Viisukuppila

Ihana video. Anna on tossa heti kolmen minuutin jälkeen niin kaunis, etten ehkä kestä. Ja Tero on ihastuttavan onnistuneen niljakas mies!

joku näppäräsorminen vois postata tuubista ihanan Working titlen suom.kielisen version Työnimi tänne...
se on niin ihana hyvä ufopoli ja pikkugwyneth

Täältä löytyi sukkelat sormet

Roope kirjoitti:Täältä löytyi sukkelat sormet

voi kiitos!

Tarkoitukseni oli pullauttaa se tänne itse mutta sitten tuli niin kiire lähteä matkalle, että unohdin. Kiitos paikkaamisesta!

Hei vaan tännekin, kun ei ole taas vähään aikaan mitään raportoitu. Nyt lienee sopiva hetki paljastaa "yllättävä" tieto, että YLE sai tänäkin vuonna meiltä postia Tällä kertaa tosin lähetimme vain yhden kappaleen, koska meillä oli hyvin selkeä visio, mitä halusimme. Luvassa on uudenlaista Snowclonea, sillä kyseessä on atmosfäärinen balladi suomeksi

Uusi singlemme Breaking Space on tulossa jossain vaiheessa pian. Tällä hetkellä se on aivan viimeisiä sipaisuja vaille valmis. Video kuvattiin jo alkukesästä ja valmistuu toivottavasti syksyn aikana. Vaikutelmia kuvauksista löytyy kotisivujemme uudesta galleriasta ja lisää Boobista.

Ooh! Viisutyrkkynne oli kyllä erinomainen, mutta toisaalta ehkä turhan erikoinen (ei tosin minulle!) ja näin studioversiosta puuttui semmoinen pisteenä i:n päällä oleva kovan luokan mahtipontisuus. Tuo viimeksi mainittu puuttuu muuten joistakin huippuviisuista, mutta sitten lavalla on se kaivattu mahtipontisuus tullutkin paremmin esiin.

Jos itse olisin saanut olla valitsemassa viisuja, olisi Snowclone varmasti ollut kutsuartistien joukossa. Kappale on selkeää JukkaV:lle osoitettua musiikkia. Onnittelut hyvästä taideteoksesta ja pahoittelut, ettei tätä valittu kisaan.

P.S. Tässä olisi selkeä OGAE Song Contest -tyrkky!

Minä tykkäsin teidän viisuehdokkaastanne. Se jäi mulle heti soimaan päähän. Taas kerran voin hyräillä kertosäettä samantien mukana! Siinä oli todella mielenkiintoinen sävelkulku, jänniä koukkuja. Den Vilda-fiiliksiäkin. Olisi ollut raikas ja erottuva kappale tuossa englanninkielisessä porukassa. Harmi ettei jatkopaikkaa tullut.

Kaunis "Olen"!

Miksi täällä ei ole Facebookin tapaista tykkää-nappia? Olen tosiaankin Peten ja MuzaMazan kanssa samoilla linjoilla ja kun olen kuunnellut nuo nettikisaan päätyneet tyrkyt, tulen kehumaan tänne lisää.

Hieman saatan olla puolueellinen, mutta silti kehtaan sanoa, että Olen on parempi biisi kuin yksikään nettikarsinnan tyrkyistä. Ihanat Den vildatkin siellä kaikuu. Suomenkielinen sanoitus kaikkine vertauksineenkin koskettaa syvemmältä kuin muutama huonoksi englanniksi laulettu fraasi. Mutta mitäpä sitä.

Pahoittelen pettymystäni. Onneksi tätä kappaletta haluaa kuunnella loppuelämänsä.

P.S. Mun aivopesty siskokin piti Olenta uskomattoman kauniina.

Aikooko Snowclone muuten osallistua Sveitsin karsintoihin? Siellä ei ymmärtääkseni ole minkäänlaisia rajoituksia.

^Saisi osallistua!

Ja astiasta kukkaruukkuun, on muuten aivan mahtava kappale tuo Olen.

Pete kirjoitti:Aikooko Snowclone muuten osallistua Sveitsin karsintoihin? Siellä ei ymmärtääkseni ole minkäänlaisia rajoituksia.

Viimeksi kun asiaa tutkittiin (olisiko ollut viime vuonna), vaatimuksena oli, että piti olla jossain maassa ollut riittävän isoja hittejä, eli se esti...

Pullautimme muuten kaikessa hiljaisuudessa Olenin ReverbNationiin myös ladattavaksi.

Nonniin kuuntelin Olenin, ja kyllä se 15 avokisasta äänestettävämmekse päässeen biisin joukkoon olisi ihan mahtunut. Ei kuitenkaan ihan kärkeen minulla. Melodia on hyvä, onkse silleen vähän modaalinen aina säkeen lopussa (en ole termistä varma)? Ehkä JukkaV:n kaipaaman mahtipontisuuden sijaan olisin itse kaivannut sovitukseen jonkinsorttista täyteläisyyttä lisää. Minusta soundi suorastaan huutaa oboen tapaista puupuhallinta täydentäjäkseen. Jousia olisi voinut käyttää vähemmänkin. Ehkä tausta oli rumpuineen myös ripauksen liian marssimainen; pitkiä säveliä ja linjoja olisi voinut enemmän nostaa esille niin olisi ollut seesteisempää.

