Viisukuppila

UFOPOLI kirjoitti:"Muut kielet"-ryhmän keskiarvoa toisaalta kohottavat Kreikka ja Turkki, jotka menisivät läpi yhtä hyvin ishtariksi tai trebleksi laulettuina.

Eivätkö englannin keskiarvoa toisaalta kohota Venäjä ja Ukraina, jotka myös menisivät läpi ishtariksi tai trebleksi? (Venäjähän jo udmurttia vähän kokeili, hyvällä menestyksellä.)

Niin, suomenkieliset biisit eivät ole pahemmin viisuissa menestyneet, koska niissä on ollut aina jotakin vikaa enemmänkin. Joko biisissä, laulajassa tai esityksessä, tai kaikissa samaan aikaan.
Takerrun tuohon MIkon biisiin.
Minusta se menestyisi viisuissa hyvinkin, kunhan vain Mikko laulaa niin että kuulija tuntee tunteita. Muutakin kuin ärtymystä.
Missään nimessä hän ei saisi laulaa sisäänpäinkääntyneesti ja nynnysti. Se ei tehoa. Muihin kuin suomalaisiin.
Tämähän on se tavallisin laulajavamma suomalaisilla laulajilla. Ollaan hiljaa ja heikkoja.

Timoteus kirjoitti:Jos kertosäkeistöäkin esitettiin monella kielellä, valitsin kielen, jota kertosäkeistö(i)ssä käytettiin eniten.

Kuuluuko Leto svet siis serbokroatiankielisiin?

Jos perustettaisiin suomalais-ugrilaisten ryhmä, niin sillähän on mennyt kerrassaan mahtavasti: Viron kaikki kolme biisiä läpi, Unkarin ainoa läpi, Suomen kahdesta toinen läpi. Eli tulos peräti 5/6, ja sitä paitsi kolmella biisillä on päästy finaalin tulostaulukon paremmalle puolelle. Eikä mummojenkaan menestystä säkeistön suomalais-ugrilaisuus estänyt (ja tuskin Leto svetin menestymättömyys suomikertsiin kaatui). Ehkä kaikkien pitäisikin laulaa suomalais-ugrilaisella kielellä!

Totean lopuksi vielä, että myös albaniaksi on päästy finaaliin varmemmin kuin englanniksi. Ehkä kyllin käsittämätön kieli tuokin biisiin oman mielenkiintoisen lisänsä?

kuu-kuu kirjoitti:Niin, suomenkieliset biisit eivät ole pahemmin viisuissa menestyneet, koska niissä on ollut aina jotakin vikaa enemmänkin

Ei ole mitenkään aina ollut suomenkielisissä viisuissa vikaa.

Minua alkaa vaihteeksi, anteeksi, väsyttämään tämä euroviisukeskustelu (enkä tarkoita vain osaa tämän saitin keskusteluista). Mistä tämä kaikki vihamielisyys? Nostattaa saman tunteen kuin hommaforumia lukisi. Euroviisuthan on kevytmielinen, mutta mukava ja viihdyttävä kisa. Tai näin pitäisi olla. Ei sen enempää eikä vähempää. Sen kyky mitata musiikin tai biisin taiteellista laatua on hyvin kyseenalainen, omasta mielestäni mitätön. Sen sijaan se on, tai sen pitäisi olla, hauska tapahtuma joka tuo eri maiden musiikkeja yhteen ja saa eurooppalaiset yhtenä iltana kokoontumaan saman asian äärelle. Ja esittelee biisejä ja tekijöitä eri puolilta joihin ei juuri muuten törmäisi.

