Viisukuppila

Mutta heidän 1969 euroviisu kyllä löytyy kuunneltavaksi! No en sitten tiedä, ehkä tuota 1976 ei ikinä levytetty minnekään.

Jónsì kirjoitti:Liechtensteinilla ei ollut yleisradioyhtiötä, joten se ei voinut osallistua.

Aivan, niinhän se siis olikin Mutta Liechtenstein on kuitenkin pyrkinyt mukaan viisuihin ainakin 1969 ja 1976, mikä on vähän hassua, luulisi niiden tietäneen ettei ilman EBU-jäsenyyttä voi osallistua.

Wikipedia tietää kertoa vuoden 1976 viisuista että

Liechtenstein attempted to submit an entry to the contest, but as they had no broadcasting service of their own, they were not allowed to. Their entry would have been "Little Cowboy" by Biggi Bachmann.

http://en.wikipedia.org/wiki/Eurovision ... ntest_1976

Mitä jos ykkös sijan jakaisi kaksi maata? Jostain olen kuullut et sit ratkaisee kummalla on enemmän 12 pisteitä. Pitääkö tämä tieto paikkaansa

jee euroviisut kirjoitti:^Ilmeisesti tuo sääntö ei koske taustalaulajia tai ei ollut voimassa 11 vuotta sitten, nimittäin diggiloon mukaan Jelena Juzvik toimi 2002 sekä Viron että Maltan taustalaulajana. Tuon asian ihan sattumalta kerran bongasin ja tuosta aloin asiaa miettimään.

Nyt on tilanne varmaan eri, mutta ennen vanhaanhan nuo taustalaulajat oli monesti samoja eri maiden esityksissä. Esimerkiksi Ruotsin isännöimissä vuoden 1975 Euroviisuissa voi nähdä monesti samojen laulajien olevan taustalla, ns. "talon kuoro" oli kyseessä.

Rousku kirjoitti:Muistatteko viisua, jonka nimessä puhuttaisiin (millä tahansa kielellä) lupauksesta? Minä en. Diggiloon haku lyriikkojen kokotekstistä puolestana löysi promisea yllättävän vähän. Onko lupaaminen alihyödynnetty teema?

Liettua 2013

luksu9 kirjoitti:Mitä jos ykkös sijan jakaisi kaksi maata? Jostain olen kuullut et sit ratkaisee kummalla on enemmän 12 pisteitä. Pitääkö tämä tieto paikkaansa

Sen ratkaisee pisteitä antaneiden maiden lukumäärä. Jos se on sama, niin vertaillaan täysien pisteiden määrää, sitten 10, sitten 8, 7 jne.

+ Viisut + kirjoitti:

luksu9 kirjoitti:Mitä jos ykkös sijan jakaisi kaksi maata? Jostain olen kuullut et sit ratkaisee kummalla on enemmän 12 pisteitä. Pitääkö tämä tieto paikkaansa

Sen ratkaisee pisteitä antaneiden maiden lukumäärä. Jos se on sama, niin vertaillaan täysien pisteiden määrää, sitten 10, sitten 8, 7 jne.

Niin arvelinkin Mitähän kävisi jos kaikkia pistemääriä olisi täysin sama määrä? Olisiko sitten uusinta kierros tai kuka oli tuomareiden äänis paras?

Taas niin tärkee kysymys.. mut jooo

Tuli tosta Tose Proeskista mieleen.. että onko kukaan viisuartisti kuollut samana vuonna kun on edustanut viisuissa maataan? Vai pitääkö Tose tuota surullista "ennätystä" että on kuollut lyhyemmällä ajalla edustusvuodestaan?

No onhan tietenkin tuo Sjonni Brink, mutta hän menehtyi ennen kansallista karsintaa. Mutta jos lasketaan tuohon "väärään suuntaankin" aikaa tässä tilastossa, niin Sjonni vie Toselta ennätyksen.

Minultakin typerä kysymys! Onko Rodolfo Chikilicuatren "leikkikitara" viimeisin soitin viisulavalla, jota on oikeasti soitettu?

// Jatkokysymys: onko ylipäätään taustanauhasäännön jälkeen mitään soitinta soitettu oikeasti? (Muuta kuin Rodolfon härveliä siis.)

Ja miksi Rodolfon annettiin soittaa Piippolan vaaria?

