Viisukuppila

Kommenttiketjuun saa tulla vasta kun pisteet on annettu. Jos olet äänestysvelvollinen -tai haluinen, äänestä ensin ja tule sitten takaisin.

Puskurina toisen mustaa & valkoista -viisun alkuteksti, jos vaikka kreikkalaiset aakkoset ovat päässeet unohtumaan. Latinalaisittain kirjoitettu Aspro - mavro ja käännös englanniksi ovat täällä.

Άσπρο-μαύρο

Θυμάμαι, σ' είχα πρωτοδεί στο τρένο
Είπες πως θέλεις να σε περιμένω
Ύστερα, είχες πια χαθεί
Ψάχνω για να βρω κάτι που μας δένει
Μα μια εικόνα τώρα πια μου μένει, ναι, ω...

Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω, κοντά μου πως γυρνάς
Άσπρο, μαύρο, παίζω στο πιάνο κι εσύ χαμογελάς
Και τα πλήκτρα σαν αγγίζω νοιώθω να πετώ
Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω πως θα σε ξαναδώ

Το πρόσωπό σου βλέπω στον καθρέφτη
Καθώς της νύχτας έν' αστέρι πέφτει
Μια ευχή, νά' μαστέ μαζί
Το όνειρό μου ζωντανεύει πάντα
Μ' ένα τραγούδι, μια γλυκιά μπαλάντα, ναι, ω...

Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω, κοντά μου πως γυρνάς
Άσπρο, μαύρο, παίζω στο πιάνο κι εσύ χαμογελάς
Και τα πλήκτρα σαν αγγίζω νοιώθω να πετώ
Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω πως θα σε ξαναδώ

Κλείνω τα μάτια μου, θέλω στο πλάι σου να βρεθώ
Και σας ξυπνήσω πια γίνεται τ' όνειρο αληθινό

Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω, κοντά μου πως γυρνάς
Άσπρο, μαύρο, παίζω στο πιάνο κι εσύ χαμογελάς
Και τα πλήκτρα σαν αγγίζω νοιώθω να πετώ
Άσπρο, μαύρο, όνειρα κάνω πως θα σε ξαναδώ



Sitten takaisin Makedoniaan.

Raakile
Nimensä veroinen. Idean tynkää oli mutta en saanut mitenkään päin kiinni että kuinka tämä tulisi laulaa. Vierastan myös tekstin väkivaltaisuutta; viisu on dramaattinen, muttei mielestäni aggressiivinen.

Kukaan ei tahdo
Tämäkin oli teknisesti hieman heikoilla, ja kun aihekin oli tylsähkö niin kokonaisuutena teksti ei oikein sytyttänyt.

Sokea sattuma
Tässä oli tunnelma kohdallaan, tykkäsin. Ja kivasti riimittely noudatti samaa kaavaa kuin alkutekstissä, siitä vielä lisää plussaa.

Avoin kirja
Lempparini näistä. Mä niin näen Kaliopin päästelevän kaikella sillä balkanilaisella melodraamalla että "Riitti mulle kaikki tää, mä vihaan elämää"

Kanaemo
Kisan hauskin tulikin sitten tässä Ihan ääneen repesin kiljaisukohdalle, ei Luoja

Vieras
Omani. Makustelin biisiä noin yhden päivän ajan koettaen keksiä aihetta. Inspiraatio iski koiralenkillä, ja käytin aiheena omaa vanhempaa tekstiäni, jota en nyt linkitä tähän koska... niin. Backstoryna kuitenkin siis vankilassa oleva erittääin ahdistunut / paniikkihäiriöinen henkilö, jolle tulee selliin vieras. Tungin sitten niinkin näkyvälle paikalle kuin kertosäkeeseen kolmitavuisen sanan, jonka paino osuu keskimmäiselle tavulle...

Pakene Mustapartaa
Teknisesti toimiva ja aiheeltaan omaperäinen, joskaan en ole ihan varma miten hyvin merirosvotarina sopii kappaleen tunnelmaan.

Peilioven edessä
Musta ihan tuntuu kuin tässäkin olisi jokin backstory (kuten omassani siis). Jännittävä tunnelma, sopii biisiin hyvin.

