Viisukuppila

Ihanaa. Taylor ansaitsee. Innolla odotan jo Reputation Taylorin versiota. On minusta ehdottomasti yksi hänen parhaita albumeja.

Minun on Folklore! Mikä on todella tunnelmallinen ja sisältää upeita sanoituksia. Todella runollinen albumi. Fearless on toinen rakas, koska olen ikuinen kantripop-fani. Mutta... ne kaikki ovat niin hyviä, että vaikeahan noista on vaan muutamaa nimetä.

En aikaisemmin juuri erikoisemmin noteerannut Tayloria, mitä nyt niitä joitakin hittibiisejä kuuntelin.

Monet tuntui kuitenkin hehkuttavan 1989 (Taylor’s version)-albumia tänä syksynä, niin kuuntelin sitten kokonaan läpi. Ja oli kova

Minä olen jo dinosaurus-fani. 1989 levyltä suosikkibiisini on aina ollut Out of The Woods Tosin nyt julkaistu vault trackinä kuultu Say Don't Go on myös aivan huikea tunnelmapala.

En ymmärrä.

Mikä tästä laulajasta tekee maailman suurimman artistin?

Siis, kun nää biisit... minun korvaani hyvin geneeristä ja keskinkertaista. Kuuntelin nuo kolme tässä ketjussa mainittua ja olin... Sitten laitoin youtuben ykkösehdotuksen pyörimään. Blank space. Okei, nyt alan käsittää. Tää on sitä periamerikkalaista sanailuperinnettä. Kepeää, nokkelaa: sellaista mitä on kautta aikojen nähty teinikomedioissa ja sitcomeissa. (Ja josta en tosikkona perusta.) Mutta musiikillisesti...

Ja sit se video vielä...

Kun mimmi alkoi hakkaamaan autoa golfmailalla ja puukottamaan kermakakkua, olin ihan oh no. Mä en tykkää tämmöisestä. Että väkivalta normalisoidaan huumorilla.

Ennen oli paremmin. Oli Madonna ja sitten oli Lady Gaga.

Taylor Swift on myös loistava tarinankertoja ja kirjoittaa kaikki kappaleensa itse. Musiikillisesti Taylor on aina vaihdellut genrestä genreen ja on tässäkin taitava ja ei mene mihinkään yhteen muottiin. Aivan ja hyvää syntymäpäivää Taylor!

Taylor Swift on todellakin vuoden nimi!

Tutustuin Taylorin musiikkiin The Voice Tv:n kulta-aikoina, ja silloin Love Story ja You Belong With Me olivat inhokkejani. Kantripop ei ollut nuorena minun makuuni. Nykyään sekin puoli Taylorista toimii paremmin, ja Fearlessin uusintanauhoitus on paikoitellen komeaa kuunneltavaa. Sen levyn kohdalla Taylor's versiointi teki terää!

1989 oli ensimmäinen julkaisu Taylorilta, joka läpäisi tykkäämis-seulani ja taidan jopa omistaa levystä cd-painoksen. Se on hyvä pop-levy. Linjaltaan yhtenäinen ja tekemisessään häpeilmätön. Ärsytti aikoinaan, kun levyä ei löytynyt Spotifystä.

Odottaessani 1989:n Taylor's versiota olin pitkään kuuntelematta alkuperäistä julkaisua, ja kivasti Taylor's versio lopulta pärisikin korvissani. Pakko kuitenkin todeta, että hetkittäin uudet versiot hävittävät orginaalien vivahteet. Erityisesti I Wish You Would soi orginaalina sävykkäämmin. Erot eivät ole isoja mutta näin musaintoilijana erittäin mielenkiintoisia!

Look What You Made Me -kappaleen pahis-Taylorin ostin heti kättelyssä, ja biisi onkin yksi lemppareistani. Reputation on kuitenkin levynä selvästi kehnompi ja sekalaisempi kasa vähän kaikkea verrattuna 1989-albumiin. Taylorin uudemmat levyt ovat muutenkin jääneet kokonaisuuksina hieman hajanaisiksi. Niiltä on helppo löytää mainioita kappaleita (Betty, Willow, Tolerate It, You're On Your Own Kid, Mastermind), mutta 1989 on toistaiseksi Taylorin ainoa levynmittainen onnistuminen.