Piippolan Vaari ei kai ole mitenkään suojattu, kuten ei monet muutkaan vanhat lasten- tai kansanlaulut..? Ainakin viisukarsintabiiseissä on kuultu myös osia klassisen musiikin kappaleista, kuten esim. Te Deumista. Tässä Venäjän karsinnan kakkosessakin (vuodelta 2009) oli mielestäni lainattu jotain klassisen musiikin biisiä ihan suoraan, mutta en nyt saa päähäni, että mitä. Joku italialainen tekijä ehkä?

Mietin enemminkin viisusääntöjä.

On myös ollut tämä:

Woow onks tosta musavideokin!! Oon ettiny tota videota tosta biisistä vaikka ties kuinka kauan, ja aina tyytynyt kuuntelemaan sen karsintaesityksen
Toi Kalinka ois ollu venäjän paras viisu koskaan jos se ois valittu
(ehkä siihen vaikuttaa se että oon hulluna kaikkiin versioihin tosta biisistä )

luksu9 kirjoitti:Niin arvelinkin Mitähän kävisi jos kaikkia pistemääriä olisi täysin sama määrä?

Silloin sijoitus jaetaan, tarvittaessa myös voitto. Semifinaalista menee kuitenkin läpi täsmälleen kymmenen kappaletta, vaikka siellä olisi millainen tasapeliskenaario. Jos eroa sijojen 10 ja 11 välille ei muuten saada, aiemmin esitetty kappale pääsee jatkoon.

On äärimmäisen epätodennäköistä, että sääntöä jouduttaisiin koskaan soveltamaan. Nykyisen pisteytystavan (1975–) aikana vain kerran kaksi kappaletta on saanut saman nollasta poikkeavan pistemäärän täsmälleen samalla koostumuksella. Kyseinen tapaus on sitäkin hämmentävämpi. Vuonna 1983 Suomi ja Italia molemmat saivat 8+7+7+6+4+3+2+2+1+1 = 41 pistettä!

Tasapelisäännöt ovat toki vuosien saatossa vaihdelleet. Ennen vuotta 2008 tasatuloksen sattuessa muu kuin ensimmäinen sija jaettiin aina.

Toni kirjoitti:Piippolan Vaari ei kai ole mitenkään suojattu, kuten ei monet muutkaan vanhat lasten- tai kansanlaulut..?

Viisusääntöjen kannalta ei ole olennaista, ovatko lainatun sävelmän tekijänoikeudet voimassa, jos tarkoitat suojattuudella sitä. Kilpailukappaleen pitää olla alkuperäinen. Kalinkaa ei missään tapauksessa olisi voitu hyväksyä edustussävelmäksi.

Samplaaminen tai muu pienimuotoinen lainailu on harmaata aluetta eivätkä säännöt puhu siitä mitään. Ilmeisesti, ja tämä on nyt lähinnä arvailua, tunnistettavat otteet aiemmin julkaistuista sävelmistä ovat sallittuja, kunhan ne eivät muodosta viisun merkittävintä koukkua. Milloin lainauksen rooli sitten on liian suuri? Jaa-a.

Valerijan kappale oli minulle uusi tuttavuus. Kertosäkeistö on lainattu Pjotr Tšaikovskin pianokonsertosta nro 1. Tuskin tätäkään olisi tällaisenaan hyväksytty kisaan.

Tämän ketjun otsikon pitäisi olla "Kysymyksiä ja vastauksia" eikä "Typerät kysymykset" ellei täällä sitten ole erikseen kysymys-vastausketjua ei-tyhmille kysymyksille.

Minua vaivannut kysymys koskee vuosien 1994-2003 esikarsintasääntöjä. V.1994-1995 edellisen vuoden sijoitus ratkaisi karsiutumisen. v. 1996 ratkaisivat esikuuntelunauhat, v.1997-2003 edellisten vuosien sijoitusten keskiarvo. Mikäli Jasmine olisi karsiutunut esinauhan perusteella v.1996 (kuten ilmeisesti melko täpärästi oli käydä), olisiko suomella ollut peräti kolmen vuoden viisukarenssi eli v.1995 olisi jäänyt väliin Cat Catin huonon menestyksen vuoksi, v.1996 esikuunteluiden vuoksi ja v.1997 huonon ed. vuosien pistekeskiarvon vuoksi?

