA - ZENIT
8. Saint Ostrus / Matteo Bocelli - Solo
9. Juliette / Olivia Rodrigo - Vampire
10. Lõuna-Maasaar / Stefan - Seotud käed
11. Ashyel / Irina Milan - Mitä jumalan tähden tapahtuu
12. Frisvealand / Miss Li - Ålderdomshemmet
13. Azar Aoi / Ashbury Heights feat. Madil Hardis - Wild Eyes
14. Itä-Nøgternøn tasavalta / Kent - VinterNoll2
15. Patania / Behdad & Estrella - Farari
16. Bängersaaret / FLI:P - want some?
17. Toisaa / Big King Travel feat. Omega Sapien, Mudd the student, Lil Cherry, GOLDBUUDA - Go Straight
18. Greimpalmia / VVV [Trippin'you] – Odiar frontal
19. Kuurinkynnään vapaavaltio / Серебряная Свадьба - Adieu, la tête
20. Hexian (和弦) / Yisa Yu - Simu (思慕)
21. Triplostan / Френды & Саша Спилберг - Всегда Буду С Тобой
22. Marabuntia / Belanova - Rosa pastel
23. Rabototzka / Lucas Pope - Papers, Please
24. ʔə / Holly Herndon - DAO
25. Schanze / New Level Empire - Belédfulladnék
26. Siilimaa / SILVA EMILIA - Beautiful Monster
27. Ei kenenkään maa / Steve Dekay & Sydien - Beliefs
28. Osero / Rheinzand - La Nuit

Pisteytyskaava: 12-10-8-7-6-5-4-3-2-1
Soittolista: https://www.youtube.com/playlist?list=P ... s9Dovio0De

Äänestyslomake:

12p - Artisti - Kappaleen nimi
10p - Artisti - Kappaleen nimi
8p - Artisti - Kappaleen nimi
7p - Artisti - Kappaleen nimi
6p - Artisti - Kappaleen nimi
5p - Artisti - Kappaleen nimi
4p - Artisti - Kappaleen nimi
3p - Artisti - Kappaleen nimi
2p - Artisti - Kappaleen nimi
1p - Artisti - Kappaleen nimi

ʔə

ʔə on yksi TOI 700 ə -eksoplaneetalla sijaitsevista valtioista. Maan ovat nimenneet yhdysvaltalaiset kielitieteilijät, jotka olivat ensimmäisten joukossa kartoittamassa aluetta ja sen asukkaita. ʔən kieli on tabukieli, jonka neutraalirekisteri koostuu ainoastaan yhdestä vokaaliäänteestä; merkitykset erotetaan toisistaan moninaisin prosodisin keinoin. Kielessä on myös konsonantteja, mutta niitä on hyväksyttyä käyttää ainoastaan edesmenneistä puhuttaessa.




Albertan Cornfields

Tämä maa on surullinen, suuri ja tyhjä, mutta maissia sentään riittää.




Avaloria

Avaloria on taikuuden ja ihmeen verhottu valtakunta, jossa jyrkät kristallitornit lävistävät taivaan ja kelluvat saaret ajelehtivat smaragdimetsien yläpuolella. Pääkaupunki Luminarum sijaitsee suurimman kelluvan saaren huipulla ja on henkeäsalpaava näky lumoavalla arkkitehtuurillaan. Avalorian asukkaat ovat taitavia muinaisissa elementaalitaioissa, jotka hyödyntävät tulen, veden, maan ja ilman voimaa muotoillakseen maailmaansa.




Ashyel

Valtiomuoto: perustuslaillinen monarkia
Kuningatar: Enika Fayane I
Pääkonsuli: Andar Tamagit Jr.
Pääkaupunki: Ylmiadol (9 450 000 asukasta)
Pinta-ala: 492 295 km²
Väkiluku: 46 070 554
Uskonto: ei valtionuskontoa, joskin alueelle harjoitetaan lukuisia panteistisia luonnonuskontoja.

Ashyel sijaitsee mantereen koillisella rannikolla. Suurimmaksi osaksi vuoristoinen maa on ihanteellisessa asemassa puolustamaan aluettaan, sillä yritykset miehittää valtio ovat käytännössä mahdollisia ainoastaan meriteitse. Vuoriston lisäksi maa koostuu pääosin sen keskiosissa sijaitsevasta ohuehkosta taigavyöhykkeestä ja kaakkoisesta Ylmian tasangosta, jolle suuri osa asutuksesta keskittyy. Vuodenaikojen väliset sääerot eivät ole kovin merkittävät, ja Ashyelin keskilämpötila pysyykin 0-14 celsiusasteen välillä ympäri vuoden.

Ashyelin historiallisena pääelinkeinona on ollut kaivosteollisuus, joka on tehnyt valtiosta verrattain vauraan arvometallien ja korujen runsaan viennin ansiosta. Vain pieni osa maasta on viljelykelpoista, joten ruoantuotanto on pitkälti paikallisen kalastuksen ja muiden elintarvikkeiden ja niiden raaka-aineiden tuonnin varassa.

Vuoriston muusta mantereesta lähes kokonaan erottaman Ashyelin arveltiin pitkään tulleen asutetuksi merkittävästi koko muuta mannerta myöhemmin, mutta nykykäsityksen mukaan väestöä saapui jo lähes vuosituhannen ajan luultua aiemmin, samanaikaisesti pohjoisia merireittejä ja maan lounaisosan solia pitkin. Mantereen eri osista tullut väestö sulautui toisiinsa kielellisesti ja osin kulttuurisesti jo kirjoitetun historian alkupuolella.

Ashyel on perustuslaillinen monarkia, jossa kuningattarella on muodollisen valta-aseman lisäksi vain rajoitetusti poliiittista valtaa. Monarkian suosio ja kunnioitus väestön keskuudessa on kuitenkin läpi historian ollut korkealla lyhyitä kausia lukuun ottamatta, joten pääneuvoston ja sitä johtavan konsulin ei usein kannata joutua kuningattaren epäsuosioon. Ashyelin monarkiamuodossa naisperilliset ohittivat ennen miesperilliset, nykyään perimysjärjestys ei tosin enää katso sukupuolta.

Musiikilla on Ashyelilaisessa kulttuurissa ajateltu olevan korvaamaton ja elintärkeä merkitys henkisen hyvinvoinnin kannalta, ja opiskelijat ja työväestö nauttivatkin ruokataukojen lisäksi musiikkitauoista. Kulttuurin keskiössä on läpi historian ollut erottuva, pääosin sukupuolineutraali pukeutuminen, johon kuuluvat jalokivin kirjaillut kansallisasut, hiuskoristeet ja muut asusteet. Myös luonto on tärkeä osa kansallista mielenmaisemaa, ja suuri osa metsistä ja vuoristosta on suojeltua ja rauhoitettua, osin uskonnollisista syistä.




Azar Aoi

Azar Aoi on pieni saarivaltio keskellä suurta merta. Siellä ilmasto on sateinen ja kolea ympäri vuoden. Niinä harvoina päivinä kun ei sada, taivas on häikäisevän sininen. Poutapäivät ovat aoilaisessa kulttuurissa kansallisia vapaapäiviä, joina kansalaiset kerääntyvät rannalle katselemaan taivasta, rukoilemaan ja lukemaan pyhää vaaleansinistä kirjaa. Kirjat ovat muutenkin erittäin tärkeitä, sillä oppineisuus on korkeassa arvossa. Maan pääkaupunki Al-Azar on kuuluisa vuotuisista suurista kirjamessuistaan, jotka houkuttelevat turisteja ympäri maailman. Messut järjestetään sisätiloissa, koska muuten kirjat kastuvat.




Bängersaaret

Bängersaaret löydettiin ja luotiin noitavainojen aikaan. Moraalittomat naiset eli niin sanotut noidat oli tarkoitus hävittää ja jättää tuhkineen asumattomalle saarelle. Päätöksen tehnyt kuningas kuitenkin pyörsi ajatuksensa sirtäessään saarelle valtionsa kultavarat, itsensä ja luottohenkilönsä palvelusväkineen.

Noidat valittiin lähinnä ulkonäönsä perusteella. Heitä lastattiin mukaan kymmenittäin kuninkaan silmäniloksi. Kuningas teki Bängersaarista oman huvittelusaarensa ja jätti entisen maansa ruton kouriin kärvistelemään. Bängersaarten ensimmäiset vuosikymmenet olivat kaikkea muuta kuin seesteisiä. Vuosikymmenet pitivät sisällään valtataistelua sekä lukuisia salamurhia, joihin kuului myös kuninkaan myrkytys.

Salamurhatun kuninkaan rakastajatteret ottivat yllättäen vallan ja onnistuivat masinoimaan saarelle oman valtiomuodon & itsenäisyyden. Sadassa vuodessa viidensadan siirtolaisen joukkio oli kasvanut sataan tuhanteen. Asukkaista miehiä oli vain kahdeksasosa. Alhaista mieskantaa yritettiin paikata muun muassa Lähi-idän orjakaupoilla.

Bängersaarista ja sen orgioista kohistiin etenkin 1800-luvulla. Sitä pidettiin maanpäällisenä helvettinä - miehistä moni eli orjuudessa naisten hallitessa. Väkiluku oli kasvanut lähes miljoonaan. Turismi kukoisti, sillä maassa oli lupa tehdä kaikkea sitä, mikä oli muualla luvatonta ja moraalitonta. Bängersaarten rietas elämäntapa halveksutti ulkopuolisia lopulta niin suuresti, että maa miehitettiin ulkovaltioiden yhteistyössä kymmeniksi vuosiksi. Se oli suuri takaisku Bängersaarten omavaraiselle taloudelle ja kulttuurille.