Menestystä tulee, jos on tullakseen. On aivan varma, että Suomi on sillä lailla pieni kulttuuri ja sillä lailla omaperäinen kulttuuri, että meitä ei aina ymmärretä. Ja se on ihan hyvä niin. Ei vähennä arvoamme eikä biisiemme arvoa mitenkään. Emme tykkää väärin, eikä ole noloa pitää sellaisesta, eikä lähettää kisaan sellaista, mitä muu Eurooppa ei äänestä kärkeen. Vaikka niitä huonompiakin olisi joukossa, mutta tarvitseeko niistä tehdä numeroa? Onko pakko keskittyä takakireään menestyksentavoitteluun, vääntää mustien pilvien keskeltä vanne kireällä jatkuvaa itkupotkuraivaria siitä kun ei v*ttu voitettu taaskaan, mitä minä sanoin kun urpot valitsette jatkuvasti väärin (eikä niin kuin minä tahdon) ja kotimaan karsintakin on ihan arsesta? Tätä on jälleen jatkunut nyt vuosikausia - voisiko jo riittää? Onko täyttä utopiaa se, että tämä voisi olla kepeää karnevaalia ja hauska juttu - ihan sama miten menestyy kun ei ole laadusta se kiinni?

Kiitos ja anteeksi

Joka keväthän tää on sama juttu. Suomi ei ikinä voita ja kauheita kappaleita ja aina ne suomenruotsalaiset voittaa ja pitäisi kyllä esittää englanniksi/ruotsiksi/suomeksi/saameksi/swahiliksi ja liikaa räppiä/rokkia/iskelmää ja liian tuntemattomia nimiä ja ja ja ja...

Toukokuuhun mennessä helpottaa.

Olikos siis niin että äänestys alkaa jo huomenna? Ei ainakaan ylen sivulla semmosta tietoa ole.

^ Tieto kerrottiin eilisen lähetyksen lopussa.

Toni kirjoitti:Joka keväthän tää on sama juttu. Suomi ei ikinä voita ja kauheita kappaleita ja aina ne suomenruotsalaiset voittaa ja pitäisi kyllä esittää englanniksi/ruotsiksi/suomeksi/saameksi/swahiliksi ja liikaa räppiä/rokkia/iskelmää ja liian tuntemattomia nimiä ja ja ja ja...

Toukokuuhun mennessä helpottaa.

Toki, näinhän se on, ja toki kuuluu leikkiinkin tavallaan, mutta kun tuntuu, että jotkut ottavat sen vähän oikeasti turhan tosissaan ... ja onko ihan mahdotonta toivoa, että kiihkeässäkin leikissä olisi vähän positiivisempi vire, ettei aina etsittäisi vikoja ja sukellettaisi niin, vaan mietittäisiin mitkä asiat olivat niin hyvin, että niitä voisi jatkaa ja kehittää edelleen? Ettei aina puolityhjä vaan puolitäysi.

E: Jari Sarasvuo, Pekka Himanen: keksin kerrankin missä teitä niin tarvittaisiin

Rousku kirjoitti:Kuuluuko Leto svet siis serbokroatiankielisiin?

Kyllä kuuluu.

Toni kirjoitti:Toukokuuhun mennessä helpottaa.

Niin, no. Helpottaa, jos suurin osa faneista pystyy hyväksymään Suomen edustuskappaleen. Aina ei ole pystynyt. Silloin helpottaa vasta kisan jälkeen.

+ Viisut + kirjoitti:^ Tieto kerrottiin eilisen lähetyksen lopussa.

Okei, varmaan ne numerot sitten johonkin pian ilmestyy.

ta1ja kirjoitti: Toki, näinhän se on, ja toki kuuluu leikkiinkin tavallaan, mutta kun tuntuu, että jotkut ottavat sen vähän oikeasti turhan tosissaan

Minä en enempää jaksa asiasta sanoa, kun viime vuonna jo siitä kirjoitin.
Mutta olen lukenut tänäkin vuonna jo ihan tarpeeksi siitä, että suomenkielellä ei euroviisuissa menestytä, koska suomen kieli on rumaa.
Yksinkertaisesti sama: suomen kieli on ruma kieli. Ei euroviisuihin.
Siksipä yksi pikkuinen unelmani on, että joskus menestyttäisiin euroviisuissa suomenkielisellä biisillä.
Pälätys loppuisi, ainakin hetkeksi.