Olen erittäin iloinen sää & mää -flopin jälkeen: vain yksi huono teksti kahdeksan joukossa.

Raakile
Otsikkonsa mukainen: aiheessa on ainesta, mutta tekniikka pettää pahanlaisesti.

Kukaan ei tahdo
Alkutekstin pohdiskelevuus säilytetty mainiosti.

Sokea sattuma
Aito, tunteikas, herkkä. Voisi laittaa vaikka jonkun levytettäväksi.

Avoin kirja
Annoin taas tunnelman kirjoittaa tämän, en oman kieroutuneen mielikuvitukseni.

Kanaemo
Ja jälleen poikkeava lähestymistapa. Kaliopihan voisi olla aika sopiva tämän äidin rooliin.

Vieras
Erittäin lupaava ja hiotulta vaikuttava sanoitus. Tykkäsin ihan semipaljon, joten hieman harmittaa kisan taso, olisi muuten voinut olla korkeammallakin listallani.

Pakene Mustapartaa
Statlermaisen omaperäinen aihe tässäkin. Toki vähän oudohko valinta tähän, mutta toimii.

Peilioven edessä
Vakuuttavuutta kerrakseen. Tunteikas vol 2, istuu kuin musta teksti valkoiselle paperille.

Raakile
Laulettavuus oli niin kamalaa, niin tästä ei kykene sanomaan mitään sen ihmeellisempää kun piti koko ajan kärsiä tekniikkavirheistä.

Kukaan ei tahdo
Vaikka kertosäkeen tekniikka olikin vähän puolittaista, niin tämä oli äärettömän hurmaava teksti, joka sai oikeasti ajattelemaan. Säkeistöjen rakenne oli kysymyksineen mukavan toistavaa, eikä tarina ollut vaikea ymmärtää. Tällaisista sanoituksista pidän!

Sokea sattuma
Jotenkin hirmuisen taiteellista vaikutelmaa hakeva teksti, josta ei kuitenkaan saanut otetta millään. En siis tajunnut. Tekniikka täydellistä.

Avoin kirja
Hienosti rakennettu sanoitus teknisesti ja aiheellisesti, mutta se viimeinen ja tompan kommentteja lukeneille tuttu psädäbum jäi puuttumaan.

Kanaemo
Omani. Aloin vaan yksi päivä laulamaan kertsin alkua ja siitä se läks. Ihan kiva tästä tuli.

Vieras
En tiedä mikä tässä oli muka niin tappavan hauskaa, mutta nauroin tälle käytännössä kippurassa! Jotenkin absurdilla tavalla hieno teos, jossa ei ollut mitään järkeä, mutta sen järjen kykeni kaivamaan rivien välistä. Toisiksi paras tähän mennessä!

Pakene Mustapartaa
Joo ei. Aihe ja biisi eivät nyt oikein kohtaa jos hienosti sanotaan.

Peilioven edessä
Samantyylistä toistelevuutta ja kivaa kummallisuutta mitä sanoituksessa kaksi, mutta tämä ei ollut niin hieno. Kolmanneksi parasta työtä silti tässä kisassa!

Raakile
Näistä selvästi heikoin. Laulettavuus olematonta, kliseitä paljon.

Kukaan ei tahdo
Teknisesti ehjä ja ammattitaitoinen teksti, jossa kaikki on perusvarmaa. Riskejä ei oteta, mutta joskus niitä ei vain tarvitse ottaa ilman, että sanoitus olisi hyvä.

Sokea sattuma
Aika mehukas ja pohdiskeleva teksti, joka sopii loistavasti kappaleeseen. Laulettavuus on hyvää.

Avoin kirja
Tässä oli kiva aihe, mutta pahahkot laulettavuusvirheet tiputtivat.

Kanaemo
Naurahdin. Tässä on juuri sellaista tunnetta ja paatosta mitä itse kappaleessakin, ja koko teksti on itsessään loistava oivallus. Tekisi mieli nostaa kärkeen, mutta laulettavuus ei ole kovinkaan täydellistä.

Vieras
Tämä jäi aika etäiseksi ja jäykäksi, en saanut kunnon otetta. Laulettavuus ei ole niin huonoa mitä se voisi olla, mutta tässä tasossa jää muiden jalkoihin.