Maailmansotien aikaan Bängersaaret kuitenkin vapautui ulkovaltioiden eripuran takia. Turismi ja juhlinta alkoivat jälleen kukoistaa ja miehet saivat myös viimein oikeuden vaikuttaa maan politiikkaan. Nykypäivänä Bängersaaret tunnetaan nuorten aikuisten biletyssaarena ja mm. kauneuskilpailu Miss Universaalin pitopaikkana. Maan kaunis ja monikulttuurillinen väkilukukin on kasvanut jo kahteen miljoonaan.




Däblantis

Däblantis on suhteellisen nuori ja pienehkö, reilun miljoonan ihmisen sisämaavaltio luonnonkauniissa Perä-Kaukastaniassa. Sen ovat muodostaneet joukko ihmisiä, jotka ovat kyllästyneet muun maailmaan tylyyteen sekä toisaalta pääosin ideologioihin perustuvaan päätöksentekoon. Däblantiksessa on laitonta jättää tervehtimättä däbäämällä omaan tuttavapiirinsä kuuluvia vastaantulijoita 1000 Däbin (valtion rahayksikkö; 1 Däb ≈ 1,5 €) sakon sekä puolen vuoden ehdottoman vankeustuomion uhalla. Muutoinkin hyvät käytöstavat ovat maassa arvossaan. Niiden täydellistä hallintaa miltei vaaditaankin, sillä maan talousrakenne on 90-prosenttisesti palvelualavaltainen. Kaikki asujaimiston tarvitsemat muut resurssit tuodaan ulkomailta. Lintuja ei kuitenkaan saa tuoda maahan, jottei maan kansalliseläimen, hömötiaisen, asema vaarannu. Lisäksi laki sanoo, ettei hömötiaista saa vahingoittaa missään olosuhteissa karkottamisen uhalla.

Valtio maksaa kaikille asukkailleen elämiseen riittävää palkkaa, minkä vuoksi klassista sosiaaliturvaa ei käytännössä tarvita ja muilla tavoin huono-osaisimmista pidetään erinomaista huolta. Valtiomuodoltaan Däblantis on demokraattinen krytokratia. Tällä hetkellä ylimmän tuomarikollegion puheenjohtajana toimii toisen polven däblantislainen Börje Börgelsson. Tärkeimmät ja samalla oikeastaan ainoat vientituotteet ovat kulttuurisia; niin kirjallisia, musiikillisia kuin tieteellisiäkin. Maan merkittävin turistikohde on tulivuori Däbster, joka purkautuu keskimäärin kahdesti vuodessa. Se onkin inspiroinut lukuisia maan taiteilijoita käyttämään tulivuorikuvastoa luomistyössään. Däblantiksen kansallislaulu virallisissa ulkomaisissa yhteyksissä/tapahtumissa on "My Heart Bleeds For You". Kotimaisissa juhlissa sekä muissa epävirallisemmissa kinkereissä sen sijaan käytetään Blanca Paloman kappaletta "Eaea". Valtion motoksi on vakiintunut vankasti eteenpäin katsova viisaus "Tieto lisää tuskaa mutta entäs sitten?".




Ei kenenkään maa

Ei kenenkään maa on maa, joka ei kuulu kenellekään. Siellä ei asu yhtään ihmistä. Siellä asuu vain eläimiä. Ei kenenkään maa on saari valtamerellä, jossa luonto on hyvin kaunista.




Frisvealand

Frisvealand, viralliselta nimeltään Frisvealandin vapaavaltio, on mikrovaltio Mälarenjärven kivikkoisessa saaressa 35 kilometriä Tukholmasta länteen. Valtion asukasluku on 9, johon kuuluu äiti, kaksi isää, kolme isovanhempaa (isoisä ja kaksi isoäitiä) ja kolme lasta. Valtio muodostui vuonna 1973 protestina sille, että Ruotsiin valittiin uusi kuningas sen sijaan, että maa olisi muuttunut tasavallaksi. Valtion perustajat, nykyiset isovanhemmat (joista yksi kuoli 90-luvulla) pitivät kuningashuonetta täysin elähtäneenä instituutiona. Inspiraationsa he saivat Suomesta, jota ihailevat tässä suhteessa suuresti.

Valtion infrastruktuuri ja talous on täysin riippuvaista Ruotsista, sillä valtiolla ei ole historiansa aikana ollut lainkaan teollisuutta, jalostusta tai maataloutta.




Greimpalmia

On vuosi 2094. Greimpalmian tasavalta (esp. República de Greimpalmia, engl. Republic of Graham–Palmeria) sijaitsee Antarktiksen niemimaalla Etelämantereen pohjoisimmassa osassa.

Greimpalmian pääkaupunki on Esperanza. Argentiinan vuonna 1953 perustama tutkimusasema laajeni kaupungiksi vuonna 2058, kun kaivostoiminta Antarktiksen niemimaalla kävi taloudellisesti kannattavaksi jäätiköiden sulamisen seurauksena. Niemimaalle rakennettiin 2060-luvulla useita kaupunkeja ja niiden tarvitsemaa infrastruktuuria. Huoltovarmuuden kehittämiseksi Argentiina perusti kasvihuoneita ja salli kalastuksen ja hylkeenpyynnin niemimaan aluevesillä. Niemimaasta tuli Argentiinan 24:s maakunta nimellä San Martínin maa (esp. Tierra de San Martín).

2070-luvun suuri korventuminen (La Quemazón) aiheutti pakolaisuutta tropiikista kohti napoja. Argentiinan hallitus päätti perustaa Antarktikselle pakolaisleirejä maakunnan kustannuksella. Maakunta kieltäytyi ja julistautui vuonna 2077 itsenäiseksi Yhdysvaltain ja Ison-Britannian tuella. Maan nimeksi valittiin suojelijamaiden käyttämää paikannimistöä kunnioittaen Grahamin- ja Palmerinmaa (esp. Tierra de Graham y Palmer, engl. Graham and Palmer Land). Kansan suussa hankalakäyttöinen nimi lyheni nopeasti muotoon Greimpalmia, joka virallistettiin myöhemmin. Maan lipun syvänsininen ja valkoinen symboloivat vuodenaikojen vastakohtaisuutta. Kuparinen kilpi, hakku ja vasara edustavat maan luonnonvaroja ja kaivosteollisuutta.

Suurvaltojen välisten jännitteiden kiristyessä Greimpalmia kauppasi maaoikeuksia miljardööreille, jotka rakennuttivat maahan bunkkereita pahimman varalta. Luokkaerot kärjistyivät. Vuoden 2086 tapahtuma (El Evento) ei koskettanut Etelämantereen valtioita suoraan. Ne välttyivät myös pahimmalta laskeumalta. Koska Greimpalmia oli tuonut suurimman osan tarvitsemistaan elintarvikkeista, muuta maailmaa kohdannut hävitys aiheutti kuitenkin nälänhädän. Työväki nousi kapinaan, jossa yläluokan bunkkerit vallattiin ja ryöstettiin. Muutamassa vuodessa maan väkiluku puolittui. Vaikka pahimman yli on päästy, elpyminen on hidasta. Ulkomaankaupan romahdettua Greimpalmian täytyy monipuolistaa elinkeinorakennettaan, mikä on vaikeaa El Eventon jälkeisessä teknologisesti taantuneessa pääomaköyhässä maailmassa.

Ihmiskunnan kohtaamia katastrofeja pidetään Greimpalmiassa lyhytnäköisen kapitalismin ja vaalisykleihin nojaavan edustuksellisen demokratian valuvikojen aiheuttamina. Vanhan maailman talous- ja yhteiskuntamalleista onkin luovuttu. Uudessa, vuoden 2089 perustuslaissa maan hallintotavaksi valittiin demarkia. Päättäjiä ei valita suosituimmuusäänestyksillä vaan arvalla halukkaiden täysivaltaisten kansalaisten joukosta. Yksityisomistusta on rajoitettu varallisuuden keskittymisen estämiseksi. Toisaalta harva omisti enää muutenkaan kovin paljon.




Ħëŧëliđix

Valtiomuoto: Parlamentaarinen korsokunta
Korso: Mýtíá
Pääkaupunki: Ŧdíéŋœbfyś
Pinta-ala: 1 147 522 km²
Asukasluku: 55 937 373
Viralliset kielet: ëthërđ, ælver, żāāç, poiosko, gulwuri

Maantiede ja historia:
Ħëŧëliđix on suuri saarivaltio valtavalla merellä. Se on laajalle alueelle sijoittunut valtio, jonka saarien etäisyydet ovat pitkiä. Tämä monimuotoinen saarivaltio sai alkunsa, kun vuosisatojen ajan tiiviinä ystävyyssaarina ja kauppakumppaneina olleet Ælverin ja Ëthërđin saaret yhdistyivät 94 vuotta sitten Ħëŧëliđixin valtioksi. Ëthërđin hallitsijana toiminut korso Bíbeq alkoi hallita koko aluetta ja valtasi itselleen Żāāçin valtion. Bíbeqin seuraaja, korso Gwewín, valtasi myös Yhdistyneiden legrogniterttien alueen, jonka suurimmat ja tärkeimmät saaret olivat Joí, Feni ja Kylli.

Luonto ja eläimistö:
Ħëŧëliđixin monipuolinen ilmasto mahdollistaa ainutlaatuisen luonnon ja eläimistön. Lukuisat jäätiköt, vuoret, rannikot ja trooppiset metsät sekä saaret tarjoavat elinympäristön monille harvinaisille lajeille. Maan tunnetuimmat eläinlajit lienevät nonsurtti, koralli-itara ja tudu.