Ai niin. Piti laittaa linkki UMK-biisien lopullisiin versioihin.
http://areena.yle.fi/radio/2104087

Ta1jalle vielä Sarasvuosta.
Se jätkähän vain tahtoo tulosta ja täysillä keskittymistä asiaan kuin asiaan.
Hymyileväisyys kuuluu sitten muuhun.

kuu-kuu kirjoitti: Minä en enempää jaksa asiasta sanoa, kun viime vuonna jo siitä kirjoitin..

Mutta jaksat kuitenkin toistaa ne samat negatiiviset asiat kuin viime vuonnakin?

En itse asiassa kohdistanut ränttiäni sinulle vaan yleisemmin kyllästyneenä avauduin , enkä muista(nut), että aiheesta on nimenomaan kanssasi jo silloin viime vuonna keskusteltu. Mutta tuon takia sitä suuremmalla syyllä: jos tavoitteena olisikin vain menestyminen niin onko suomalainen euroviisuhistoria osoittanut vakuuttavasti, että vikojen etsiminen, huonoudella ruoskiminen ja menestymättömyyden aiheuttamassa itsesäälissä rypeminen kääntää suunnan, muuttaa tilanteen ja johtaa suotuisaan lopputulokseen? Antaa rohkeutta yrittää enemmän? Kannustaa? Rohkaisee vaikkapa siihen suomen kielen käyttöön?

^
En tarkoittanut, että kohdistit viestini minulle.
Muuten vain osallistuin.
Enkä minä harrasta itseruoskintaa, päänroikuttelua ja valittelua.
Ihan yksinkertaisesti vain näin olisi hyvä:
Sävelletään biisi huolella, sovitetaan huolella, mietitään show huolella ja näin.
Että kaikki on kunnossa.
Eikä mennä puolivaloilla vähän sinne päin ja niin niiku.

Vielä siitä Sarasvuosta.
Ari Peltonen alias Paska kertoi kun kohtasi Sarasvuon Radio Cityssä taannoin 1990-luvun alussa.
Molemmat olivat töissä siellä, Sarasvuo oli ilmeisesti jonkinlainen bossi.
Sarasvuo tuli vakavana Peltosen eteen. Tärkeänä natsina. Hän puhutteli Peltosta Paska-sanalla
"Mieti haluatko sinä Paska tehdä tätä työtä tosissaan vain et".
Oli vain kaksi vaihtoehtoa.
Ei-tosissaan tarkoitti suurin piirtein samaa kuin että painu helvettiin tästä työstä.
Sarasvuo vaati ehdotonta omistautumista ja täysillä tekemistä. Elikkäs hampaat irvessä meininkiä.

(Nuo Sarasvuon suuhun laittamani sanat ovat suurinpiirtein sinnepäin. En muista tarkkaan täsmällisiä sanoja.)

Unkari se vasta nätti kieli onkin. Örökök törökök vaan (eli suomeksi: ikuiset turkkilaiset). Tai hollanti. Tai turkki.Tai heprea. Tai islanti. Tai tai tai tai. Ja tuskinpa virokaan niin kauhean paljon nätimpi on, vaikka löytyy kivasti pehmentävää palatalisaatiota ja vähemmän harvinaisempia etuvokaaleja jälkitavuista.

Eiköhän tää Suomen nykypäivän menestymättömyys johdu enempi kuitenkin siitä, ettei kokonaispaketti ole ollut suunnattoman hyvin kasassa. Lordillahan se oli. Kielestä viis ja kuus. Puhelinäänestäjäthän ovat syttyneet mm. Työlki elläälle, jonka taas raadit pudottivat.

EDIT: Oikeampi unkariesimerkki taitaa olla "ökök törökök", koska unkarissa adjektiiviattribuutti ei tainnut taipua luvussa. Kai.

