Jonkun kappaleen pitää aina olla viisuvuoden huonoin. Tässä se on.
Ärsyttävä melodia, kauheat sanat, ja tosissaan oleva 37-vuotias laulaja, joka yrittää olla 17-vuotias. San Marino on aikaisemmin lähettänyt oikein hyvää musiikkia, mutta kolmas kerta ei ole taianomainen tälle maalle.
Ralph Siegel on vain jämähtänyt jonnekin kauas, ja aika on ajanut hänen ohitseen. Ei siten että tämä kappale olisi millään aikakaudella ollut hyvä, mutta tämä kuulostaa jäännökseltä ajasta, jolla en haluaisi elää.
Teksti on olevinaan moderni, mutta kuulostaa huonolta parodialta joka parodioi huonoja parodioita. Toinen moderni asia on videossa käytetty auto-tune, joka ei vain kuulosta kauhealta mutta aiheuttaa epäilyksiä live-esityksistä. Näköjään Valentina osaa sentään jotenkin laulaa livenä, mutta se ei pelasta.
Harmittaa olla näin kriittinen, mutta tämä sen ansaitsee. Lupaan tosin olla positiivinen suurimmassa osassa kommenttejani.
Lopuksi haluaisin vielä todeta, että tänä vuonna on Euroviisut.