Miksi vuoden 1996 esikarsinnassa eivät vuonna 1995 välivuotta pitämään joutuneet (kuten Suomi) olleet automaattisesti kisassa mukana, koska eikö kahden vuoden karenssi ole aika epäreilu? Joutuiko mikään maa pitämään 2 tai useampaa peräkkäistä välivuotta?

Oliko vuoden 1997 esikarsinnassa ehtoa että 1996 välivuotta pitämään joutuneet olivat automaattisessa siinä kisassa mukana?

Jufo81 kirjoitti:Mikäli Jasmine olisi karsiutunut esinauhan perusteella v.1996 (kuten ilmeisesti melko täpärästi oli käydä), olisiko suomella ollut peräti kolmen vuoden viisukarenssi eli v.1995 olisi jäänyt väliin Cat Catin huonon menestyksen vuoksi, v.1996 esikuunteluiden vuoksi ja v.1997 huonon ed. vuosien pistekeskiarvon vuoksi?

Ei, Suomi olisi päässyt mukaan 1997. Kummallinen karsintamenetelmähän tuo oli ja käytössä vain yhden vuoden. Huhun mukaan syy oli, että kilpailun suurin rahoittajamaa Saksa olisi vuoden 1995 tulosten perusteella pudonnut pois, mutta Saksaa ei haluttu suututtaa, joten sille haluttiin antaa vielä mahdollisuus. 1997 maita karsiessa oltiin kuin vuonna 1996 esikarsinnassa pudonneet maat eivät olisi pyrkineetkään mukaan. Myöhemminhän sääntöä muokattiin, että neljä suurinta rahoittajamaata pääsisivät mukaan täysin riippumatta niiden edellisvuosien menestyksestä. Kahden vuoden tauko 1995-1996 tuli Romanialle

jee euroviisut kirjoitti: Ei, Suomi olisi päässyt mukaan 1997. Kummallinen karsintamenetelmähän tuo oli ja käytössä vain yhden vuoden. Huhun mukaan syy oli, että kilpailun suurin rahoittajamaa Saksa olisi vuoden 1995 tulosten perusteella pudonnut pois, mutta Saksaa ei haluttu suututtaa, joten sille haluttiin antaa vielä mahdollisuus. 1997 maita karsiessa oltiin kuin vuonna 1996 esikarsinnassa pudonneet maat eivät olisi pyrkineetkään mukaan. Myöhemminhän sääntöä muokattiin, että neljä suurinta rahoittajamaata pääsisivät mukaan täysin riippumatta niiden edellisvuosien menestyksestä. Kahden vuoden tauko 1995-1996 tuli Romanialle

Mutta eikö boldatun kohdan perusteella suomi olisi siis karsiutunut myös 1997 riippumatta siitä karsiutuiko se 1996 vai ei?

Monennellako karsiutumissijalla Suomi oli vuosina 1997, 1999, 2001 ja 2003 edellisten vuosien pistekeskiarvojen suhteen?

^Ei, vaan jos Suomi olisi karsiutunut 1996, EBU olisi suhtautunut siihen, kuin Suomi olisi pitänyt välivuoden 1996, joten Suomella olisi ollut automaattinen osallistumisoikeus vuonna 1997, koska maa ei ollut ollut mukana viime vuonna.

jee euroviisut kirjoitti:^Ei, vaan jos Suomi olisi karsiutunut 1996, EBU olisi suhtautunut siihen, kuin Suomi olisi pitänyt välivuoden 1996, joten Suomella olisi ollut automaattinen osallistumisoikeus vuonna 1997, koska maa ei ollut ollut mukana viime vuonna.

Okei, mutta miksi tätä samaa periaatetta ei kuitenkaan noudatettu edellisenä vuonna 1996 koskien vuonna 1995 karsiutuneita?

jee euroviisut kirjoitti:EBU olisi suhtautunut siihen, kuin Suomi olisi pitänyt välivuoden 1996, joten Suomella olisi ollut automaattinen osallistumisoikeus vuonna 1997, koska maa ei ollut ollut mukana viime vuonna.