EDIT2: Jostain syystä tuli mieleen eräs turkkilainen "kaunis" nimi joistakin karsinnoista, säveltäjä tai sanoittaja tai joku: Kartalkanat Büyüğügürgör.

Toni kirjoitti: Eiköhän tää Suomen nykypäivän menestymättömyys johdu enempi kuitenkin siitä, ettei kokonaispaketti ole ollut suunnattoman hyvin kasassa.

Tämähän se syy on.

kuu-kuu kirjoitti:Enkä minä harrasta itseruoskintaa, päänroikuttelua ja valittelua.Ihan yksinkertaisesti vain näin olisi hyvä:Sävelletään biisi huolella, sovitetaan huolella, mietitään show huolella ja näin.Että kaikki on kunnossa.Eikä mennä puolivaloilla vähän sinne päin ja niin niiku.

Et harrasta itseruoskintaa, mutta etsit viat aina itsestä?

Kokonaisviestini oli, että minun mielestäni meillä on usean kerran ollut kokonaispaketti enemmän kuin kunnossa (E: esimerkiksi molemmat 2000-luvun suomenkieliset olivat omassa lajissaan minusta niin hyviä kuin kohtuudella voi odottaa), emme vaan kulje ihan samaa tahtia muun Euroopan kanssa. Ja myös se on minusta enemmän kuin hyvä asia. Se että olemme mitä olemme. Minusta viisuilla on usein ollut niin epämielenkiintoisia voittajia ja menestyjiä, että toivon ettei vastaavia ikinä täältä lähetettäisi.

Sarasvuo oli osaltani vitsi, en jaa hänen aatoksiaan, mutta se on sanottava, että mikäli mitään olen ymmärtänyt se pyrkii siihen parhaaseen mahdolliseen kannustamalla, vaikka sitten hampaat irvessä, positiivisuudella, ei itsetuntoa syövällä omiin virheisiin takertumisella. Tai niin se asian ainakin esittää.

ta1ja kirjoitti: Et harrasta itseruoskintaa, mutta etsit viat aina itsestä?

No jos sävellys on huono niin vika on säveltäjässä. Joko ei ole jaksanut sävellellä tarpeeksi tai ei ole viitsinyt. Tai ei ole osannut.

Teräsbetoni ja Kuunkuiskaajat eivät oikein iskeneet.
Teräsbetoni oli huonolla tavalla vanhanaikainen ja Kuunkuiskaajien biisi jäi jauhamaan sitä samaa, biisi ei kehittynyt ja esitys oli huono kopio edellisvuoden Rybakista kärrynpyöräliikkeineen ja paljasjalkameninkineen.

kuu-kuu kirjoitti: No jos sävellys on huono niin vika on säveltäjässä. Joko ei ole jaksanut sävellellä tarpeeksi tai ei ole viitsinyt. Tai ei ole osannut..

Aijjaha. Hienoa, että taide ja taiteessa kisaaminen on näin absoluuttisen selkeää ja suoraviivaista

^
Sanoin vain sävellyksestä ja säveltämisestä. Noin yksinkertaista se on.
En koko kisaamisesta.

Ja vielä lopuksi.
Itseäni en ruoski. Ruoskin säveltäjiä muunmuassa.

kuu-kuu kirjoitti: Sanoin vain sävellyksestä ja säveltämisestä. Noin yksinkertaista se on..

Ilman muuta. Tosi yksinkertaista.

kuu-kuu kirjoitti:Itseäni en ruoski. Ruoskin säveltäjiä muunmuassa.