Ihmisen ja nonsurtin suhde on ollut vaikea kautta aikojen ja Ħëŧëliđixin muuten nousussa olevan maineen suurimpia häpeätahroja onkin nykyään nonsurtin metsästys, jota ei ole saatu kitkettyä. Alueen asukkaat ovat vuosisatojen ajan uskoneet nonsurtin peniksestä jauhettujen lääkkeiden tuovan apua kuukautiskipuihin ja ummetukseen. Nonsurtti on veden alla elävänä suurena nisäkkäänä aiheuttanut asukkaissa ja erityisesti kalastajissa pelkoa. Arviolta n. 30% metsästystilanteista onkin päättynyt metsästäjän kuolemaan, koska nonsurttia on vaikea havaita vedessä ennen kuin se on todella lähellä.

Politiikka ja hallitus:
Ħëŧëliđix on parlamentaarinen korsokunta. Korso toimii paitsi valtionpäämiehenä, myös kulttuurisen yhtenäisyyden symbolina.

Pitkän perinteen mukaan ainoastaan naiset saivat toimia korsoina ja tehtävä on periytynyt tyttärelle tai lähimmälle naispuoliselle sukulaiselle. Yhdeksän vuotta korsona toiminut Mýtíá on tunnettu vahvasta johtajuudestaan, populismistaan ja karismaattisesta persoonastaan. Vaikka korso on järjestelmänä aiheuttanut suurta kritiikkiä ja sen vastustus on aina ollut erityisesti entisen Yhdistyneiden legrogniterttien alueella erittäin voimakasta, nauttii Mýtíá aiempia korsoja suurempaa suosiota. Mýtíá tunnetaan näyttävistä ja uniikeista vaatteistaan, minkä vuoksi hänestä on tehty nukkemallisto. Myös Ħëŧëliđixin ulkopuolella Mýtíá on päässyt osaksi populäärikulttuuria ja hänestä on tehty kansainvälisesti tunnettu ja palkittu elokuvakin.

Parlamenttiin kuuluu 350 edustajaa, joista 300 valitaan demokraattisella kansanäänestyksellä ja 50 paikkaa ovat valtion korson valitsemia edustajia. Ennen Mýtíán valtakautta korso ei valinnut edustajia, mutta teki suurimman osan poliittisista päätöksistä parlamentin yli. Mýtíá on ottanut vahvan roolin demokratian edistäjänä, mutta ohjailee silti parlamentin päätöksiä. Monet poliittisesti aktiiviset kansalaiset ovatkin kokeneet Mýtíán olevan kiinnostunut lähinnä omasta asemastaan hallitsijana ja ikonina sen sijaan että hän oikeasti tuntisi paloa asioihin, joiden puolesta julkisesti puhuu. Kannattajat taas kokevat korsonsa olevan suuri syy hyviin kansainvälisiin suhteisiin ja edistyksellisen politiikan toteutumiseen. Mýtíá on esimerkiksi päättänyt tehdä pojastaan seuraajansa, eli tulevaisuudessa korsona voi toimia mies tai esimerkiksi transnainen, joka ei tähän asti ole ollut mahdollista.

Korsoihin liittyvä historia on täynnä dramaattisia käänteitä, joista rajuin ja maailmanlaajuisesti kohutuin tapaus oli Mýtíán äidin Sghwunin nousu korsoksi sen jälkeen kun hän myrkytti korsona toimineen sisarensa Dhrainin ja kaappasi vallan itselleen parlamentin ja kansan tukemana. Murhan kohteeksi joutunut Dhrain tunnettiin sadistisena hirmuhallitsijana joka eristi valtion muusta maailmasta ja syvensi eriarvoisuutta, joten Sghwunin ja Mýtíán nousu vallan kahvaan on asia, jota ei sovi ainakaan ääneen kyseenalaistaa Ħëŧëliđixissä.

Kansainväliset suhteet:
Sghwunin ja Mýtíán aikana Ħëŧëliđix on noussut taiteesta ja kulttuurista tunnetuksi valtioksi. Maahan saapuu vuosittain paljon turisteja kokemaan luontoa, kulttuuria ja kaupunkielämää.
Ħëŧëliđixin linja on suosia tiettyjä ystävyysvaltioita ja tehdä kiusaa niille valtioille, joiden kanssa suhde on mutkikkaampi. Tämä on Ħëŧëliđixin ja erityisesti nykyisen korson tapa vaikuttaa maailmanpolitiikkaan ja osoittaa oma voimansa.

Ruokakulttuuri:
Ħëŧëliđixin ruokakulttuuri on yhtä monipuolinen kuin sen maantiede ja siksi eri alueilla syödäänkin hyvin erilaisia ruokia. Trooppisilla alueilla syödään paljon voimakkaasti maustettuja tulisia ruokia, kun taas kylmillä alueilla syödään alueiden perinteisiä ruokia, kuten maidossa kuumennettuja kaloja.

Ħëŧëliđixin tunnetuimmat perinneruoat ovat phgroí ja đoox sparri. Phgroí on jäädytettyjä paikallisia vihanneksia, joihin jäätyminen tuo pehmeän ja samettisen aromin. Đoox sparri taas on meren pohjassa elävistä kuumassa lämpötilassa hehkuvista sparri-madoista tehty ateria, jossa elävien matojen joukkoon kaadetaan kiehuvaa tulista kastiketta.

Turisteille tarjoillaan usein monikerroksista salaattia, jossa on oma kerros jokaisen Ħëŧëliđixin alkuperäisalueen ruokakulttuurista.

Talous ja koulutus:
Ħëŧëliđix on luonnonvarojen, viennin ja turismin ansiosta noussut varsinkin viimeisen vuosikymmenen aikana melko menestyneeksi valtioksi, mutta erityisesti miesten huono-osaisuus on edelleen yleistä. Vielä 15 vuotta sitten miehillä ei ollut äänioikeutta tai oikeutta korkeakoulututkintoon, minkä vuoksi miehet ovat perinteisesti kokeneet osattomuutta ja seuraukset näkyvät edelleen.

Valtiossa on suuria alueellisia eroja työttömyysasteen ja varallisuuden osalta. On olemassa alueita, joissa vain alle puolet lapsista saavat edes kaikille näennäisesti pakollisen peruskoulutuksen, kun taas suurkaupunkien alueilla on korkea koulutustaso.

Hexian (和弦)

Kaukoidässä sijaitseva Hexian (和弦) on perustuslaillinen keisarikunta, joka pitää myyttisenä perustajanaan ja suojeluspyhimyksenään taolaista kuolematonta Han Xiangzia. Qingfu (清府) on maan pääkaupunki, joka on nimetty suojelupyhimyksen kohteliaisuusnimen mukaan (Qingfu, 清夫). Maan virallinen kieli on mandariinikiina, mutta myös kantoninkiina, wu-kiina ja hokkien ovat tunnustettuja vähemmistökieliä. Maan väkiluku on 180 miljoonaa ja sen kansallislaulu on Han Xiangzin säveltämä Tian Hua Yin (天花引).

Suuri keisari Hongxian (洪弦) nosti valtakuntansa alueelliseksi suurvallaksi yhdistettyään erään despoottikeisarin seurauksena sekasortoon ajautuneen maan 500 vuotta sitten. Hän perusti myös Keisarillisen orkesterin ja jätti perinnökseen niin taloudellisesti kuin musiikillisesti kukoistavan valtakunnan. Ulkomaisilta vaikutteiltakaan ei olla täysin vältytty - länsimaiset kauppiaat toivat klassisia soittimia, joiden vuoksi on perustettu Keisarillinen länsisoittimien orkesteri. Taloudellista ja musiikillista kukoistusta jatkamaan on perustettu nykyaikana kansainvälisten laulukilpailujen karsinta nimeltään Xuanlüjie (旋律節), jota käytetään karsintana Kuppilanatia Song Contestiin.




Itä-Nøgternøn tasavalta

Nøgternø on arktisella alueella sijaitseva saari, joka kuului vuosisatoja kokonaisuudessaan Nøgternøn kuningaskunnalle. Lähinnä nimellistä valtaa omaava kuningasperhe nauttii tänäkin päivänä maassa pääsääntöisesti vankkaa suosiota. Tästä huolimatta saaren itäosissa alkoi muutama vuosikymmen takaperin levitä monarkiaa vastustavia ajatuksia.

25 vuotta sitten kiihkeä monarkian vihaaja Hjalmar Hørgenstrøtten onnistui kampanjoimaan itsensä Itä-Nøgternøn aluevaltuuston johtoon lupailemalla kansanäänestystä alueen itsenäisyydestä. Kansanäänestys myös järjestettiin, ja itsenäisyyden kannattajat voittivat selvin luvuin. Kuningasperhe ja koko muu saari tosin piti äänestystä laittomana, mutta tämä ei estänyt Itä-Nøgternøa julistautumasta itsenäiseksi tasavallaksi. Itä-Nøgternøn asema on tänäkin päivänä kiistanalainen, eivätkä läheskään kaikki valtiot edelleenkään tunnusta alueen itsenäisyyttä.

Itä-Nøgternø on periaatteessa demokraattinen tasavalta, jossa parlamentin edustajat valitaan vaaleilla 5 vuoden välein. Käytännössä maan presidenttinä sen itsenäistymisestä saakka toimineella Hørgenstrøttenilla on diktaattorin valtaoikeudet, joita hän myös kernaasti käyttää. Epäselvästä asemastaan ja kyseenalaisesta maineestaan huolimatta maalta on viime vuosina hyväksytty mukaan edustajia esimerkiksi urheilu- ja musiikkilpailuihin, ja Itä-Nøgternøn Curling-maajoukkue onkin saavuttanut menestystä maailmalla. Maassa on myös rikas musiikkikulttuuri, johon valtion johto ei ole toistaiseksi nähnyt aiheelliseksi puuttua. Talvi on keskeinen elementti maan kulttuurissa - onhan koko Nøgternøn saarella talviset olosuhteet suurimman osan vuodesta.