Pakene Mustapartaa
Ja nämä merirosvosanoituksetkin on aika nähty juttu jo... Tähän ei tämä aihe loppujen lopuksi edes sopinut, vaikka niin voisi luullakin. Laulettavuus on kuitenkin ihan hyvää.

Peilioven edessä
Heräsin vasta loppuviikosta sanoittamaan, koska huomasin osallistumisintoni laskeneen, mikä ei tietenkään ole hyvä juttu. Heitin päästä jotain tekotaiteellista.

1. Raakile
Selvästi kisan heikoin lenkki. Tekniikassa on paljon toivomisen varaa, minkä lisäksi osa ilmauksista on ontuvia eivätkä viittaukset toimi. Esimerkiksi en ole aivan varma, mitä "pahuuden rikkominen" tarkoittaa. Mikä revitään? Typografisena lisäyksityiskohtana säkeistöissä käytetyt kaksi pistettä jotenkin häiritsevät suuresti.

2. Kukaan ei tahdo
Tulihan sieltä taas biisi, jota en kyennyt vastustamaan. Käärin vaihteeksi samaan pakettiin puolet menestysreseptiä (synkkä maalailu) ja menestymättömyysreseptiä (yhteiskunnallinen kannanotto). Kotoisissa vaaleissamme äänestysprosentti sen kun laskee. Toisaalta pari tuntia sitten Yhdysvaltain uusvanha presidentti voitonpuheessaan asiasta tehden mainitsi ilmastonmuutoksen. Ehkä jotakuta vielä kiinnostaa.

3. Sokea sattuma
Jostain syystä kohta "peurat jäällä" huvittaa minua suuresti. Kenties siksi, että mieleeni piirtyy kuva Disney-poroista ajelehtimassa jäälautoilla. Kaikkinensa tämä on tyylikäs ja siivo teksti, joka paperilla olisi vallan mainiosti voinut olla suosikkini muttei musiikin kanassa sitten iskenytkään aivan yhtä lujaa.

4. Avoin kirja
Pettäminen kuuluu aiheena iskelmäkuvaston kultaiseen kirjaan, ja olisin suonut siitä saatavan irti jotain uutta. Säkeet "Muistanut et ollenkaan / Ettei sun perhees asu kadulla" olisivat voineet olla oikein mehukkaita siten tulkittuina, ettei henkilö todellakaan muista asiantilaa. Muutamat fraasit ovat puhtaasti laiskoja, kuten "osiin murtaminen" (kuulostaapa tosi dramaattiselta) ja "Olet kadonnut vain jonnekin" (sen sijaan että olisi kadonnut johonkin tiettyyn paikkaan?).

5. Kanaemo
Odotin otsikon perusteella konkreettisempaa, fantastisempaa tarinaa. Asennemuutos tekstin edetessä on kokonaisuuden parasta antia. Suosikkisäkeeni on herttaisen älytön "Olkaa kuin porsaat nuo lammikoissaan", varsinkin kun se loppua kohti vaihtuu leikkeisiin. Silti sanon saman kuin edellisen kohdalla, eli että joitakin ilmauksia olisi ollut syytä hioa pidemmälle. Esimerkiksi "Tietää rakkaansa pääpiirteitä" kuulostaa todella etäiseltä ollakseen äidin kuvaus lapsistaan.

6. Vieras
Kaikin puolin keskinkertainen tuotos. Saman juonen olisi voinut kertoa yhdellä lauseella. Pidän kovasti scifistisestä yllätyskäänteestä, jossa kertoja saa uuden pään. Sen sijaan "tuoksuva syli" kuulostaa jotenkin vähän epäilyttävältä.

7. Pakene Mustapartaa
Aihevalinta yllätti, ei erityisen positiivisesti jos nyt ei negatiivisestikaan. Voiko yllättää neutraalisti? Jos voi, tämä teki sen. Viihdyttäväksi teksti muuttui siinä vaiheessa kun tajusin lukea sen seksiaktin kuvauksena. Olen pettynyt, jos se ei ollut sanoittajan tarkoitus.