Rousku kirjoitti:Melodia on hyvä, onkse silleen vähän modaalinen aina säkeen lopussa (en ole termistä varma)?

Wikipedia kirjoitti:Modaalisuus (lat. modus = 'tapa, laatu, standardi', moodi = järjestelmän perustaksi soveltuva) viittaa länsimaisen musiikin yhteydessä keskiajalla syntyneeseen asteikkojärjestelmään, jossa diatonisen asteikon sävel voi muodostaa perussävelen asteikolle, jolla on sille ominainen intervallirakenne. Moodit ovat kiinteitä, pysyviä säveltasorakenteita tai pysyviä rytmikuvioita.

Tatako tarkoitat?

Rousku kirjoitti:Minusta soundi suorastaan huutaa oboen tapaista puupuhallinta täydentäjäkseen.

Olen kohtalaisessa maarin samaa mielta, se sopisi sinne. Sita myos sinne soviteltiin, mutta tyydyttavaa tulosta se ei tuottanut. Synteettiset puupuhaltimet ovat melko lailla jarjestaan luonnottoman kuuloisia (tai panhuilumaisia). Onkohan meilla ylipaansa missaan meidan biisissa puupuhaltimia oikein isossa roolissa...? Sovitusluonnoksissa, jotka aina itse ensimmaisessa vaiheessa teen, niita on usein, mutta julkaistaviin versioihin ei ole tainnut paatya. No, sitten jonain kauniina paivana, kun budjetti on > 0, palkataan parit sinfoniaorkesterit torayttamaan oikein kunnolla

"Olen" olisi kyllä ehdottomasti kuulunut nettikarsintoihin. Hienot sanoitukset ja melodia puoleensa vetävä. Todella kaunis kappale ja upposi ainakin minuun. Mutta toisin kävi, harmi kyllä... :[
Muitakin kappaleita kuuntelin MySpacen kautta ja kyllä pidin. Erityisesti Working Title ja Fall From a Height kolahtivat. Myös musiikkivideot olivat oikein hyviä.

Lopultakin iloni on ilmoittaa, että Breaking Space on julkistettu Tervetuloa siis kuuntelemaan MySpaceen tai ReverbNationiin sekä suorastaan lataamaan kappale jälkimmäisestä.

Se kohta, jossa rummut pamahtavat mukaan on suosikkini.

Onnittelut julkaisusta!

nkorppi kirjoitti:Se kohta, jossa rummut pamahtavat mukaan on suosikkini.

Se on yksi minunkin suosikeistani. Sen verran pitää aina kanavoida Stepsiäkin Ykkössuosikkikohtani taitaa kuitenkin olla outrossa, kun taustakuoro taukoaa juuri samalla hetkellä kun Anna laulaa "Just [one more day]"

Kun heräsin tänä aamuna, huomasin pian hyräilleeni Breaking Space-biisiä valuessani tietoisuuteen... mahtoi olla hyvät unet. Selvästi hypnoottisuuteen asti yltävää tarttuvuutta siis löytyy.

Askartelin välipalaksi Olenille videon vanhoista valokuvista. Onhan tuo varmaan aikakin muistella menneitä, kun kohta meille tulee jo neljä vuotta bändinä täyteen!

Kuvaukset toukokuussa 2010, julkaisu heinäkuussa 2011 Valmista kuitenkin tuli. Seuraavan videon on pakko olla vähemmän kunnianhimoinen, tai muuten se ei valmistu ikinä.

[youtube]http://www.youtube.com/watch?v=NSt9JuuCi7Q&hd=1[/youtube]

Nyt on takki tyhjä, mutta eiköhän sitä tästä taas jatketa hommia kohtapuoliin. Viisubiisin 2012 nauhoitukset ovat edessä parin viikon päästä, ja kakkosalbumikin olisi tarkoitus saada pakettiin vielä tänä vuonna.

Hieno video!

Kuten toisaalla jo tuli mainittua, päätimme UMK:n edistymistä odotellessa osallistua OGAEn Homecomposed-kisaan. Biisi Oh? on tulevalta levyltämme ja julkaistaan nyt ensi kertaa. Semifinaalivaihe on parhaillaan käynnissä, ja siinä yleisö voi äänestää antamalla ehdokkaille haluamansa määrän tähtiä. Snowclonea voi halutessaan käydä tukemassa käymällä klikkaamassa Oh?:lle viisi tähteä

Toi Oh? ei ihan hirveesti nyt kyllä iske. Annan ääni on edelleen upea, mutta kappale itsessään kuulostaa vähän liiankin amatöörimäiseltä tekeleeltä...Tsemppiä kisaan kuitenkin!

