Viisukuppila

Helsingin Juhlaviikot täyttää 40 vuotta.
Lipunmyynti kesän rientoihin alkoi eilen.
Mitkä esiintyjät ovat suosikkejasi?
http://www.helsinginjuhlaviikot.fi/" onclick="window.open(this.href);return false;

Nää:

Simón Bolívar Youth Orchestra of Venezuela, Gustavo Dudamel
Maanantai 18.08. klo 19:30 ja tiistai 19.08. klo 19:30
- Dudamelia on hehkutettu niin paljon että pitää varmaan käydä tsekkaamassa.

Plic Ploc, Cirque Plume
Torstai 21.08. - sunnuntai 24.08. klo 19 ja tiistai 26.08. - sunnuntai 31.08. klo 19

Next of Kin, Tero Saarinen Company
Keskiviikko 27.08. - lauantai 30.08. klo 19

Vuokko Hovatta, Pauli Hanhiniemi & Hehkumo
Sunnuntai 31.08. klo 19

Sitten vuoden 1968 rockklassikot Senaatintorilla ja tietty Björk. Tietenkään en ehdi kaikkiin, mutat noi kuulostavat hyville.

Juhlaviikoilla esiintyvä Eva Dahlgren heittää lisäkeikan, jonka lipunmyynti alkaa tänään.
Molemmat konsertit on Huvila-teltassa.

Tänään oli Hesarissa uutinen että juhlaviikot on menettänyt lipunostajia, niitä myytiin n. 20 000 vähemmän tms. Iso määrä. Itsekään en sitten ehtinyt yhteenkään maksulliseen, vaikka hyvä tarkoitus oli. Joskin ... pakko sanoa, että intoa latisti hieman tarjonnan yksipuolisuus. Ja se että ilmaiskonsertti oli niin aneeminen ja alleviivasi, vähän epäreilusti toki, sitä mitä oli tarjolla. Esimerkiksi huvilan sinänsä ihan mielenkiintoinen ja arvokas anti vaikuttaa kokonaisuutena vuosi vuoden jälkeen samalta. Siis tyylillisesti varsin ahdasta ja esiintyjätkin ovat oikeastaan usein samasta piiristä. Uusienkin juttujen kohdalla tuntuu että eikö tämä ole jo nähty täällä vuonna 2003, 2005, 2006 ja nyt.

Dudamelin missaaminen harmittaa kuitenkin ihan sikana, mutta oli muuta menoa.

No joooo , uusi ohjelmisto, ei oikein riemukiljahduksia kun piiri pieni pyörii edelleen Huvilan kotimaisessa annissa, samoin Flowssa. Laimeaa - kylläpä latte-porukka luo kovin ahdasta kuvaa Helsingistä. Vilkkumaa kiinnostaa kyllä tietenkin ja samoin tietty ulkkisetnoista hyviä löytyy.

Klasaripuolella toki sitten enemmän valoa: Boulez sekä Il principe dei dolori, esimerkiksi. Sama pätee teatteriin.

Oikeesti, kyllä virallinen helsinkiläinen valikoima kotimaisesta populaarimusiikista kuulostaa vuosi toisensa jälkeen noin niputettuna todella äärimmäisen rajoittuneelta.

Onhan siellä tänä kesänä Lou Reed, Katri-Helena, shaolin-munkit ja Nagisa Oshiman koko tuotanto.
Ei huono.

^Lou Reed jäi mainitsematta, olet oikeassa. Hienohan se on, mutta ei muuta asiaa: kotimainen valikoima perustuu pystyynkuolleeseen ja sisäpiiriseen kaveria ei jätetä valintaan. Hienojahan ne on yksittäin, en muuta väittänytkään, mutta onhan toi rajoittuneisuus, kaikissa merkityksissä, niin noloa.

Kuvataiteiden tilanteesta tulikin Hesarin kolmnistilta jo erittäin asiallista kritiikkiä. Nagisha Oshiman koko tuotanto - ansaitsee kyllä, mutta onhan sitä arkistossa sahattu sitäkin. Samaa rullaa pyörittävät. Mun mielestäni Helsingin Juhlaviikkojen pitäisi ohjelmistollaan avata uusia, raikkaita aukkoja taiteeseen ja kulttuuriin, ottaa nykypäivä joka vuosi haltuun. Tää on niin turvallisuushakuista, omalla mukavuusaluella pysyttäytyvää, ehkä sitä teatteria lukunottamatta, että ihan oikeasti ihmetyttää.

Eikö juhlaviikkojen kävijämärät oo ollu laskussa, muistaisin näin lukeneeni. Ei sinänsä hämmästytä.

Kuvataidetta on vaikea tuoda kansanhuviksi, se kun muutenkin on yleensä töllistelyä yksin, kaksin ja supattaen. Eivät saaneet sitä tänäkään vuonna oikein mukaan, osaksi kai johtuen Taidehallin remontista. Kuvataidetta meillä kai piisaa ilman HJV:täkin, vai ehittekös itse rynnätä kaikki taidenäyttelyt läpi? Mulla tekee tiukkaa, kyllä Helsingissä niin upeaa tarjonta on! Jos kaiken haluaa nähdä, rynnättävä on! Ja kun ei sitä taidettakaan ihan ahmimalla pysty, vaatii oman sulattelunsa.

Olen liian lähellä kaikkea, siksi niin kaukana!