Kaikkinensa Taylor Swift on kuitenkin arvostettava muusikko, jolla on oma ääni, ja vaikka hän osaa myös mediapelin, on Taylorin suosion pohjalla musiikki. Taylorin tuotanto perustuu pitkälti pop-musiikin perus ajatuksiin eli hyviin sävellyksiin ja harkittuihin sanoituksiin. Uskon Taylorin musiikin kestävän ajan patinan, ja onhan hän naulinnut itsensä todella näyttävästi osaksi yhdysvaltalaisten lauluntekijöiden jatkumoa. Lievästi harmittaa, etten voi tuntea Taylor-huumaa kaikkine sen sävyineen Suomesta käsin.

UsvaAuer kirjoitti: ↑13 Joulu 2023, 01:25 Kun mimmi alkoi hakkaamaan autoa golfmailalla ja puukottamaan kermakakkua, olin ihan oh no. Mä en tykkää tämmöisestä. Että väkivalta normalisoidaan huumorilla.

Ennen oli paremmin. Oli Madonna ja sitten oli Lady Gaga.

Jep. Madonnan motelli-ammuskelut ja Lady Gagan myrkytysmurhat ovat pikku juttuja golfmaillalla mätkimiseen!

Oon sitä erikoinen swiftie, että 1989 ei ole ollenkaan mun lemppari Taylorin albumi. Tykkään jopa enemmän itse tänä vuonna aikaisemmin julkaistusta ja vähemmän huomiolle jäänestä Speak Now (Taylor's Version) albumista. Epäsuosittu mielipide, tiedän. 1989 ei missään tapauksessa ole huono! Ei tietenkään, mutta ei kuulu vaan siihen omaan kärkikastiin. Oma top-5 albumit on 1st folkore 2nd Fearless 3rd Reputation 4th Midnights 5th Red (vaikka tää viides tosin vaihtelee aina vähän kuukausittain ). Huomaan tykkääväni noista Taylorin vakavammista biiseistä itse helpommin ja ehkä siksi 1989 ei ole koskaan ollut mikään suurin suosikkini. Olin itseasiassa lapsena tosi iso Taylor-fani, kun oli tämä kantripop-kausi. Löysin Taylorin sitten uudestaan, kun Look What You Made Me Do tuli ja se iski lujaa, koska sopi mun siihen hetkiseen elämäntilanteeseen todella hyvin. Se on edelleen yksi sellaisia biisejä, mitä kuuntelen herkästi, jos olen tosi vihainen jollekulle. Reputationin paras biisi on tosin Getawat Car. Sen jälkeen palasin Taylorin superfaniksi ja folklore on minusta maailman paras albumi, mitä on koskaan tehty.

Taylor Swiftin paras biisi on musta ehdottomasti tämä All To Well (10 Minutes Version Niin törkeän hieno sanoitus. Todella toimiva erobiisi. Yksi maailman hienoimpia biisejä. Mun itseasiassa kakkosuosikkibiisi Taylorilta on niin ikään Rediltä ja tarkemmin The Vault-puolelta tämä Forever Winter. Mutta se on jopa niin tunteellinen ja surullinen, että minulla on vaikeuksia kuunnella sitä, koska minun tällainen ensirakkaus teki itsemurhan ja tuo kappale on minulle sellainen kipeän rakas. Vaikka nuo onkin minulle kaksi rakkainta biisiä Tayloriltä, niin Red ei kokonaisuudessaan ole se vahvin albumi. Viimeisimmältä täysin uusimmalta albumilta eli vuosi sitten julkaistussa Midnights-albumilla paras ja toimivin biisi on You're On Your Own, Kid. Evermorelta suosikkini ovat champange problems, right were you left me ja tolarate it. Parhaalta eli folkorelta on niin monta suosikkibiisiä... vaikea nimetä vain muutamaa, mutta mainitaan nyt illicit affairs, this is me trying, exile, the lakes, seven, betty ja the last great american dynasty. Mutta siis pointti oli, että aika haikea tunnelma näissä minun suosikeissa.

Olen kuunnellut lisää Taylor Swiftiä.