Juliette

Juliette on kaunis saarivaltio Välimeren luoteisosassa. Se sijaitsee lähellä Espanjaa, Ranskaa sekä Italiaa ja onkin saanut jokaisesta kolmesta valtiosta runsaasti vaikutteita. Saaren nimi tulee roomalaisesta legendasta, missä löydetään uusi, paratiisia muistuttava saari. Tässä kuvankaunis Juliette pakenee merelle delfiinien selässä hirveää kohtaloaan ja löytää paratiisisaaren. Juliette vietti tarinan mukaan saarella pitkän ja onnellisen elämän. Uskotaan, että osa Julietten kauneutta jäi elämään saareen.

Juliette on historian sotien sekä Euroopan jaon myötä ollut osana useampaa valtiota. Itsenäisyyden se sai lopulta 1900-luvun puolivälissä. Julietten viralliset kielet ovat italia, ranska ja englanti. Maassa puhutaan myös kuitenkin myös englantia ja espanjaa laajalti. Vieraskielisistä eniten puhutuimmat kielet ovat albania, kreikka, portugali ja serbia. Julietten pääkaupunki on Mane. Julietten saaren luontoa pidetään poikkeuksellisen kauniina ja se onkin suosittu lomakohde. Turismi on myös iso elinkeino valtiossa. Suurin osa Julietten väestä kuuluu roomalaiskatoliseen kirkkoon. Juliettessa on poikkeuksellinen ilmasto ja kasvillisuus verrattuna muihin Euroopan maihin. Se on lähes trooppinen. Edes maailman parhaimmat tutkijat eivät ole osanneet antaa tälle mitään tieteellistä selitystä. Saarella kasvaa kasveja, joita ei ole nähty missään muualla Euroopassa. Ehkä legenda delfiinien selässä ratsastaneesta Juliettesta selittää sen.




Kurnau

Kurnau on Vietnamin edustalla sijaitseva vuoristoinen saarivaltio, joka on tunnettu erityisesti ainutlaatuisesta kissayhteisöstään sekä upeasta luonnostaan.

Kurnaulaiset kissat ovat älykkäitä, ystävällisiä ja eläväisiä. Ne ovat myös oppineet puhumaan ihmisten kieltä, joten kommunikaatio on saumatonta. Kurnaulaiset ovat tosin tunnettuja ihmiskansojen alistamisesta omiin tarkoitusperiinsä. Yksi ihmisten hyödyntämisen keino on ollut mieleisen musiikin teettäminen ihmisillä, sillä siihen kissat eivät ole vielä itse pystyneet.

Saaren pääkaupunki, Felinia, on viehättävä paikka, joka on rakennettu vanhojen puiden latvoihin. Kaupungin kujilla kulkee solisevia puroja, ja talot on värjätty iloisilla pastellisävyillä. Felinia sijaitsee saaren lounaisrannalla, ja siellä on lukuisia ihmissiirtotyöläisten rakentamia kissojen asumuksia.

Maantieteeltään saari on pienestä koostaan monipuolinen. Saaren sisäosissa kohoavat korkeat vuoret, joiden keskellä sijaitsee vehreä ja metsäinen laakso, jossa elää villieläimiä, kuten pupuja, joita Kurnaun kissat mielellään saalistavat. Kurnaun rannat ovat kuin paratiisi hiekkaisten rantojen ja turkoosinsinisen veden ansiosta. Hiekkaa on kuitenkin jouduttu tuomaan mantereelta ja lähisaarilta toistuvasti saarta piinaavan kakkaongelman vuoksi. Kurnaun pormestari Killi Kollin vaaliteemana olikin puhdas hiekkaranta jokaisen kissan oikeutena.

Kurnaulaiset juhlivat vuotuisia kissajuhlia, joissa kaikki kurnaulaiset kissat kokoontuvat yhteen iloitsemaan yhteisöään. Juhlissa on musiikkia, tanssia, herkullista ruokaa ja kauniita koristeluja.




Kuurinkynnään vapaavaltio

Motto: Non me, sed nos (en minä, vaan me)

Sijainti ja väestö: Niemenin alajuoksulla 5400 neliökilometriä + neliökilometri Kuurin kynnästä, aluevesiä Kuurinhaffissa. Noin 340 000 asukasta. Pääkaupunki Raganita (ent. Tilsit, ent. Sovetsk), 110 000 asukasta. Virallinen kieli saksa, mutta äidinkielenään väestö puhuu myös liettuaa, venäjää, puolaa, ukrainaa, jiddišiä, latviaa ja romaniaa. Maata pidetään kulttuurisesti hyvin yhtenäisenä.

Historiasta: Toisen maailmansodan aikaan maatalousväestö uhrautuvaisesti piilotti perunakuopissaan kymmeniä tuhansia juutalaisia, romaneja ja vasemmistointellektuelleja, ja tästä liittoutuneet palkitsivat heidät omalla valtiollaan. (Lisäksi Neuvostoliitolla saattoi olla asiassa taka-ajatuksensa.) Ulkopoliittisesti valtio on jyrkän puolueeton ja liittoutumaton.

Yhteiskunnasta: Sosialistinen yhtenäisyyspuolue on ainoa sallittu puolue, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä silläkään tekee. Päätöksenteko on hajautettu paikallisille, työpaikkakohtaisille ym. komiteoille, joihin kaikki täysi-ikäiset voivat osallistua. Komiteat keskustelevat loputtomasti ja päättävät hitaasti. Ne lähettävät edustajiaan 120-jäseniseen parlamenttiin, jonka jäsenet vaihtuvat koko ajan ja joka säätää lait, joilla yleensä kielletään jotakin. Tapana on aina ensin kieltää kaikki uusi siksi aikaa, että sen vaikutuksia muualla tarkkaillaan, ja vasta sitten poistaa kielto - jos sittenkään. Hiljattain kiellettiin skuutit, ja mm. taustamusiikki myymälöissä on edelleen kiellettyä. (Motto: Antaa muiden potea lastentaudit puolestamme.)

Valtio omistaa tuotantolaitokset. Ulkomaisia investointeja ei haluta, joten merkittävää teollisuutta ei ole. Tärkeimmät vientituotteet ovat mallasohra ja härkäpavut. Koska vienti on vähäistä, on tuontikin, joten vähän kaikki on vanhaa ja pitää osata korjata itse. Käsityötaidot kukoistavatkin. Maan konservoijat ovat erityisen kuuluja: Heitä lähetetään ulkomaiden museoihin työprikaateina, ja näin hankitaan valtion kassaan tuloja. Kotimaassa miltei kaikki onkin jo konservoitu - mm. 400 historiallista tuulimyllyä, jotka iästään huolimatta ovat tärkeä osa energiahuoltoa.

Valtio määrää jokaiselle koulutus- ja työpaikan. Koska maassa ei ole yliopistoa, sellaiseen määrätyt lähetetään oppiin ulkomaille. Sinne ahneimmat jäävätkin, sillä kotimaassa kaikesta työstä maksetaan sama palkka. Jääjiä ei kuitenkaan parjata tai maanitella takaisin, sillä valtiossa halutaan asuvan vain niiden, joille systeemi on mieleen. Muuttajat sitä paitsi muistavat entistä kotimaataan anteliain rahalahjoituksin. Väkilukua pitää yllä korkeahko syntyvyys, mitä edistävät laadukas äitiyshuolto, lapsilisät, tylsät telkkuohjelmat ja se, että kaikki menee illalla kiinni viimeistään kello 23.00.

Mitenpä sitten tavallinen kansalainen arkeaan elää? Töissä hän käy ja onkin ammatistaan ylpeä ja tekee kiirehtimättä hyvää jälkeä. Epäkohdat hän tuo julki asianmukaisessa komiteassa. (Motto: Virheestä emme rankaise, vaan opimme.) Lautaselleen hän mättää perunaa ja läskisoosia tai silakkaa, ja huuhtoo annoksen alas kirnupiimällä. Illalla jos ei ole jotain korjausaskaretta, hän piipahtaa paikallisen panimon pubiin oluelle. Siellä hän saattaa myös musisoida!

Lõuna-Maasaar

Vuonna 1857 tarttolaislähtöinen tutkimusmatkailija Mats Käk huomasi matkatessaan Etelä-Atlantilla kaukana horisontissa maata. Laivan saapuessa saarelle miehistö tajusi, että saari oli toistaiseksi tuntematon. Käk näki heti saaren potentiaalin ja pystyi ottamaan sen kotimaansa, silloisen Venäjän keisakunnan lipun alle. Hän kuitenkin päätti tehdä sopimuksen Saksan keisarikunnan kanssa: saari olisi itsehallinnollinen osa keisarikuntaa. Saksa, huomattuaan hyvän mahdollisuuden saada meritukikohta, suostui Käkin ehdotukseen. Käkistä tuli alueen kuvernööri kuolemaansa asti. Saari houkutti asukkaita ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa. Erityisesti virolaisia saapui maahan, sillä vuonna 1918 virolaisia oli saaren 12 000 asukkaasta 8 000. Weimarin tasavallan syntyessä vuonna 1919 Saksan piti irrottaa otteensa saaresta Versailles’n rauhanehtojen mukaisesti, joten Lõuna-Maasaar itsenäistyi.

Lõuna-Maasaar on 90 000 asukkaan parlamentaarinen demokratia. Saaren pääkaupunki ja suurin asutuskeskus on 35 000 asukkaan Uus Tartu. Viralliset kielet ovat viro ja saksa; viro on yleisimmin käytetty kieli, jota puhuu äidinkielenään 77 % asukkaista. Saksaa puhuu 5 % väestöstä, ja muita laajemmin puhuttuja kieliä ovat wolof (10 %) ja akan (2 %). Saaren ilmasto on leuto ja merellinen ympäri vuoden. Talouden kannalta perunan ja sokerin viljely, kalastus sekä erityisesti turismi ovat keskeisiä. Saaren turistejakin vetävä perinneruoka ovat ranskankermalla maustettu kalakeitto ja kuivatulla mätijauheella maustetut leipätikut.




