Ikenna ja Maya olivat parhaita, molemmat ihania. Sillä Jolenen laulaneella oli kaunis ääni, mutta se versionsa, se miten se sen Jolenen lauloi oli ihan hirveä. Voi toki olla että kun se on mielestäni yksi hienoimpia biisejä ikinä ja Dolly jumalainen, niin kauhean altis ei ole hyväksymään muutoksi, mutta kyllä se oli ihan löysä sukka, suolaton ruoka, vetelä hyytelö.
Lucan olisi ehkä pitänyt päästä jatkoon, jokin missi siellä ylhäällä, silti. Minä laitan valitsematta jättämisen hevihalveksunnan tiliin
![I'm Not the One Who's Sorry :ylppis:](./images/smilies/ylppis.gif)
- joo Scorpions hihityttää, eikä munkaan lemppari, mutta oikeesti, Klaus Meine dissailut lapsellisia ja minä uskon että perustuvat ulkomusiikillisiin seikkoihin, tyypin ärsyttävyys vaikuttaa kuulokokemukseen. Ilari taas ei vetänyt ihan yhtä hyvin sitä
I Surrenderin suomiversiota kuin Markku Aro, mutta siinäkin sitten piti Laurin laittaa puutteet
hevivibraaton tiliin
![Niinpä tietysti :niinpa:](./images/smilies/niinpa.gif)
. Suomennos ei ole kyllä yhtään hyvä, mutta pointseja suomiversion esittämisestä silti - toivon todella että Ilari saa pitkäsoiton tehtyä omilla biiseillään, kun UMK:n perusteella on taitava biisintekijä, ja aidonkornia suomenkielistä
rokkilyriikkaa kaivataan sen itkettää-masentaa-v*tuttaa-mikä-on-elämän-tarkoitus dominoinnin rinnalle.
E: törmäsin Poppipoliseihin iltasanomissa tänään: Tämän Valpion hevihalveksunta, ja muu rajoittuneisuus, se joka turmeli viime vuoden UMK:n, on ihan naurettavaa. Kuuntelin samaisen von Hertzen veljesten haastista Rockilla ja harvinaista myötähpeää tunsin. Mitkä on sen ansiot? - Euroviisukarsintojen saattaminen siihen kuoppaan mistä niitä nyt yritetään nostaa.