8. Peilioven edessä
Tämä kosketti minua olemalla juuri sopivasti absurdin ja tunnelmallisen välimaastossa. En tiedä, onko kaikilla säkeillä mitään sisältöä, mutta ei verbaalimaalauksessa aina tarvitsekaan olla. Riittää, että sisältö syntyy kuulijan päässä. Lisää vain vesi. Tekniikkapisteet olivat kisan parhaat.

wulfila kirjoitti:Tämäkin oli teknisesti hieman heikoilla

Senkin uhalla, että toistan itseäni, mielelläni kuulisin hieman tarkemman analyysin. Nimittäin kun on uskotellut itselleen hallitsevansa jotain, on hyödyksi ottaa opikseen aina kun voi.

Vaikka Kaliopin oma sanoitus on hyvä ja Makedonia puntariykköseni, toisen säkeistön toisto neljäntenä säkeistönä lienee vähän turhaa. En pitänyt virheenä, jos tuo toisto korvattiin uudella tekstillä, niin kuin moni teki. Kertsin kolmosrivillä "Iako zaedno sme" kuulen vain viisi tavua. Jos muut väittävät niitä olevan kuusi, niin ei voi mitään, mutta silloin pitäisi ainakin katsoa, että sanapainot menevät oikein: ei kaksitavuista rivin loppuun. Käännös 2 oli tässä suhteessa moitteeton. Nimisäe "Crno e belo e se" on erityisen tärkeä, koska se aloittaa kertsin molemmat versiot. Poimin teksteistä sille ehdotetut käännökset.

1. Raakile
Sua lähden seuraamaan
Tekijä pystyy varmaan parempaan, jos käyttää enemmän aikaa. Seuraamaan-sanan paino osuu kakkostavulle. Tekniikasta ei nyt muuta, kannattaa verrata tavumääriä jne. vaikka siihen joka tämän kilpailun voittaa. Tarina on yksivärisen synkkä alkutekstiin verrattuna ja niin hihasta vedetyn oloinen, ettei se oikein liikuta. Rakenteessa jotain hyvää: tyttö on jätetty ojaan virumaan, ja vasta kertsin jälkeen tarkentuu, että hän on liftannut johonkin autoon. Kostoa on vaikea ottaa todesta tekstin hiomattomuuden takia.

2. Kukaan ei tahdo
Kukaan ei tahdo tietää
Otsikko ja otsikkosäe herättävät kiinnostuksen, eivät paljasta liikaa. Käännös on niin siisti ja johdonmukainen, että siitä on helppo pitää. Yleinen maailmantuska voi jäädä hiukan ulkokohtaiseksi henkilökohtaisempaan alkutekstiin verrattuna. Tässä on toisaalta se etu, ettei ketään potentiaalista ymmärtäjää rajata pois. Ehkä ilmastonmuutoskin on henkilökohtainen asia, jos se tarpeeksi masentaa ja suututtaa. Jos ei, olemme pulassa.

3. Sokea sattuma
Et syytä löydä mistään
"Peurat jäällä" on Disneyltä, kuten UFOPOLI vainusi. Ajattelin sitä Bambi-elokuvan kohtausta, jossa Rumpali opettaa Bambi-raukkaa liukumaan jäällä. Taas uusi käännöseläin: kauriin olin maininnut aiemmin (SUI 08), peuraa en. - Kieslowskin elokuva Sattuma tai Sattuman kauppaa kertoo kolme versiota päähenkilön elämästä. Kaikki riippuu siitä, ehtiikö hän täpärästi junaan, myöhästyykö vai törmääkö asemavirkailijaan. Ulkoisista eroista huolimatta ihminen pysyy suunnilleen samana. Ei tässä siitä ole muuta kuin aihe.

4. Avoin kirja
Selaan avointa kirjaa
Avoimen paino valitettavasti kakkostavulla. Todenmakuisempi kuin käännös 1, vaikka lähes yhtä ankea ("mä vihaan elämää"). Hajoava suhde, pettämistä, jättämistä ja laukun pakkaamista. Aika tavallista siis. Pienet epäpuhtaudet ja tyylillinen ristiriitaisuus häiritsivät lievästi. Esim. rivillä "Jos jokin mättää, se mieleen hiipii" alku on arkista ja loppu runollisempaa tyyliä, uskottavuus kärsii. Ulkokuoren osiin murtamisesta tulee mieleen vasara ja taltta, mikä ei välttämättä ole tekijän tarkoitus.