Marabuntia

Marabuntiaa viipaloi maailman laajin kanavien verkosto. Vesiväylät suojaavat viljelmiä, karjaa ja ihmisiä muurahaisilta. Niitä asuu Marabuntiassa tuhansia lajeja. Pelätyimmät ovat vaeltajia. Ne tulevat metsistä suunnattomina mattoina ja syövät kaiken tielleen osuvan. Lopulta ne menehtyvät omaan paljouteensa ja huuhtoutuvat mereen.

Marabuntialaiset kunnioittavat muurahaisten voimaa ja kekseliäisyyttä. Sanotaan, että ne ovat yhdessä älykkäämpiä kuin yksikään ihminen. Kaupungeissa on muurahaistarhoja, joissa yleisö voi ihastella puuhakkaan yhteisön touhuja lasiseinän takaa. Muurahainen on Marabuntian kansalliseläin.




Osero

Oseron tasavalta eli Osero itsenäistyi 27. helmikuuta 1820 Harlokenin kuningaskunnasta. Noin 15 miljoonan asukkaan maa tunnetaan erityisesti kauniista luonnostaan sekä monipuolisesta kulttuuristaan. Oseron pääkaupunki Ā'och onkin taiteen pääkeskus.

Maan lipussa olevat sudet pohjautuvat vanhan kansanperinteen taruolennosta nimeltä Sjonuloufo (suom. hämäräsusi). Sjonuloufot ovat noin kaksimetrisiä, antropomorfisia susia, jotka suojelevat kylien asukkaita ja metsiä. Nimensä mukaisesti Sjonuloufot liikkuvat yleensä hämärän aikaan. Sjonuloufot ovat yhä tänäkin päivänä näkyvässä roolissa Oseron kulttuurissa.




Paskisctan

Paskisctan sijaitsee Viisulanmeren rannikolla. Sen nimi juontaa juurensa sen suuresta ja pitkävihaisesta historiastaan Internatia Broadcasting Unionia sekä ESCforumia kohtaan. Paskisctanin suosituimmat nähtävyydet ovat hiekkarannalla sijaitsevat "rage roomit". Siellä voit heitellä ESCforumin sivuston sisältäviä läppäreitä ja tietokoneita meren syvimpään kolkkaan "Placeiscshouldbe":iin (suom. Paikka, jonne ISC kuuluisi). Maassa escforum.comin kisoihin osallistuminen on laitonta. Lakia rikkonut joutuu koko kansan häpäistäväksi. Muuten maassa voi nähdä iloisia asukkaita, sillä heidän ei tarvitse kuulla ISCistä sanaakaan. Paskisctanissa näkee myös paljon ihmisiä nauttimassa ulkoilmasta.




Patania

Patania on saarivaltio Itämerellä. Sen pinta-ala on noin 90 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 4 miljoonaa. Patanian pääkaupunki on Kellos, joka sijaitsee maan keskellä. Patania on monikulttuurinen maa, jossa asuu ihmisiä eri puolilta maailmaa. Maan virallinen kieli on englanti, mutta siellä puhutaan myös monia muita kieliä, kuten mandariinikiinaa, arabiaa, persiaa ja puolaa. Virallisen vähemmistökielen asemassa on makedonian kieli. Patanian kulttuuri on rikas ja monipuolinen, ja siinä on vaikutteita eri puolilta maailmaa. Patania on kehittynyt maa, jossa on korkea elintaso. Maan talous perustuu viihdeteollisuuteen, palveluihin ja maataloustuotantoon. Patania on myös tärkeä matkailukohde, ja siellä on paljon Unescon maailmanperint




Rabototzka

Eletään vuoden 1982 loppusyksyä. Pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitsee kommunistivaltio Rabototzka, jossa sota on loppunut. Bunkkerit tyhjenevät ja kansalaiset kokevat pienen onnellisuuden tunteen ennen seuraavia ongelmiaan ikuisessa välienselvittelykiistassa rajanaapuri Kryalochan kanssa.

Rabototzkalla on synkkä historia rajanaapurinsa Kryalochan kanssa. Vuonna 1982 päättyneen KRR-sodan jälkimainingit ovat johtaneen varsin tulehtuneisiin väleihin ja kymmenien tuhansien perheiden tuhoutumiseen. Pryptsinin rajanylityspaikalla kaikilta kryalochan kansalaisilta vaaditaan passi, viisumi ja työlupa. Kryalochalaiset voivat hakea vaihtoehtoisesti turvapaikkaa, joskin lomakkeiden käsittelyssä kestää useita kuukausia. Monet pakenevat ilmansaasteiden aiheuttamia oireita Rabototzkaan, mutta prosessi kansalaisuuden saamiseksi on pitkä. Tyypillisen rajavalvonnan lisäksi molemmat osapuolet kärsivät rajanylityspaikoilla terrorismista, salakuljetuksesta ja ihmiskaupasta.

Valtio patistaa ja pakottaa kansalaisia työhön pilkkahintaan. Työläiset Rabototzkassa tekevät pitkiä päiviä ankarissa olosuhteissa. Palkat ovat mitättömät ja elinkustannukset korkeat. Ihmiset tekevät fyysistä työtä tehtaissa ja kaivoksissa. Kaivosteollisuus kukoistaa ja hiili on maan suurin vientituote. Tyypillisen rabototzkalaisperheen pöydästä löytyy yleensä kalaa tai meren antimia jossain muodossa, sillä noin 70 % Rabototzkan rannikosta koskettaa merta.

Rabototzkan sää on vähintäänkin viileää ympäri vuoden ja monet joutuvat turvautumaan valtion tarjoamaan majoitukseen, joka sisältää lämmön, mutta on muutoin varsin ankara tapa elää. Valtion majoituksesta maksetaan työllä, joka voi sisältää mitä tahansa siivoamisesta rakennustyöhön. Maan jokaisessa osassa näkee vaatimattomia betoniröykkiöitä, joita jotkut kutsuvat kodeikseen. Huonot asumisolot ja valtion epäasiallinen kohtelu ovat johtaneet protesteihin, mielenosoituksiin ja kansankapinaan, joskin jokainen toistaiseksi turhaan. Moni on joutunut tarttumaan valtion työtarjouksiin selvitäkseen taloudellisesti.

Kunnia Rabototzkalle!




Saint Ostrus

Saint Ostrus on saari Pohjanmerellä pinta-alaltaan 2 345 km² ja se kuvastaa ihmisen unelmaa täydellisestä paikasta. Se on paikka, jossa on puhdasta, kirkasta vettä sekä tuuheita metsiä ja jylhiä vuoria. Siellä on leutoa ja aurinkoista ympäri vuoden ja ilma on täynnä lintujen laulua. Siellä voi rentoutua ja nauttia luonnosta. Saint Ostrus perustettiin vuonna 1985 globaalin nousukauden huumassa, kun joukko rikkaita liikemiehiä halusi luoda paikan, jossa he voisivat elää rauhassa ja nauttia puhtaasta luonnosta. Kansalaisuuden voi saada hakemalla sitä saarivaltion demokraattisesti valitsemalta eduskunnalta. Saarivaltion virallinen uskonto on kristinusko ja kieli englanti. Asukkaita saarella on 752 587.

Saint Ostruksen kulttuuri on monimuotoinen. Saaren alueella asuu ihmisiä eri puolilta maailmaa, ja he ovat tuoneet mukanaan omia kulttuurillisia vaikutteitaan. Sen nykykulttuuri on kuitenkin myös vahvasti juurtunut maan omaan historiaan ja luontoon. Saaren alkuperäiset asukkaat, fennot, ovat ylpeitä kulttuuristaan ja perinteistään. Heillä on turvattu erikoisasema vähemmistökansana. Täten he ovat hyvin arvostettuja kansalaisia.

Saint Ostrus on vauras valtio ja siitä syystä suosittu matkailukohde. Se on rikas luonnonvaroiltaan, kuten metsiltään, mineraaleiltaan ja tuulivoimaltaan. Se on sitoutunut suojelemaan luontoaan ja valtiolla on tiukat ympäristömääräykset, jotka rajoittavat esimerkiksi saastumista ja metsien hakkuita. Saint Ostruksen tavoitteena on olla kestävä ja menestyvä valtio ilman luonnonrikkauksien riistoa. Se keskittyykin kansalaistensa hyvinvointiin matkailun ja kansainvälisen pankkitoiminnan avulla. Sitä voisi kutsua leikkisästi veroparatiisiksi.




Sannalandia

Sannalandia on valtio, jonka Suomen entinen pääministeri Sanna Marin perusti jätettyään eduskunnan syyskuussa 2023. Valtion sijainti on supersalainen ja vierailemaan pääsee vain valtion ylipapittarena toimivan Sannan henkilökohtaisella kutsulla. Tällöinkin matka on taitettava silmät sidottuna hänen kuninkaallisen ruhtinaallisuutensa yksityiskoneessa. Valtion kansalaisuuden voi saada, mikäli tulee hyväksytyksi Sannan maailmankuuluun jauhojengiin. Sannalandiassa järjestetään mitä huikeimpia juhlia aamusta iltaan joka päivä. Juhlissa himmailu on valtion lainsäädännön mukaan kiellettyä ja siitä seuraa välitön maasta poistaminen. Kannattaa siis keikuttaa takapuolta huolella, mikäli satut pääsemään maahan vierailulle.




