Viisukuppila

Olen jo pariin otteeseen nähnyt erään sanomalehden julkaisuissa tällaisen kysymys-vastausparin: "Mitä eroa/yhteistä on x:llä ja x:llä? Väärin ..." Siis ero/yhteys selitetään, mutta mitä se "väärin" tuossa tekee? Täysin päätön vastaus kysymykseen.

akuankka13 kirjoitti:Jos on olemassa hulvattomuutta, niin on varmasti myös hulvallisuutta. Mitä on hulva?

Ks. Urbaani sanakirja. (Ehkä ei ihan kattava analyysi asiasta, jota itsekin olen ihmetellyt.)

Rousku kirjoitti:

akuankka13 kirjoitti:Jos on olemassa hulvattomuutta, niin on varmasti myös hulvallisuutta. Mitä on hulva?

Ks. Urbaani sanakirja. (Ehkä ei ihan kattava analyysi asiasta, jota itsekin olen ihmetellyt.)

Tarkastan tietoa "Suomen sanojen alkuperä" -kirjasta, joka on Suomen kirjallisuuden seuran toimittama etymologinen sanakirja. Rouskun linkittämässä urbaanisanakirjassa se jälkimmäinen, nimimirkki HIM:in kirjoitus näyttää ihan kelvolta selitykseltä.
Elikkäs se menisi näin etymologisen sanakirjan mukaan: "Hulvata (paik. Satak PHäme) 'rynnätä; ahmia, hulvahtaa (hajat. murt.) 'tulvahtaa, syöksähtää', hulvastaa, hulvastella 'juosta päämäärättömästi; viettää sopimatontaa elämää', hulvehtia (KP-Pohjanm) 'tulvia', hulveellaan, hulveillaan, hulvillaan, hulvanaan 'tulvillaan vettä', (ottaa tms.) omin vulvin (LönnrLis 1886) 'omin luvin, omin avuin', hyvältä hulvaltansa (JuslP, Gan 1786) id., hulvalta, hulvakasti (Kain) 'runsaaasti, yllin kyllin', hulvaton (LönnrLis; et. Satak) 'kunnoton, kelvoton, huolimaton, vetelys, hulttio; (nyk. yl., ark.) mahtava, uskomaton, posketon'.
Deskr. sanoja, joihin vrt. hulahtaa, hulasvesi, hulmuta ja hulpakko."

kuu-kuu kirjoitti:omin vulvin

Miksi posketon sitten on posketon?

Oli hauska oppia, että linssi on suomeksi (myös) kylvövirvilä Käytin käännöksessä kuitenkin linssiä, koska

^ kylvövirvilä

Mitä muita virvilöitä sitten on kuin kylvö-sellaisia? (Minä olen luullut, että yksinkertaisesti linssi = virvilä, paitsi tietenkin jos puhutaan optisista linsseistä.)

Sitä olen miettinyt, tarkoitetaanko erään 1900-luvun alun keittokirjan virnoilla ehkä härkäpapuja, vai onko muitakin mahdollisia tulkintoja.

"Päivän keittona on tänään kylvövirviläkeitto"

Rousku kirjoitti:

kuu-kuu kirjoitti:omin vulvin

Miksi posketon sitten on posketon?

Taisi tulla kirjoitusvirhe. Tai mistäpä sitä tietää. En jaksa kahtella selata pläräillä. Poskettomasta etymologinen sanakirja ei sano mittää. Eräs toinen etymologinen kirja sanoo, että poski-sanavartalon kantauralilaiseksi asuksi on rekonstruoitu sana "poske". Siis poski sanalla on vastineita ympäri uralilaisen kielikunnan, mm. koibaaliksi se on putmo. Mutta sanotaanpa poskesta sitä, että tarkoittaa muutakin kuin häntä, joka on suun vieressä, karjalaksi tien poskea ja kirveen terän lapea, vatjan peski tarkoittaa myös ikkunan pielistä.
Poski-sana näyttäisi olevan hyvin vanhaa höpinää, kun samojedinkielistäkin löytyy vastine ja samojedinkielet ovat erkaantuneet kantauralista ja siis suomen kielen kannoista toisen etymologisen sanakirjani arvion mukaan jo 6000 vuotta sitten