JeSSSe kirjoitti:Annan ääni on edelleen upea, mutta kappale itsessään kuulostaa vähän liiankin amatöörimäiseltä tekeleeltä...

Kiitos rakentavasta palautteesta!

^^Mä olen nyt aikalailla eri mieltä (E: JeSSSen kanssa siis). Paitsi laulajan äänestä, joka on kyllä lämmin ja ihana. En ole mikää popin tuntija millään muotoa, rajoittuu se lähinnä mitä radiosta kulkee jälkiä jättämättä pään läpi, vähän keksittyneemmin viime aikoina mitä on nyt viisulassa kuuntelutettu. Mutta moniin viisulabiiseihin nähden tämä oli melodisen kiva ja tarttumapintainen. Pisteitä täältä siis lähti kun ne teki aidosti mieli antaa.

Se mitä itse jäin miettimään oli, että kun, mikäli oikein ymmärsin, biisissä tavoitellaan melodian poppikepeyden ja vähän melankolisenkin tekstin välille ristiriitaa, jolla ilmaistaan ehkä huolta elämän lipumisesta ohi? tai ironiaa? niin onko siitä otettu kaikki parhaala mahdollisella tavalla irti. Vaarana nimittäin on, että se mikä tuollaisessa poppimelodiassa iloisista asioista kerrottaessa on kuplivaa kepeyttä, jota innostunut laulu nostahtaa, se jää mitäänsanomattomuudeksi kun pettynyt tarina kerrotaan tuolla lailla vieraantuneesti. Kannustaisin jatkossa ensin kirkastamaan mielessä tätäkin enemmän sen mitä eniten haluaa sanoa ja sitten vieläkin suurempaan rohkeuteen sen linjan käsittelyn kanssa mihin pyritään, jotta mielenkiintoa tuottavat jännitteet saa viritettyä: jos esim. tässä tarkoitus on olla ironisen vieraantunut (eikö tämä ole jokin hipsteribrittipopin tyylilaji, ilmeeettömästi kerrotaan raastavista asioista (radiosta tulee juuri Terhi Kokkonen sä oot ykkönen, jotain tällaista?) niin sovituspuolella katsotaan että biisi, tarvittavista bilteyslmauksista huolimatta pääasillisesti tukee tätä lipuvaa tunnetta, eikä niin että biisin nostattavuutta on vain loivennettu ja hidastettu, laimennettu, jolloin vaarana on latteus tai vastakkaisten elementtien toistensa peittäminen. Jos taas keinoksi valitaan bilettämisen ulkokourisuuden ja sisäisen tyhjyyden välisen ristiriidan korostaminen, sen voisi tehdä voimakkaammin, paikoin jopa alleviivaten.

Mutta siis tuo nyt oli vaan mitä yleisellä tasolla tuli mieleen, helppo soittaa suutaan jne. Minusta te olette hyvällä tiellä tuon biisin kanssa.

ta1ja kirjoitti:Se mitä itse jäin miettimään oli, että kun, mikäli oikein ymmärsin, biisissä tavoitellaan melodian poppikepeyden ja vähän melankolisenkin tekstin välille ristiriitaa, jolla ilmaistaan ehkä huolta elämän lipumisesta ohi?

Kiitos kiehtovasta analyysista! Tuo määritelmä osuu erinomaisen tarkasti, tosin toiseen biisiin. Nimittäin tuo on juuri se, mitä halusin sanoa kirjoittaessani Waiting for Lifen; "No, do not leave me on the life stop / I've been waiting so long for my ride to come" jne.

Oh?:ssa sen sijaan ei ole tarkoitus olla mitään sen syvempää sanomaa. Inspiraatio syntyi tästä lööpistä:



Marika Fingeroos siis siinä aviomiehestään rajusti tilittää. Tämän hengessä halusin kirjoittaa kevytkenkäisen repostelusanoituksen, jossa on samanlaista lievää sisäistä ristiriitaa kuin iltapäivälehtien sensaatioissa (tai alkoholin vaikutuksen alaisena lauotuissa "totuuksissa"). Tätä ristiriitaa kuvastaa myös pää- ja taustalaulun vuoropuhelu. Alun perin biisin oli itse asiassa tarkoitus olla duetto, mutta siitä ideasta luovuttiin.

Teknisesti pyrin tekemään sanoituksesta mahdollisimman yksinkertaisen ja yleistajuisen, mikä on hyvää vastapainoa tavanomaiselle ksenoglossofilialleni. Myös rakenteellisesti karsin kaiken ylimääräisen, kuten instrumentaaliosat, sillat ja väliosat, kunnes jäljelle jäi vain kertosäe ja pieni pala säkeistöä. Olin nimittäin niihin aikoihin tiedostanut, kuinka monimutkaisia monet vanhoista biiseistäni ovat, ja tästä syystä tulevan levymme nimi on "Radical Simplified Yellow".

Pisteet Oh?:lle annettu