Ilmoitusasia 1: All too well (10 minute version) on hyvä biisi.

Ilmoitusasia 2: Muita hyviä biisejä ei ole vielä ilmaantunut.

Yritetty on. Mutta kun ne kaikki kuulostavat samanlaisilta. Vähämelodisilta. Kokeilkaapa laulaa näitä biisejä ilman säestystä. Juuri niin: ne eivät kuulosta miltään. Tai kuulostavat: tasaiselta tamppaukselta.

Taylorin ääni ei myöskään ole sellainen, että jäisin fiilistelemään sen äärelle.

Mietin Lana del Reytä. Mielestäni hänen lyriikoissa etsitään samaa tunnelmaa, mutta ne ovat vain upeampia kuten Video games. Niissä on yllättävyyttä, synkkyyttä ja seksiä. Taylor Swift on kliisesanakirja.

Toisaalta Taylor Swift on kaunis. Liiankin. Kaikki hänessä huutaa täydellisyyttä. Sellainen ei kiinnosta.

P.s. Anteeksi. Kyse on siitä, etten ole seurannut musiikkia 18 vuoteen. Ja nyt yritän ymmärtää, missä mennään.

^ Tosi ihana idea ja lista. Pakko kopioida. Joskus tein tällaisen vastaavan TikTokkiin, mutta tosiaan nämä elää aika vahvasti. Fearless-albumilla ainakin kohta pari biisiä, koska nuo ovat minulle ne nostalgisimmat Taylorin biisit. Kuuntelin nimittäin niin nonstoppina vuosia ja vuosia sitten, kun koin ensirakkauteni. Katkeransuloisia biisejä tosin nykypäivänä. Otin myös laskuuni albumien Taylorin julkaisuversioilla ilmestyneitä vault-biisejä. Stylesta muuten sen verran, että vaikka se on yksi suosikkibiisejäni Taylorilta, niin en voi sietää tuota biisin "Taylorin versiota". Siinä on jotenkin koko biisin iskevyys ja voima viety. Yleensä nämä Taylorin omat versiot on ollut helppo ottaa kuunneltavaksi ja ei ole häirinnyt.

Debut:
Teardrops on My Guitar
Our Song
Picture to Burn

Fearless:
Love Story
You Belong With Me
Forever & Always

Speak Now:
Long Live
Timeless
Back To December

Red:
All Too Well (10 Minutes Version)
Forever Winter
We Are Never Ever Getting Back Together

1989:
Out Of The Woods
Style
Say Don't Go

Reputation:
Getaway Car
King Of My Heart
Look What You Made Me Do

Lover:
The Archer
Cornelia Steert
Cruel Summer

Folklore:
illicit affairs
this is me trying
the lakes

Evermore:
champange problems
right where you left me
tolerate it

Midnights:
You're on Your Own, Kid
You're Losing Me
Anti-Hero


Edit. tuli muitakin matchejä!

^ Juu se on Stylen lisäksi toinen biisi, mikä on eniten kärsinyt uudelleennauhoituksissa. Mutta Taylorin puolustukseksi pitää tosiaan sanoa, että harvoissa biiseissä tämä häiritsee ja moni uudelleennauhoitus on jopa parempi kuin alkuperäinen. Style ja Better Than Revenge eivät vaan iske minuun noissa uusissa versioissaan.

Vuoden vaihtuessa on tapana tehdä summauksia ja iistauksia menneestä vuoodesta. Näin teki myös YLE:n musiikkitoimittaja Pekka Laine (s.1966) Pekka Laineen Ihmemaassa. Tunnin ja kymmenen biisiä kestävän jakson aloitti Taylor Swiftin Wildest Dreams. Pekka Lainen kertoi, että Teukka (niin kuin hän Taylor Swiftiä kutsui!) on superartisti, miljonääri ja tulossa keikalle Tukholmaan. Sen kummempaa analyysiä emme kuulleet laulajasta tai hänen musiikistaan, vaikka musiikin analyysi on nimenomaan tällaisten, toimitettujen musiikkiohjelmien ydin.

En tee minäkään, mutta uteliaisuudesta kaivoin netistä laulun sanat.