Schanze

Schanzen keisarikunta on noin 390 neliökilometrin ja 69 600 asukkaan vuoristoinen ja monikansallinen valtio aivan Pohjoisen jäämeren kupeessa. Suurimmassa kaupungissa Bakkenissa asuu noin 61 000 ihmistä, ja loput laaksojen hiihtokeskusten kupeessa. Hallinto on sijoittunut Spitze-nimiseen pikkukylään maan korkeimman vuoren Toppenin (2883 m) huipulle, josta löytyy Ikuiseksi Imperaattoriksi (jap. 永遠の天皇, saks. Ewiger Kaiser, slov. Večni Veliki Cesar, norj. Den kloke Keiseren) nimetyn Noriaki Kasain keisarillinen palatsi sekä 12-henkisen parlamentin debattimökki. Virallisesti valtiomuoto on absoluuttinen monarkia, mutta Imperaattorilla on ollut tapana puuttua vain suurimpiin päätöksiin.

Schanzen tarkasta syntyhistoriasta ei ole varmuutta, mutta tarinan mukaan eräänä uutenavuotena Oberstdorfissa ryhmä saksalaisia, slovenialaisia, suomalaisia ja norjalaisia olisi juonut liikaa terästettyä glühweinia harmistuneena siitä että kenenkään kotimaa ei ollut yksin ylivoimainen urheilukilpailuissa. Päissään he saivat houkuteltua mukaansa myös kolme inarinsaamelaista ja islantilaista miestä sekä japanilaisen, jonka mielestä porukka tarvitsi holhousta. Yllättävää kyllä, sopivan maapläntin löydyttyä alkuschanzelaiset saivat lisää seuraajia projektille.

Schanzessa virallisen kotikansan asema on sloveeneilla (26,3 %), saksalaisilla (25,4 %), norjalaisilla (22,7 %), suomalaisilla (20,1 %) sekä keisarillisen hovin japanilaisilla (0,3 %). Islantilaisilla (4,2 %) ja saamelaisilla (0,4 %) sekä palkatulla puolalaisella eliittirykmentillä (0,59 %) on vahvistettu vähemmistöasema. Kuten jo syntytarinasta saattaa päätellä, urheilu on verrattavissa uskontoon. (Mainittakoon että edellisissä talviolympialaisissa Schanze voitti 46 kultamitalia.) Usean talvilajin pyhättö Snežena Kraljica vetää yli 90 000 katsojaa, ja talvinen turismi onkin valtakunnan tärkein tulonlähde poronhoidon sekä puhtaan energian tuotannon ohella. Olosuhteet ovatkin erinomaiset, sillä paksu lumipeite sataa usein jo elokuun lopulla, ja hanki sulaa vasta touko-kesäkuun vaihteessa. Kesäkuukaudet ovat leveysasteisiin nähden kuumia, keskimäärin +32 astetta. Kesän suurin tapahtuma on padasjokelaistaustaisten kehittelemä nakumaraton, jota juhlistaakseen valtakunnan kaikki asukkaat kulkevat koko heinäkuun ajan ilman rihman kiertämää.




Siilimaa

Tervetuloa Siilimaahan, paikkaan, missä siileillä on kaikki mahdollisuudet viihtyä täydellisesti. Siilimaan ympäristö on huolella suunniteltu täyttämään näiden piikikkäiden ystäviemme tarpeet.

Siilimaan ilmasto on lempeä ja vakaa ympäri vuoden. Kesät ovat lämpimiä, mutta eivät liian kuumia, ja talvet ovat siedettävän viileitä. Sateet ovat lempeitä ja säännöllisiä, mikä pitää luonnon vehreänä ja antaa siileille runsaasti mahdollisuuksia ruoanetsintään.

Siilimaassa on runsaasti metsiä ja pensaikoita, joissa siilit voivat piileskellä ja rakentaa kotejaan. Maassa kasvaa monipuolinen valikoima marjoja, jotka ovat siilien suosiossa. Maaperä on sopivan pehmeää, jotta kaivaminen on helppoa ja mukavaa.

Siilimaan ihmisasukkaat ovat omistautuneita siilien hyvinvoinnille. He rakentavat pieniä siilimajoja ja ruokintapaikkoja ympäri maata, jotta siilit voivat löytää suojaa ja herkullista ruokaa. Siilimaassa on myös turvallisia alikulkuteitä, jotka mahdollistavat siilien liikkumisen ilman vaaratilanteita liikenteessä. Siilimaan asukkaat suojelevat luontoa aktiivisesti, pitäen ympäristön siistinä ja terveenä. Siilien hyvinvointi on heille sydämen asia, ja Siilimaa onkin paikka, missä siilit voivat nauttia elämästään täysin siemauksin.




Toisaa

Toisaalla ei ole maantieteellisiä rajoja, pelkkiä huhupuheita ja kateellisten saunapieruja. Toisaalle on syntynyt maailman suurin sulatusuuni, jossa kansat ja oravat läpi historian ovat yhtyneet toisiinsa. Toisaalla voi osallistua reggaevisaan, liittyä Mensaan ja jopa lipoa Marin umaamisia haaroja. Toisaalta joku voisi väittää kaiken olevan vain myötähäpeällistä tekotaidetta majakan valokeilassa. Toisaalla kohoaa myös massiivinen tulivuori, jonka kraatterissa kuplii menneisyyden alkuhämäristä pulppuavia helmiä ja lahnoja. Toisaalle pääsee. Toisaalta ei pois. Pönöä, eikö?




Triplostan

Triplostan perustettiin kylmän sodan jälkimainingeissa, kun jotkut varakkaat ja poliittisesti intohimoiset päättivät perustaa oman valtionsa saadakseen valtaa. Alue ostettiin jostain tuntemattomalta Aasian rannikolta ja valtion tarina saattoi alkaa. Alueen tärkein maantieteellinen piirre oli erään suuren joen laskukohdassa sijaitseva uljas Beýik Şin-saari, jossa valtion hallinto toimii.

Valtion ydinajatuksista pidettiin kiinni, kunnes 2010-luvulla uudet johtajat uhkasivat tehdä isoja uudistuksia. Tästä pelästyneenä entinen puolustusministeri ja armeijan upseeri Xona Agrava päätti toteuttaa hiljaisen vallankaappauksen. Tammikuussa 2017 neljä tärkeintä johdon edustajaa murhattiin lähes samaan aikaan. Agrava otti muodostuneen valtatyhjiön haltuunsa, julistautui väliaikaiseksi johtajaksi ja lakiuudistusten avulla teki paikastaan pysyvän. Nyt maata johtavat Agrava ja hänen johtama Stratokraattinen Puolue. Muitakin puolueita on näennäisesti olemassa ja joskus ne saattavat päästä hallitukseenkin, mutta todellisuudessa päätösten langat ovat tiukasti Agravan käsissä.

Triplostanin pääasiallinen uskonto on ateismi, mutta valtiossa uskotaan myös moniin eri jumalolioihin pienessä mittakaavassa. Johtajat eivät kuitenkaan pidä tätä ongelmallisena, elleivät ne tunnu muodostavan uhkaa järjestykselle. Kerran Agrava jopa liittyi epävirallisesti erään pienuskonnon matkaan vakuututtuaan suuresti heidän rituaaleistaan. Tämä olisi voinut olla vaaraksi järjestykselle, mutta kyseinen uskonto muutti tapojaan varsin nopeasti ja tämä sai Agravan jättämään heidät.

Triplostan ei ole mitenkään kovin sulkeutunut ja hyväksyy kyllä vaikutteita ulkomaailmasta, mutta ei aivan mitä tahansa. Tärkeimpiin johtoelimiin kuuluu sisältökomitea, joka päättää kaikkien kulttuurisisällön hyväksymisestä ja hylkäämisestä maassa. Johtajien mieltymykset ovat siinä tärkeässä roolissa, mutta tämä perustellaan puheilla paremmasta tietämyksestä. Maassa on vahva musiikkiskene myös sisäisesti johdon antamien raamien sisällä. Muutakin kulttuuria löytyy ja esimerkiksi urheilussa Triplostanilla on vahvat joukkueet lajissa kuin lajissa.

Triplostan on arvaamaton. Tätä pidetään maan epävirallisena tunnuslauseena ja tottahan se on. Sisäisiä päätöksiä ja kieltoja voidaan tehdä varsin nopeasti eikä niiltä tunnu löytyvän yhteistä linjaa (muuta kuin johdon miellyttäminen). Ulkopoliittisestikin tätä on saatu kokea ja muutama konfliktikin on käyty, joko naapurivaltioita tai ”imperialistisia länsivaltoja” (johdon sanoin, todenmukaisuus epäselvä) vastaan. Kaikki tämä on kuitenkin kestetty.

No jäikö semit nyt sitten yhden päähän?

teemuus kirjoitti: ↑25 Syys 2023, 21:31 Äänestyslomake:

12p - Artisti - Kappaleen nimi
10p - Artisti - Kappaleen nimi
8p - Artisti - Kappaleen nimi
7p - Artisti - Kappaleen nimi
6p - Artisti - Kappaleen nimi
5p - Artisti - Kappaleen nimi
4p - Artisti - Kappaleen nimi
3p - Artisti - Kappaleen nimi
2p - Artisti - Kappaleen nimi
1p - Artisti - Kappaleen nimi

Arvostan ja kiitän! Erinomaista palvelua!

En jää itse kyllä kaipaamaan semejä ollenkaan

15 + 14 maan semit olisivat tuntuneet semifinaaleilta semifinaalien järjestämisen ilosta. Hyvä, että jäätiin yhdellä alle kynnyksen.

Sisäisesti valinneissa osallistujissa näyttää olleen niitäkin, jotka eivät innostuneet tehtävänannosta.

Raadissa on ainakin kaksi sellaista maata, jotka eivät tavallisesti käytettyjen kriteerien eli Montevideon sopimuksen 1933 kriteerien mukaan ole valtioita. Valtiolla pitää olla väestö, maa-alue, hallitusvalta ja kyky täyttää kansainväliset sitoumukset. Ei kenenkään maalla ei ole väestöä eikä Toisaalla maantieteellisiä rajoja, joten ne eivät ole valtioita.