5. Kanaemo
Mä leivon teille pullaa / En leivo teille pullaa
Ei ihme, ettei Tomppakaan pitänyt minun käännöksestäni, niin erilaisia ne ovat. Mitään Kaliopista muistuttavaa tai hänelle sopivaa en tästä löytänyt, vaikka täytyy myöntää, että kertsin jälkeinen tyylinvaihdos hyödynnetään nokkelasti. Silti v-tyyli ei viehättänyt vaan vieraannutti vain lisää. Tekniikka on hallinnassa riimit ja tässä myös pullarivi mukaan lukien. Ajatusten sattuessa paremmin yksiin olenkin ollut suopeampi tekijän töille.

6. Vieras
Kun valo varjon leikkaa / En menekään paniikkiin
Crno i belo -säkeen ensimmäinen variantti on hyvä, toinen ei sanapainon takia, niin kuin tekijä itsekin huomasi. Teksti alkaa lupaavasti. Kauneusvirheitä löytyy, esim. hän-pronominin tiheä toisto rivillä 8. Siltarivit (9 ja 26) ovat heikoin lenkki, niissä kainosteleva vaikutelma korostuu ihan kuin teksti kuvaisi neitsyyden menetystä. Kun taustatarinaa ei tunne, jutusta on vaikea saada otetta, eikä kertsi tuota valaistumista vaan pienen pettymyksen. Täsmentämätön "he" rivillä 21 on retorinen häirikkö, josta aina ärsyynnyn. Käännös tai valtaosa siitä seuraa silti musiikin tunnelmia melko luontevasti.

7. Pakene Mustapartaa
Pakene Mustapartaa
Tekijä on näköjään kuullut monet tavut lyhyempinä kuin minä (pakene, kavala, jyminä). Vastaavaa toisin kuulemista havaitsin käännöksessä 2, enkä myönnä olevani itse väärässä vaan totean vain, että näin on. Tarina on sujuvasti kerrottu ja tarpeeksi dramaattinenkin, joten pienen nikottelun jälkeen hyväksyin aiheen. En kaipaa edes metaforista tulkintaa. Minun puolestani laulu ja Kaliopi sopisivat ihan hyvin makedonialaiseen Mustaparta-musikaaliin, jos sellaisen joku tekisi.

8. Peilioven edessä
Mun vesihanat vuotaa!
Ake tempaisi kivellä päähän talonmiestä Hectorin muinaisessa biisissä. Teksti on juuri sitä erikoista mutta sisältä tyhjää sanamaalailua, jota yritin itse henkeen ja vereen välttää. Tekijä on kuitenkin niin taitava, että sanoitus näyttää valmiilta ja sen voi melkein lukea aitona ahdistuksen kuvauksena. Säkeistöjen neloisriimit ovat hauska yksityiskohta. Rivit kuten "Ja joskus maalaus huijaa tilan koon" voivat antaa suopealla lukijalle ajateltavaa. Niinpä tuntisin itseni höynäytetyksi, jos antaisin tälle huippupisteet, ja epärehelliseksi, jos jättäisin jumboksi.

1. Raakile
Tää oli vähän tälläinen pakko-osallistuminen tälläisellä keskeneräisellä tuotoksella.
En ollut tosiaankaan tyytyväinen työni jälkeen, ja siksi laitoi jo suosiolla tän nimeksi raakile
Tätä oli myös kammottavan vaikeaa laulaa, vaikka itse sanonkin
Toivottavasti jatkossa multa alkaisi tulemaan edes vähäsen parempia käännöksiä

2. Kukaan ei tahdo
Tää oli ihan huippu! Aihevalinta oli huippu ja myös laulettavuus oli mallillaan

3. Sokea sattuma
Mukava tämäkin ja aivan ihana aihevalinta.

4. Avoin kirja
Mukava käännös tämäkin. Tästä ei kuitenkaan saannut yhtäpaljon irti kuin edellisistä.

5. Kanaemo
Hauska käännös joka piti hyvin otteessaan, kunnes loppuakohden lässähti
vaikka aihevalinta ei ollut ihan mieleiseni, niin ainakin tää onnistu naurattamaan

6. Vieras
Jotenkin en vaan ymmärtänyt tätä käännöstä
Ja tän jujukin jäi hieman kysymysmerkiksi mulle, etäinen.

7. Pakene Mustapartaa
Melko "erikoinen" aihevalinta, harmi vain etten oikein tajunnut tätä
Edellisen tapaan jäi hieman etäiseksi, ei tästä oikein paljon irti saanut.