Yritän sanoa tämä nätisti: koska kriittisyyden ja älyllisyyden välille on tapana vetää yhtäläisyysmerkit samoin kuin hurmaantumisen ja helpon hömelyyden, niin kriittisen nuivuuden levittäminen ympäristöön on helppoa ja turvallista. Siksi se onkin se yleisin suhtautumistapa. Ruoskimista ei tarvitse varoa, sen esittämisessä ei joudu asettamaan itseään alttiiksi. Päin vastoin, se on tapa tehdä eroja, pönkittää omaa älyllisyyttä. Vaikuttuneisuuden ja ihastumisen kanssa on toisin. Ei tarvitse kuin katsoa ketkä kritisoivat, miten ja millä argumentein. Aihepiiristä esimerkiksi Vain Elämää sarjan kohdalla eli kriittisen asenteen helppoudesta ja kaavamaisuudesta on kirjoittanut hienosti mm. Jukka Haarma.

Tiukemmin ilmaistuna minusta aina kun tätä euroviisuedustajiimme kohdistuvaa besserwisserististä kritiikkiä luen niin ajattelen, että meillä on vuosikymmenten aikana ollut hieno rivi upeita edustajia, joista kitkerä ja epävarma osa yleisöstä ei ansaitse yhtäkään.

^
Minä en kuulu epävarmaan kansaan.
Tekisi mieli paljastaa itsestä enemmänkin mutta en viitsi.
Sanonpa vaan että vietän aikaa hyvinkin paljon taiteen parissa ja vaadin itseltäni aika napakasti siitä mitä teen. Joitakin vuosia sitten liikaakin. Nykyään olen rento ja tiedän mitä osaan.
Tästä kulmasta minä katselen ja kuuntelen biisejä. Taiteilijan kulmasta. Nämä Suomen kilpailubiisit sattuvat korviin ja silmiin sitten eniten. Koska ovat Suomen kilpailubiisejä.
Joo, euroviisut ovat kilpailu. Mutta minä mieluummin ajattelen, että ne ovat show tai vastaava, missä Suomi saa kerran vuodessa näyttää Euroopalle mitä täällä osataan.
Että osataan sitä meilläkin.

Vanhoista Suomen viisukappaleista ja esityksestä voisin nostaa esille Anneli Saariston ja hänen esityksensä.
Minimalistinen hieno asetelma.
Silloin Suomi näytti että osataan sitä meilläkin.

En ihan ymmärrä tätä "suomen kieli on rumaa" -jauhantaa, koska ei kai se edes yleisesti ottaen ole? Suomessa on paljon vokaaleja, mikä kuulostaa yleensä hyvältä. Ja täytyy muistaa, että esimerkiksi yleisö rakasti Työlki ellää -kappaletta, mutta tuomaristo torpedoi sen ulos finaalista.

kuu-kuu kirjoitti: No jos sävellys on huono niin vika on säveltäjässä. Joko ei ole jaksanut sävellellä tarpeeksi tai ei ole viitsinyt. Tai ei ole osannut.

Säveltämiseen liittyy sekin elementti, että kun tarpeeksi puuhailee jonkun biisin parissa, niin kohta alkaa itsekin pitää siitä. Sen takia biisiä ei pitäisi koskaan säveltää euroviisuja ajatellen, vaan pikemminkin tehdä niitä ns. itseään varten ja sitten ottaa se paras biisi sieltä (jota muutkin kuin itse arvostaa).

Wadde kirjoitti:En ihan ymmärrä tätä "suomen kieli on rumaa" -jauhantaa, koska ei kai se edes yleisesti ottaen ole? Suomessa on paljon vokaaleja, mikä kuulostaa yleensä hyvältä. Ja täytyy muistaa, että esimerkiksi yleisö rakasti Työlki ellää -kappaletta, mutta tuomaristo torpedoi sen ulos finaalista.