Maaesittelyissä kahdella maalla (Juliette ja Lõuna-Maasaar) on sama delfiiniaiheinen lippu. Osallistujaluettelon pikkukuvissa liput ovat erilaiset.

Vähän naurattaa jälkikäteen se soppa semeissä pudonneiden finaaliäänestyspakosta, etenkin nyt kun niitä semejä ei onneksi edes tullut

Jännittävä ISC-finaali spin-off-mailla tulossa.

Timoteus kirjoitti: ↑25 Syys 2023, 22:24 Maaesittelyissä kahdella maalla (Juliette ja Lõuna-Maasaar) on sama delfiiniaiheinen lippu. Osallistujaluettelon pikkukuvissa liput ovat erilaiset.

Hyvä huomio, tämä korjattu.

Harmi kun semit jäi vain yhdestä kiinni

Kappaleisiin en ehtinyt vielä lainkaan tutustua (terveisiä Kroatiasta ) mutta valtioiden esittelyt luin iltalukemisena. Hauska oli huomata miten eri lailla ihmisten mielikuvitus toimii.
1) Valtiot jotka sijoittuvat tämän todellisen maailman ympyröihin, eli me ei vaan jostain syystä olla vielä löydetty niitä?
2) Valtiot jotka sijoittuvat tähän maailmaan, mutta tulevaisuuteen.
3) Valtiot jotka sijoittuvat täysin fiktiiviseen maailmaan, mutta ovat silti melko realistisen oloisia.
4) Valtiot jotka sijoittuvat täysin fiktiiviseen maailmaan ja läsnä on myös fantasia-aineksia.
5) Valtiot jotka sijaitsevat jossain ihan eri planeetalla.

Kaksi nopeinta pisteyttäjää olivat käyneet uurnilla, joten lähetin heille omat pisteeni puoliksi. Poistin samalla kappalelistaukseen eksyneen ylimääräisen "Artisti"-sanan.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑27 Syys 2023, 10:27 1) Valtiot jotka sijoittuvat tämän todellisen maailman ympyröihin, eli me ei vaan jostain syystä olla vielä löydetty niitä?

On ne omassa todellisuudessaan löydetty (paitsi Sannalandia). Ajattelin tämän ryhmän edustavan vaihtoehtohistoriaa tai -maantiedettä. Maat ovat siis olemassa vaihtoehtoisessa todellisuudessa, joka on kuin omamme, ellei toisin kerrota. Kaikki, minkä tiedämme omasta maailmastamme ja mikä on maaesittelyjen kanssa yhteensopivaa, pätee. Se, mikä ei ole yhteensopivaa, ei päde. Esimerkiksi ei ole mahdollista, että Itämereltä löydettäisiin nyt ennestään tuntematon 90 000 km²:n saari. Jos Patania olisi olemassa, Itämerellä olisi aina ollut valtava saari. Se olisi asutettu jo esihistoriassa ja tunnettu aina. Saaren olemassaololla olisi Pohjois-Euroopan historialle ja nykyisyydelle huomattavia implikaatioita, joita tarina ei tarkastele. Aukkokohdat lukija voi täydentää itse tai sivuuttaa.

Sitä ei ehkä kannata ajatella liikaa, miten aikamatkustaminen, tähtienvälinen matkustaminen ja rinnakkaisuniversumien välillä matkustaminen on kilpailussa mahdollista. Se vain on. Jotenkin näiden maiden edustajat on saatu kaikki koolle samaan aikaan, paikkaan ja todellisuuteen.

Kiinnitin huomiota saarivaltioiden ja eläinaiheiden runsauteen. Ehkä saarivaltioita on luotu juuri Patania-ongelman vuoksi. Ei ole haluttu uudelleenkirjoittaa jonkin alueen oikeaa historiaa, vaan on mieluummin luotu oma saari, vieläpä sellainen, jonka olemassaolo tuskin muuttaisi maailmanhistoriaa merkittävästi. Eläinaiheiden runsaus johtuu kai siitä, että eläimet ovat kivoja.

Laskujeni mukaan raadissa on 11 saarivaltiota (39 %) ja 9 kokonaan tai osittain mantereella sijaitsevaa tai sellaiseksi tulkittavissa olevaa maata (32 %). Loppujen kahdeksan maan sijainnista ja maantieteestä ei kerrota tarpeeksi, tai ne väistävät luokittelua muulla tapaa. Vertailun vuoksi YK:n jäsenmaista 46/193 (24 %) on saarivaltioita.

11 raatimaan (39 %) lipussa on kuvattuna eläin. YK:n jäsenmaiden lipuista vain 22:ssa (11 %) on eläin, ja tässäkin luvussa on lippuja, joissa eläinaihe ei ole hallitseva (esim. Andorra ja Kroatia).

Kiinnitin myös huomiota eläinaiheiden runsauteen. Däblantisin ja Triplostanin lipuista näkyisi löytyvän samanmalinen tirppa, eri värisenä vain. Mukavaa, että lahnakin saa ansaitsemaansa arvostusta. Miksi en itse päätynyt särmäneulaan tai teistiin? Jälkimmäinen olisi veikeä valinta ateistisen maan lippuun. Neulan olen olemassaolevan Suomen aluevesillä jopa kohdannut, tosin se taisi olla siloneula.

Ristikkoharrastajana Suomen kunnanvaakunat käyvät tutuksi. Eläinkirjoa on enemmän kuin valtiolipuissa. Multiaa edustaa muurahainen, Ruovettä lahnaparvi. (OT Edit: kaamee typo, Risikkoharrastaja! En tod. ko. kokkaria harrasta muuten kuin ehkä tuo tyyli kiinnostaa, minkä lienen kuppilassa aiemminkin todennut.)

Rousku kirjoitti: ↑27 Syys 2023, 21:10Däbantisin ja Tripostanin lipuista näkyisi löytyvän samanmalinen tirppa, eri värisenä vain.

Valmis kuva-aihe Scrontch's Flag Designerissa, joka oli yksi ilmoittautumisketjun avausviestiin linkatuista lipunsuunnittelusovelluksista.

Muistui mieleen se, miten Ranska ja Valko-Venäjä hyödynsivät samaa vapaasti saatavilla ollutta samplea osana euroviisuaan vuonna 2007.

Moi kaikki. teemuus ei avusta raadin järjestämisessä jakamisen ilosta, vaan pakosta. Kerroin vähän kuulumisiani sairasteluketjussa jos kiinnostaa.

Onpas nämä nyt olevinaan hyviä. Jotenkin kyllä samalla tapaa hyviä ne jotka ovat? Tai ehkä vain olen väsynyt tai musiikin puutteessa.

Tossa FLI:P - want some? lauletaan et ”syön aina mein muona”

Kymmenen kärki löytyi heti, joten Kuppilan raadiksi taso on kyllä hyvä. Kiittettävän antaisin, jos semit olisivat toteutuneet. Nyt tästä jää vähän valju maku äänestysajan ollessa näinkin pitkä.

Irina on kai rompsun....

Taikahuilu kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 12:43 Irina on kai rompsun....

Mutta onko Ashyel rompsun?

Törkeän mehewä taso. Sekä biiseissä että maakavalkadissa. Toivottavasti nuo ainot pari onnetonta hökälettä eivät voita

1. Paskisctan

Ihanaa. Vastakkainasettelun maailmaan osuva valtio. Oispa Viisulanmeri. Jos maa on pitkävihaisessa suhteeseen Internatiaan, luulisi, ettei maan nimessä todellakaan mainittaisi kyseistä mannerta.

2. Däblantis

Eikös Börje ole meidän levyraatijuontajamme? Sympaattisen naivistisen vasemmistolainen valtio. Mitenköhän hyväosaisilla mahtaa siellä mennä? Aina hyväosaisia syrjitään!

3. Avaloria

Uuh, magee lippu! Esittelyteksti perus fantasiahömppää, jonka asiantuntija en todellakaan ole. Mahtaako lipun väreillä olla jokin tarkoitus, vai onko ne vaan lätkitty tuohon?

4. Sannalandia

Höh, miksi tätä valtiota ei edusta Sanna Marinin koronajulistus? Mitenköhän se oikeasti toimisi, jos maailmaan ilmestyisi uusi täysin henkilökultin ympärille perustettu valtio? Ja vieläpä sellaisesta ihmisestä, joka olisi ns. yleisesti pidetty.

5. Albertan Cornfields

Ihanan nihilistinen lähestymistapa. Oispa maissia.

6. Kurnau

Täällä minä haluaisin elää. Loputtomiin kissoja kaikkialla. Paratiisi! Hauskaa, että maalla ja kappaleella on selvä yhteys. Se jäi vähän epäselväksi, onko Killi Kolli ihminen vai kissa.

7. Ħëŧëliđix

No nyt on tarkkeita ja muita kummallisia häkkyröitä kirjaimissa. Ensimmäinen esittely, jota en ehtinyt kappaleen aikana lukea. Perusteellista!

8. Saint Ostrus

Ihana utopia. Onko lopputuote aika lailla Däblantisin vastakohta, vaikka molemmissa pyritään parhaaseen mahdolliseen elämään? Haluaisin nähdä kuvia tästä valtiosta.

9. Juliette

Kielten selityksen kohdalla on vähän sekavuutta. Onko englanti virallinen kieli vai jotain muuta? Jotenkin sympaattinen valtio, jonka lipussa on erittäin kaunis värimaailma.

10. Lõuna-Maasaar

Olipa mielenkiintoinen maa. Tämän melkein soisi olevan olemassa, sillä olisi hauskaa nähdä, miten tällainen virolais-saksalainen yhteistyö olisi vaikuttanut maailman tasapainoon.

11. Ashyel

Upea värimaailma lipussa. Hassua, millainen liberaali-vasemmistoutopia tämäkin vaikuttaa olevan. Artistivalintakin sopii teemaan.