Wildest Dreams -laulu koostuu näistä

adjektiiveista:
tall, handsome, bad, nice, red, rosy, wild, familiar, good, last

substantiiveista:
town, city, crowd, heaven, hell, condition, dress, sunset, babe, lip, cheek, dream, hand, hair, clothes, room, voice, kiss, request, hindsight, memory.

Tervetuloa Englanti A-kielenä ensimmäiselle vuosikurssille!

Onko kyse sattumasta vai tietoisesta, valitusta taktiikasta?

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Tänään Teukka tuli vastaan lenkillä. Pakkasta -16 astetta, puiden oksilla lumipitsi. Vasta nyt olen keksinyt, että musiikkia voi kuunnella lenkillä. Kiitos, älypuhelin! Korvissani soi youtuben soittolista Billboard TOP 100 year-end 2023.

Ensin tuli biisi nimeltä Karma, Puhelin oli taskussa, mutta tunnistin välittömästi: tämän täytyy olla Teukka. Ja hei: se oli hyvä biisi! Vähän ajan kuluttua tuli toinen Teukan biisi. Sen olinkin kuullut jo aiemmin, se hittibiisi, Anti-Hero. Sekin oli hyvä.

Sitten tuli pitkä jakso pölinää.

Pölinän jälkeen Teukka jatkoi laulamistaan.

Pakkohan se oli kotona katsoa, mikä se pölinäjakso videon keskellä oli.

Voi, kunpa en olisi tehnyt sitä.

Kysymys: Onko Anti-Heron video teidän mielestä hyvä? Hauska?

Ei minusta. Ei naurattanut yhtään.

Mutta itse biisi on mielestäni aivan omaa luokkaansa Teukan ohjelmistossa. Ei niinkään melodia, vaan teksti. (Melodiakin, tai pikemminkin tuotanto, on toki hyvä: biisissä on hypnoottinen imu.) Teksti on erikoinen. Etenkin juuri se kohtaus, jossa unessa jaetaan hänen perintönsä. Psykedeelistä suorastaan. Kuvittelin jopa, että Teukka olisi tehnyt tekstin jostain kuvitteellisesta hahmosta, syvän etelän satakiloisesta emännästä, joka ei edes nuorena ollut cool kid. Tällaisiahan meissä on, me tunnemme tämän tarinan. Mutta ei. Anti-Hero kertookin Teukasta itsestään. Löysin netistä nimittäin Elle-lehdessä julkaistun artikkelin, jossa kysytään: Mistä Anti-Herossa oikeasti lauletaan? Hämmentävää. Siis... se "monster on the hill, too big to hang-out" onkin Teukka itse? Oikeesti? En tiedä, mitä ajatella. Mutta jotenkin tuntuu väärältä, että Teukka varastaa meidän oikeasti rumien kokemuksemme. Eikä pelkästään väärältä, vaan myös kohtuuttomalta. Mikä Teukka on valittamaan, mistään? Oikeesti. Joku roti sentään.

Minusta Anti-Heron video on nerokas ja viihdyttävä. Pystyn samaistumaan 110%. Hyvä itseironiaa, vaikka biisissä onkin myös vaikeita ja kipeitä aiheita.

^ Olen katsonut useasti. Upea dokumentti. Näkee myös vahvan eron, miten naisartisteja edelleen nykypäivänä kohdellaan versus miesartistit.

^ Toivottavasti tai sitten Taylor vaan kertoo päivämäärän, että koska tulee. Veikkaan meidän kuningattarella voitokasta iltaa joka tapauksessa. Toki Reputationiin sopisi yllätysjulkaisu, koska ”There will be no explanation there will just be reputation”

Kaksi Grammya, molemmat albumista, ja samalla ennätykset paukkuivat.

Taylor myös ilmoitti julkaisevansa uutta musiikkia huhtikuussa. Mietin kyllä hieman sitä, että eikö tässä ala jo ähky tulla suurimmillekin Swift-faneille? Midnights ilmestyi loppuvuodesta 2022, vuonna 2023 julkaistiin kaksi uusintalevytystä ja nyt taas uusi albumi, minkä lisäksi uusintalevytyksiä on varmasti tulossa pian lisää.

Noh, kai se kannattaa takoa kun rauta on kuumaa.