Eihän EBU suhtautunut näin Romaniaan ja Makedoniaankaan. Pistekeskiarvoja määritettäessä vuoden 1996 karsiutumista ei laskettu osallistumiseksi, mutta osallistumattomuustulkinta ei venynyt muuhun kuin tähän laskutoimitukseen. Pistekeskiarvo joko riitti osallistumisoikeuteen vuonna 1997 tai ei riittänyt. Suomen kohdalla ei olisi riittänyt.

Jufo81 kirjoitti:Okei, mutta miksi tätä samaa periaatetta ei kuitenkaan noudatettu edellisenä vuonna 1996 koskien vuonna 1995 karsiutuneita?

Samasta syystä kuin vuonna 2003 välivuotta viettäneet maat eivät päässeet automaattisesti finaaliin vuonna 2004? EBU katsoi karsinnan osaksi kilpailua ja mitä ilmeisimmin tarkoitti järjestelyn pysyväksi. Ei ollut siis mitään syytä seurata syrjäytettävän kilpailumallin konventioita. Kun malli jäikin vain yksivuotiseksi kokeiluksi, lopputulema näyttää oudolta, Makedonian ja Romanian osalta suorastaan epäoikeudenmukaiselta.

Timoteus kirjoitti: Eihän EBU suhtautunut näin Romaniaan ja Makedoniaankaan. Pistekeskiarvoja määritettäessä vuoden 1996 karsiutumista ei laskettu osallistumiseksi, mutta osallistumattomuustulkinta ei venynyt muuhun kuin tähän laskutoimitukseen. Pistekeskiarvo joko riitti osallistumisoikeuteen vuonna 1997 tai ei riittänyt. Suomen kohdalla ei olisi riittänyt.

Eli oli siis todella hilkulla että Suomella olisi ollut kolme peräkkäistä välivuotta viisuista 1995-1997? Eikös Jasmine päässyt vuonna 1996 läpi jaetulta viimeiseltä sijalta tie-breaker säännön turvin.

Pistää miettimään, että kuinkahan paljon kiinnostus viisuja kohtaan olisi meillä laskenut kolmen peräkkäisen karsiutumisvuoden myötä

Lisäksi: Se, että Suomen vuoden 1993 sijoitus riitti viisupaikkaan seuraavana vuonna jäi oikeastaan täysin hyödyttömäksi, koska jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle 1994 niin osallistumiskertoja olisi siitä huolimatta kertynyt lopulta yhtä monta (1995-1996-1998).

Irlanti taitaa olla ensimmäinen maa, joka on ollut samassa kaupungissa pidetyissä Euroviisujen finaalissa sekä ensimmäinen että viimeinen? Ensimmäinen Malmössä vuonna 1992 ja viimeinen Malmössä vuonna 2013.

^ Voih, miten voinkin muistaa näin väärin? Onneksi akuankka13 on aina korjaamassa.

Minulla on hämärä muistikuva menneisyydestä, enkä ole edes täysin varma oliko kyseessä Euroviisut. Jossakin esityksessä oli miesartisti, jolla oli roska silmässä - tai ainakin hänen olonsa näytti hyvin hankalalta. Sijoittaisin tämän johonkin 90-luvun loppuun tai 2000-luvun alkuun. Muistaakseni kyseessä oli kilpailun ensimmäinen biisi.

En tiedä, miksi tällainen on jäänyt mieleeni. Katsotaan nyt kuitenkin, jos joku sattuisi tietämään!

Miksi kuppilassa on viisusuihkulähde ja käännösallas? Mistä näin vetiset ketjunnimet?

^ Vetisen sarjan aloitti Tiskiallas vuonna 2004. Myöhemmille muiden alueiden teemattomille ketjuille on sitten syntynyt samanhenkisiä nimiä.

Timoteus kirjoitti:^ Vetisen sarjan aloitti Tiskiallas vuonna 2004. Myöhemmille muiden alueiden teemattomille ketjuille on sitten syntynyt samanhenkisiä nimiä.

Näin "Tiskiallas" tuli tosiaan siitä, että ei-minkään-otsikon alle menevät sekalaiset viestit, jotka kuitenkin liittyvät löyhästi aiheeseen, voi tunkea jonnekin lillumaan. Tiskialtaan täytyttyä otettiin käyttöön isompi vesisäiliö

Näitä ja muita faktoja Kuppilan historiasta voi kysellä myös 10-vuotisristeilyllämme joulukuussa. </mainos>