12. Frisvealand

Ihanaa, mikrovaltio! Onko tämä kappaleen kansikuvassa oleva henkilö kenties yksi isovanhemmista? Haluaisin mennä fikailemaan tänne. Vai saakohan sieltä vaan mämmiä ja karjalanpiirakoita? No eräänlaista fikaa varmaan sekin.

13. Azar Aoi

Oho, onkos nämä karsinnan järjestäneet nyt tässä keskellä peräkkäin? Azar Aoi on kaikin puolin vähän niljakas paikka, en pidä sateista. Kirjat toki best.

14. Itä-Nøgternøn tasavalta

Ai niin tämä oli tämä arktinen curling-maa! Vettä ja jäätä peräkkäisissä valtioissa – heistä minä en pidä.

15. Patania

Ah, tämä ihana mahdoton maa. Olisihan se kerrassaan herttaista, jos Itämeren keskeltä tämmöinen löytyisi.

16. Bängersaaret

Hmm, Bängersaaret taitaa olla joku vähän kummallinen risteytys Ħëŧëliđixiä ja Sannalandiaa. Olen viehättynyt viikkojen aikana tästä valtiosta aika paljon.

17. Toisaa

Luettuani tämän kuvauksen ensimmäistä kertaa tunnustan vaan hajonneeni aivan täysin.

18. Greimpalmia

Tämä on kyllä ehdottomasti yksi lempparimaistani. Hieno tulevaisuuteen sijoittuva tarina, jossa ei tavoitella utopiaa tai dystopiaa vaan ainoastaan kuvataan kohtuullisen neutraalisti, mitä on tapahtunut, jotta tähän on päädytty.

19. Kuurinkynnään vapaavaltio

Tämäkin valtio jotenkin viehättää minua suuresti. Erityisesti tuo kaikesta loputtomiin keskusteleminen, jotta muut saavat kärsiä ja Kuurinkynnäs kerää hedelmät.

20. Hexian (和弦)

Kauheen vaikee veikata, kenen tää on. Kaunis lippu ainakin, ja taustatarinassakin on miellyttävää syvyyttä.

21. Triplostan

On jotenkin erikoista, kuinka vasemmistopolitiikan suuntaan kallellaan olevista valtioista puhutaan tosi kauniisti ja kunnioittavasti, kun taas nämä oikealle kallellaan olevat ovat tämmöisiä "no joku hullu halusi lisää valtaa ja perusti maan". Kiinnostava taustatarina kuitenkin.

22. Marabuntia

Onpas sympaattinen valtio! Mukavaa, että juuri muurahaisista on tullut maan tärkeä symboli ja kansalliseläin. Ehkä tuolla tavalla pelossa on ihan tervettä elää.

23. Rabototzka

Tämän maan kohdalla kuvaus ja kappale sopivat jotenkin poikkeuksellisen hyvin yhteen!

24. ʔə

Ihana. Haluaisin kuulla ʔən kieltä. (Taas sarjassamme "kauheen vaikee veikata, kenen tää on".)

25. Schanze

Lisää "kauheen vaikee veikata, kenen tää on" -kamaa heti perään. Kuulostaapa erikoiselta, että talvisista olosuhteista pompataan välittömästi +32 asteeseen.

26. Siilimaa

Onpa söpö maa. Onko Siilimaassa millaista muuta eläinkuntaa siilien lisäksi? Ollaanko siilien luontaisia vihollisia kohtaan raakoja ja aggressiivisia? Eli kohdistuuko hyväsydämisyys vain oikeaa lajia kohtaan?

27. Ei kenenkään maa

Onko tämä kappalekin siis eläimen säveltämä? Valtiokavalkadin häiritsevin lippu ainakin, ellei muuta. Onkohan sekin eläimen tekemä? Nyt jää paljon kysymyksiä!

28. Osero

Hieno päätös valtioesittelyille. Hauskaa, että näin moneen valtioon liitetään joku tietty eläin näin tiiviisti. Lipussa on kauniit värit.

Nelitähtisiä löytyy alustavasti kuusi tai seitsemän. Loput pisteytettävät pitää kaivaa kolmetähtisistä, joita sitten riittääkin. Maaesittelyt saavat ainakin tie-break-merkitystä.

Rousku kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 14:43

Taikahuilu kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 12:43 Irina on kai rompsun....

Mutta onko Ashyel rompsun?

Minulle ei tule musiikillisestikaan romualdo mieleen.

Omistajuuksien veikkailun aika on kuitenkin vasta pisteytysajan päätyttyä. Asia korostuu tässä raadissa, jossa tunnistuksen tueksi on tarjolla tavallista enemmän materiaalia. Jotkin omistajuudet voivat olla useimmille ilmeisiä. Ilmeisetkään omistajuudet eivät ole kaikille ilmeisiä, joten turha spoilata niitäkään. Yksi Tompalle ilmeinen omistajuus ei ole ilmeinen minulle. Parin minulle ilmeisen omistajan ilmeisyydestä Tomppa ei todennut mitään.

TomppaJr kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 18:29 21. Triplostan

On jotenkin erikoista, kuinka vasemmistopolitiikan suuntaan kallellaan olevista valtioista puhutaan tosi kauniisti ja kunnioittavasti, kun taas nämä oikealle kallellaan olevat ovat tämmöisiä "no joku hullu halusi lisää valtaa ja perusti maan".

Autoritäärinen vasemmistomaa Rabototzka kuvataan ikävämpänä kuin autoritäärinen oikeistomaa Triplostan. Kansalaisvapaudet eivät kukoista Sannalandiassakaan sen vähän perusteella, mitä maasta saamme tietää. Tulkitsen Sannalandian perustajansa ja lippunsa perusteella vasemmistolaiseksi maaksi.

Oikeistoutopioita kukaan ei tähän raatiin luonut, totta. Millainen oikeistoutopia olisi? Kukaan Kuppilan oikeistolaisista ei valitettavasti halunnut hahmotella ihannevaltiotaan tähän tehtävänantoon. Olisihan oikeistoutopian voinut kirjoittaa joku, joka ei itse usko siihen. Tällä kertaa kenenkään mielikuvitus ei ollut niin lennokasta. Esitelköön tämän teeman raadissa 151 saava meille libertaarin onnelan.

Rabototzkan ja Triplostanin musiikkivalinnat mietityttivät. Rabototzkan kappale oli maansa oloinen, Triplostanin ei lainkaan. Ensin ihmettelin, miksi sotilasdiktatuuri valitsisi söpön rakkauslaulun. Seuraava ajatukseni oli, että valinnassa onkin piilevää neroutta. Oikeisiin viisuihin autoritäärisimmät maat valitsevat yleensä jotakin kaupallista tai maailmoja syleilevää. Viisujen ulkopuolella autoritääriset maat pehmentävät julkista kuvaansa mm. urheilupesulla (sportswashing). Ehkä Triplostanin musiikkivalinta onkin siis tuollaiselle maalle uskottava ja Rabototzkan valinta epäuskottava? Arvostele nämä sitten.

Triplostanin maaesittelyssä ei kerrota maan tarkkaa sijaintia, mutta maa lienee irtautunut Neuvostoliitosta ja sijainnee Venäjän Kaukoidässä. Kappale lauletaan venäjäksi, ja siinä mainitaan nimeltä neuvostoaikainen elokuva ja venäläissyntyinen kirjailija. Suuri joki voisi olla Amur. Onko uljas saari joen laskukohdassa uuden nimen saanut Sahalin vai jokin pikkusaari Amurin suistossa? Voiko suistoalueen saari olla uljas?

Tulin vaan kommentoimaan tähän väliin että olisipa näistä valtioista enemmänkin keskustelua - Tompan ja Timpan kommentit oli hauska lukea!

Ja mulle vain 1/3 noista Tompan ilmiselvistä omistajuuksista tuntui ilmiselvältä, eli tunnen itseni hiukan pöntöksi!

Pisteet taitavat loppua kesken. Paljon biisejä, jotka jossain muussa raadissa mahtuisivat viimeisille pistesijoille. Ehkä pitää sitten painottaa lopullisissa valinnoissa sitä, kuulostaako biisi maaltaan.

TomppaJr kirjoitti: ↑02 Loka 2023, 18:29 26. Siilimaa

Onpa söpö maa. Onko Siilimaassa millaista muuta eläinkuntaa siilien lisäksi? Ollaanko siilien luontaisia vihollisia kohtaan raakoja ja aggressiivisia? Eli kohdistuuko hyväsydämisyys vain oikeaa lajia kohtaan?

Siilin tärkeimmät luontaiset viholliset lienevät liian lauhat ja vetiset talvet, sekä erinäiset loiseläimet. Pikkuisen mietinkin, ovatko Siilimaan talvet siilille aivan optimaalisia. Toisaalta voihan se olla jokin muu siili kuin meikäläinen erinaceus europaeus?

Siilin luontaista ravintoa ovat mm. kastemadot, joten eiköhän niitä kohtaan siili saa olla juuri niin aggressiivinen kuin haluaa. Marjoja ainakaan tämä meidän siilimme ei ravinnoksi juuri käytä.

Mutta jos siilejä vain hoivataan ja huolehditaan niiden hyvistä oloista, niin siilipopulaatiohan räjähtää? Vai syötetäänkö niille jotain e-pillereitä? Vai onko niitä niin tiuhassa, että stressaantuvat eivätkä enää lisäänny?

Tästä raadista aion tehdä puntarin, mutta en kappaleista vaan valtioista. Olen tehnyt maanosa kerrallaan listoja sen perusteella mihin valtioon matkustaisin, ja kun menin puhumaan tästä eräälle osallistujalle niin hän ehdotti että tekisin samanlaisen listan tämän raadin valtioista. Ajatus alkoi kiehtoa joten aion tehdä ja julkaista tällaisen puntarin!

Voikohan touhu enää nörtimmäksi mennä.