Siirrän keskustelun kesähitti-palstalta tänne sillä haluan absoluuttisen totuuden siitä, mikä on bitch ja biatch (ed. räppiversio) oikea merkitys. Asia liittyy tietenkin jossugateen, kesäkumibiisiin ja sen nostattamaan kohuun, joka on saanut surkuhupaisia piirteitäkin. Osa tuntuu loukkaantuvan syvästi, kun taas toinen osa ei (minä mukaanlukien). Twitterin perusteella loukkaantujat ovat usein miesmusiikkitoimittajia kun taas naismusiikkitoimittajat ja esimerkiksi Maija Vilkkumaa eivät ole loukkaantuneet - lisäksi kun kommenteissa on esitetty tämä kysmys bitchin oikeasta merkityksestä minulle on herännyt epäilys, että se käsitetään eri tavoin, mikä vaikuttaa loukkaantumiseen.

Minäkin kuulun siis niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet biatchia huorana, vaan narttuna, tai, kuten tässä Jossu-biisissä, v*ttumaisena ämmänä. Nuokaan eivät useimmiten ole hyviä sanoja, mutta esimerkiksi eräästä tennissukista valittaneesta naishenkilöstä voisi sanoa että se on bitch, eikä se tarkoittaisi, että se haluttaisiin leimata jakorasiaksi, vaan viestittää, että sen kanssa ei ainakaan heikompi, tuskin kukaan muukaan, herra pärjää. Ja tästä syystä minäkään en koe termiä kokonaan negatiivisena, vaan sen merkitys on asiayhteyssidonnainen.

Mutta mikä on totuus - tiedän että se on mahdollista löytää täältä. Miten biatch tulee ymmärtää?

Minusta biatch voi tarkoittaa juuri sitä mitä sanoit, eli sellaista vahvatahtoista naista, joka ei todellakaan alistu miesten tahtoon, eikä tee niin kuin hänen voitaisiin odottaa tekevän. Yksi varsin hyvä, netistä bongaamani selitys kuului näin: "A confident, attractive woman that doesn't take anyone's shit." Riippuu toki tietenkin asiayhteydestä. Miksei biatch voisi tässä tarkoittaa myös ilkeää, kaksinaamaista tai paskamaista. Musta tästä noussut kohu on huvittava, eihän biisin tarkoituksena ollut leimata Jossua huoraksi, vaan korostaa sitä, että nainenkin paneskella yhtä vapaasti kuin mies, eikä se tee tästä yhtään sen huonompaa, kuin vastaavasta miehestä.

ta1ja kirjoitti: Minäkin kuulun siis niihin, jotka eivät ole ymmärtäneet biatchia huorana, vaan narttuna, tai, kuten tässä Jossu-biisissä, v*ttumaisena ämmänä. Nuokaan eivät useimmiten ole hyviä sanoja, mutta esimerkiksi eräästä tennissukista valittaneesta naishenkilöstä voisi sanoa että se on bitch, eikä se tarkoittaisi, että se haluttaisiin leimata jakorasiaksi, vaan viestittää, että sen kanssa ei ainakaan heikompi, tuskin kukaan muukaan, herra pärjää. Ja tästä syystä minäkään en koe termiä kokonaan negatiivisena, vaan sen merkitys on asiayhteyssidonnainen.

Mutta mikä on totuus - tiedän että se on mahdollista löytää täältä. Miten biatch tulee ymmärtää?

Luultavasti miestoimittajien on pakko olla nyt ns. edistyksellisiä tuossa asiassa, koska nousi tämä tapaus pintaan. En tätä kohua ennen tiennytkään että tuo tapaus oli nostanut julkisuuden ilmiöksi "naisten huorittelun". Toki tuollaista on jokseenkin aina tapahtunut aikaisemminkin.