8. Peilioven edessä
Hyvältähän tää käännös vaikutti, mutta en nyt kyllä päässyt tähän aiheeseen kiinni.
En vaan saannut tästä käännöksestä kaikkea irti

UFOPOLI kirjoitti:

wulfila kirjoitti:Tämäkin oli teknisesti hieman heikoilla

Senkin uhalla, että toistan itseäni, mielelläni kuulisin hieman tarkemman analyysin. Nimittäin kun on uskotellut itselleen hallitsevansa jotain, on hyödyksi ottaa opikseen aina kun voi.

Toisaalta mun on paha nillittää kun tuo oma tekninen toteutukseni ontuu (tai sitten vaan otan liikaa vaikutteita Markku Impiön tavasta sanoittaa). Voi myös olla että luin tuota aluksi vähän kieroon, ehkä yritys kuulla päässään edellistä tekstiä (Raakile) melodiaan sovitettuna pisti aivot solmuun. Mutta: Minulle ongelmallinen hahmottaa oli nimifraasi "Kukaan ei tahdo tietää", mun mielestä sitä ei saa mitenkään rytmitettyä kuten alkuperäinen laulumelodia, vaikka tavumäärä täsmääkin. Tai ainakaan minä en kykene lausumaan sanaa "kukaan" niin nopeasti kuin Kaliopilta tulee tuo "crno" (joka on toki haastava koska suomen kielessä sanoissa on enemmän vokaaleja). Heti yhden rivin päässä tästä oli toinen jota en saanut rytmitettyä alkuperäisen mukaan, eli "Ketä se lämmittää?" - tämän rivin pystyy ilmeisesti muutenkin kuulemaan useammalla eri tavalla. Myös ns. bridge "Kukin vastaa itsestään, omasta mielestään" tuntui jotenkin löysältä rytminsä puolesta, verrattuna moneen muuhun tämän kisan vastaavaan riviin. Ja olin myös bongaavinani hassuja sanapainoja, mutta niistähän mun on turha sanoa yhtään mitään.

Hirveetä nipotusta nyt kyllä, nuo on varmaan enemmän tyyli- kuin tekniikkaseikkoja. Itse vaan osaan räpätä paremmin kuin laulaa, joten kiinnitän (liikaa) huomiota tekstin rytmiin.

UFOPOLI kirjoitti:Pidän kovasti scifistisestä yllätyskäänteestä, jossa kertoja saa uuden pään.

Ja siinä on vielä joitain ihmeen lämmitysominaisuuksiakin, melko edistynyttä tekniikkaa

UFOPOLI kirjoitti:Sen sijaan "tuoksuva syli" kuulostaa jotenkin vähän epäilyttävältä.

No nyt kun sen noin ajattelee... Ei silti yhtä paha kuin erään suomalaisen iskelmätähden laulama "en estele, tuun syliis sykkivään" Itselläni oli ihan hajuveden tuoksu mielessä tässä. Kun itse reagoin tuoksuihin niin voimakkaasti, sen lisääminen tekstiin oli itselleni oleellinen tunnelmaelementti.

wulfila kirjoitti:Toisaalta mun on paha nillittää kun tuo oma tekninen toteutukseni ontuu (tai sitten vaan otan liikaa vaikutteita Markku Impiön tavasta sanoittaa).

Näissä löytyy aina henkilökohtaisia näkemyspoikkeamia, jotka eivät yleensä ole konsistentteja sen enempää tekstin kuin tekijänkään mukaan.

UFOPOLI kirjoitti:Ei silti yhtä paha kuin erään suomalaisen iskelmätähden laulama "en estele, tuun syliis sykkivään"

Niinhän se lauloi Jari Sillanpääkin muutama vuosi takaperin karsinnoissamme "Hauras on niin tää karvas ihana"...