Suomen kieli on erittäin kaunis kieli - oikein käytettynä. Riippuu täysin siitä, että miten sitä osaa käyttää. Omasta mielestäni Viikate käyttää suomen kielen moninaisuutta parhaiten hyväkseen niin melodioiden kuin sanankäytönkin kautta. Lauseisiin ja sanoihin pitäisi saada tiettyä soinnukkuutta ja laulettavuutta. En tiedä auttaako kalevalainen runonmittakin tässä asiassa, ei ehkä kokonaan, mutta siitä voi hakea oppia.

kieltämättä jälleen vähän tai melko kiusallista seurata tätä keskustelua... että tämä hieno kielemmekö muka jotenkin rumaa, oudonkuuloista se voi olla...mutta eiköhän tässä eurooppalaisessa musiikki-iloittelussa olla totuttu ja opittu jo jos jonkimoisiin kielinäytteisiin... onneksi viimein joku mainitsi tuon La Dolce Vitankin, tuo räkäposkella MUKA huonohkossa tai hyvin muka keskiverto menestymisessä ja muka vajaiksi jääneitten pakettien teippaus-halu... :no just joo....:, jääkö nekin kerrat ainoastaan siihen Jasminen viime hetkellä kraanan alle painetun hiuspehkon levittäytymiseen estradille.... niin, no ainoastaan -90 luku jäi jotenkin vähän kaivelemaan... ja tietysti myös -00-luvun alkupuoli, vain tai lähes ainoastaan niitten välivuosien takia... niiden aikana menetimme todella kovia, upeita mahdollisuuksia mm. Jennien ja Take Me A Hiagher - elämää miltei suuremman sävelteoksen esittelyn... !!!!!!!
Ehkä tarkoituksellako tässä oli haluttu unohtaa -60- ja -70 -lukujenkin suuret suomalaismenestykset viisuissa ja silloin päästeltiin tervehenkisesti omilla kielillään - voi aikoja - voi tapoja...! Ajatelkaa nyt, joku Markku Puputti l. Aro hehkutti kappaleemme selevällä suomenkielellä Tie Unten Paevaan ... ja jätti tulostilastossa taakse mm. Ranskan megatähden Serge Laman ...! Että vetäkää sinne samaan pönttöön jo viimein sekin harhaluulo etteikö meijän kielellä menestyttäisi... !!!! Miksi siis rappeuttaa tällä yltiö-kansainvälisyyden-ihannonnilla tämäkin hieno pitkä perinteinen kisa... !??
Mutta on se VAAN niin kiva hehkuttaa omia suosikkejaan ja painaa joitain (ihan ansaitustikin) ei niin kovin mieluisia vähän alemmas...
ja mitä mukamas "huonoihin" sävellyksiin tulee, niin voi-voi, sehän on hyvin tai äärimmäisen henk.koht. ja yksilöllinen näkemys. No nii onkiii.... eiköhän kappaleet ole yleisestikin aika tai melko hyviä ja nohhh.... enempivähempi sopivanlaisiksi katsottu kunkin maan näyteikkunan keskiöön kun ne kuitenkin on demokraattisesti valittu,lähes kaikki, kansanäänestyksin...
Tat1skalle vielä että minut on ahnaassa provosoimishalussani niin helppo ymmärtää pikkuisen tahi paljonkin väärin... varsinkin jos niin haluaa... en ole painamassa muita ihan NIIN alas, hieman katkeruttaahan se tämä vuosikymmeniä jo jatkunut viisujen alasajo... (mm. radion soittolistat, standardilevyihin takertuminen mm. viimeisin Katri-Helenan konsertti :hoh-hoijakkaa: ...mentiinkö jälleen liian "varman päälle" ....!!! miksi, oi miks!?) yksipuolistaminen... mutta vaikenempa nyt sitten ... onhan täs jo jauhettu, paremman maailman ja musiikkikasvatuksen puolesta...

kuu-kuu kirjoitti:Minä en kuulu epävarmaan kansaan. (...)
Tästä kulmasta minä katselen ja kuuntelen biisejä. Taiteilijan kulmasta..