En näkisi muuten miestoimittajilla olevan intressiä tuollaisen asian läpikäymiseen. Ylipäätään epäilen, etteivät miehet jaksa naisten huorittelusta yleensä innostua suuntaan tai toiseen.

Näkisin itsekin että enemmän tuossa tarkoitetaan "narttua" eli juuri tuollaista vahvempaa ja itsetietoisempaa naista, jota ei ns. panna halvalla, vaikka sitten käyttäytyminen olisikin sen mukaista.

Naisten kohdalla vain helposti tuollainen käytöskin voidaan yhdistää huorailuun (raja on varsin hiuksen hieno pelkästään sen takia että naisille miehen saanti on yleensä itsestäänselvyys ja toistepäin ei näin ole).

Yleensä suurimmat syyllistävät tahot tuntuvat löytyvän naisista itsestään. Tässä tapauksessa tuntuu sitten olevan jonkinlainen poikkeus jos miehet noin kokevat. Ehkä ovat liikaa lukeneet twitteriä ja facebookia ja tuo aihe on ollut nyt vahvasti pinnalla länsimaisessa mediassa? Tuo usein johtaa omienkin asenteiden ja ajatusten muuttumiseen tiettyyn suuntaan tai on pakko ajatella tietyllä lailla "olevansa edistyksellinen" ja tämä voi muuttaa myös omia asenteita kielteisemmäksi.

Viimeinen liiviä äidinkielenään puhunut henkilö on kuollut.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaa ... um=twitter

^ Kävimme tuon asian tiimoilta ystäväni kanssa pitkän keskustelun siitä, että mitä merkitystä ylipäätään on, jos joku kieli kuolee. En oikein osannut perustella sitä hänelle, minusta se on vain kamalaa. Onko jollakin tarjota jotain viisaampaa vastausta asiaan? Itse perustelin sitä identiteetin säilymisen kannalta, mutta sekään ei loppujen lopuksi mikään kovin hyvä perustelu ollut. Puhukaa minulle! Vai voiko asiaa edes perustella mitenkään? Eli siis että se on vain toisten mielestä kauheaa ja toisten mielestä yks hailee.

TomppaJr kirjoitti:^ Kävimme tuon asian tiimoilta ystäväni kanssa pitkän keskustelun siitä, että mitä merkitystä ylipäätään on, jos joku kieli kuolee.

Kielen mukana kuolee aina myös kulttuuri. Jokainen kieli on oma tapansa ajatella ja jäsentää maailmaa.

Sisäasiainministeriön nimi muuttuu sisäministeriöksi.

http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista ... Jc.twitter

Töissä törmäsin kamalan pitkään sanaan: kartiokeilatietokonetomografiatutkimus (oli vielä monikossa, eli kaksi kirjainta pidempi). Pitääkö tällaiset havainnon ilmoittaa kielitoimistoon? Iltiksen artikkelin mukaan Kielitoimiston sanakirjassa ei noin pitkää olisi, kun neliväriarkkirotaatiolaakaoffsetpainokonekin on jo käytöstä poistunut. Tuo kartiokeilatietokonetomografiatutkimus sen sijaan on jotain uusinta uutta, siitä vielä tullaan puhumaan!

^Kuulostaa ihan meidän työrävellyksiltä Tietokonetomografian ja spektrometrian yhteydessä saa kehiteltyä jos jonkinlaisia mukasanoja

^Jouduin sitten vielä kysymään asiakkaalta, lasketaanko kartiokeilatietokonetomografiatutkimukset tietokonetomografiatutkimuksiin hänen tilaamassaan tilastossa. Eli pääsin jo itsekin käyttämään moista sanahirviötä aidossa kielenkäyttötilanteessa!

En tiedä onko täällä kysytty jo aikaisemmin, mutta miksi tinnitus on tinnitus? Senhän kuuluisi olla suomen vokaalisoinnun mukaisesti tinnitys, enkä näe viralliselle muodolle mitään järkeä.

Wikipedian mukaan sana tulee suoraan latinasta: tinnitus (lat. tinnitus < tinnire 'soida').

Ai, olen luullut sen olevan aina suomen kielen -us/-ys-johdannaispäätteinen sana, varsinkin kun siitä on ainakin puhekielessä verbijohdannainen vastine tinnittää.

Se onkin -Us-johdannainen, mitä tulee verbiin, vaikka ei oikeasti olekaan. Analogian kautta on takaperoisjohdettu vartalo, josta on päästy johtamaan edelleen verbi. Voi googlettaa "back-formation", jos haluaa lukea aiheesta lisää.

Tätä nuoret slangisanoillaan tarkoittavat

Listassa oli aika monta, joita en tiennyt. Varsinkin tuo "servaaminen" oli aivan outo.

Tuon jutun päiväys oli hämmentävä, sillä olen varma, että olen lukenut ihan samanlaisen jutun vuonna 2007.

Pertti Paasio kertoo junaturmastaan, että löysi itsensä pökissä lattialta.

Minun sanavarastossani pökät ovat housut, ja jos on pökissä, on ilmeisestikin housut jalassa, ja jos junalla on matkustanut niin parempi kai onkin löytää itsensä lattialta pökissä kuin ilman pökiä. Mutta tuossa Paasion stoorissa lienee jostakin muusta kysymys. Mitä siis tarkoittaa pökissä? Onko se varsinaissuomalaisen lyhyen puhetavan katkoma pökerryksissä? Vai onko olemassa jotain sellaista kuin pökki? (Urbaanisanakirjan mukaan on, mutta se ei sovi tähän.)

Eikö teidänkin mielestänne ”suvaita” ja ”suvaitsevuus” / ”suvaitsevaisuus” –sanoja käytetä yleensä väärin nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa? ”Suvaita”-verbihän tarkoittaa, että sietää jotakin josta ei pohjimmiltaan pidä. Se ei siis tarkoita samaa kuin ”pitää hyvänä”. ”Hyväksyä” taitaa olla myös eri vivahde, näiden kahden välissä. Siinä hyväksytään jotakin jota pidetään neutraalina.

On siis väärin esimerkiksi väittää: ”Viisukuppila on suvaitsevainen foorumi seksuaalivähemmistöjä kohtaan”, koska Viisukuppilassahan pidetään seksuaalivähemmistöistä, kuppilalaisethan paljolti kuuluvat sellaisiin itsekin!

Oikeampaa olisi väittää: ”Viisukuppila on suvaitsevainen foorumi konservatiiveja kohtaan”, koska Viisukuppilassa kovin moni ei taida olla kovin ”konservatiivi” eikä allekirjoita ”konservatiivien” mielipiteitä (mitä ne sitten ovatkaan eri tilanteissa, mutta kuvitellaan jokin sellainen johon tämä pätee, ei liene vaikeaa), mutta näidenkin oikeutta olla olemassa kunnioitetaan. Kuppilan ”suvaitsevaisuuttahan” tuleekin mitata juuri tässä suhteessa eikä esim. seksuaalivähemmistöjen suhteessa.

Suvaitsevaitsevuuden sijaan on parempi puhua yhdenvertaisuudesta. Kuppilassa seksuaalivähemmistöt ja konservatiivit ovat yhdenvertaisia osia yhteisöä.

Jónsì kirjoitti:Suvaitsevaitsevuuden

Ei kun suvaitsevaitsevaisuuden

Hei kielinerot, kaipaan selityksiä!

Muistan, että joku täällä tämän kerran jo selitti, mutta en muista kuka. Yleissääntönä on, että jos paikan yhdistelmänimen etuosa on suomennettu, molemmat osat taivutetaan (esim. Isossa-Britanniassa, Uudessa-Seelannissa), mutta jos etuosaa ei ole suomennettu, sitä ei taivuteta (esim. Bosnia ja Hertsegovinassa, Guinea-Bissaussa). Kielikorvahan nämä tietää, mutta minkä säännön mukaan sama ei päde paikannimiin, joissa on ilmansuunta, esim. Pohjois-Koreassa ja Länsi-Saharassa?