Etkö kuulu? Ja kuitenkin olet valmis sysäämään joka vuosi sen kansan mitattavaksi kollegasi, menestystä janoten ja vaatien ja menestystä laadun mittarina pitäen? Mielenkiintoinen yhtälö, noin taiteen ja taiteilijan näkökulmasta.

kuu-kuu kirjoitti: Nämä Suomen kilpailubiisit sattuvat korviin ja silmiin sitten eniten. Koska ovat Suomen kilpailubiisejä..

Ja tämäkö ei ole ankaraa? Vaatia itseltä - siis itseltä yhtenä meistä, yksikään ihminen ei ole saari - virheettömyyttä ja menestystä samalla kun muiden virheet on mahdollista sivuuttaa ja nauttia kokonaisuudesta? Mistä arvio lähtee? Sisältä vai ulkoa? Riittääkö, että me valitsimme, me pidimme, vai tarvitaanko tähän mitä-ne-meistä-ajattelevat-tyyppinen varmistus?

kuu-kuu kirjoitti:Vanhoista Suomen viisukappaleista ja esityksestä voisin nostaa esille Anneli Saariston ja hänen esityksensä.
Minimalistinen hieno asetelma.
Silloin Suomi näytti että osataan sitä meilläkin.

Ai miksi juuri silloin? Koska menestyi? Tuo eurooppalaiseen laulelmamakuun espanjalaisrytmeineen täsmälaskelmoitu, umpiteennäinen kappale, sanoituksen sekaan felliniläisenä läpinäkyvänä täkynä syötetty "La Dolce Vita", jota hoettiin, että huomio jäisi kielestä. Oliko siinä eurooppalaisiin korviin mitään suomenkielistä? Siinäkö lähtökohtien halpahintaisuudessa on meikäläisen taiteen huippuhetki? - koska menestyi näitä ei tarvitse ajatella. Hännille jos olisi jäänyt, kuinka helppoa olisikaan sen aina paremmin tietävän kriittisen ollut banalisoiden repiä palasiksi ja tuottaa kokemisen ja kokemuksen muutos: heikosta höynähdettiin tälläkin kertaa pitämään.

Ja ei, en ajattele Dolce Vitasta noin, mutta mekanismi on läpinäkyvä. En myöskään ole kritiikkiä kieltämässä, mutta minusta kritiikiltäkin on oikeus vaatia kohtuullisuutta. Ja se suomalaisesta euroviisukeskustelusta useimmiten puuttuu. Sellainen ei ole rakentavaa, ei edistä, vaan se on silkkaa oman epävarmuuden työstämistä eroja tekemällä niihin, joita ne lahjomattomat, jumalaiset euroviisuäänestäjät eivät sinä yhtenä lauantai-iltana siunanneet.

175 000 katsojaa? Hups.

Mulle tuli mieleen ihan perusnormiyrityksen toiminta: suunnitellaan investoinnit ja riskit, kasvutavoite, kannattavuus, ja tavoitellaan markkinaosuuden kasvattamista ym. tietyn aikataulun puitteissa. Suhteutin UMK -konseptia siihen. Alkoi hirvittää. Mut ehkä YLE soveltaa tota normijuttua eri lailla.

Katsoin molemmat UMK-lähetykset. ( Miau tai Softengine were ok. Clarissa tai Dennis saavat varmaan kovasti puhelinääniä, onnea heille).

Tajusin vasta tällä foorumilla, että äänestys alkaa jo tänään. Kai. Tai en ole varma. Tai jotain. Kai se selviää toukokuuhun mennessä.

Vanhoista Suomen viisukappaleista ja esityksestä voisin nostaa esille Anneli Saariston ja hänen esityksensä.
Minimalistinen hieno asetelma.
Silloin Suomi näytti että osataan sitä meilläkin.

Olen tästä täysin samaa mieltä. Kappale oli hieno ja laulaja erinomainen. Espanjalaisvaikutteinen kappale, mutta ei se siitä teennäistä tee. En lainkaan ihmettele sen niinkin hyvää sijoitusta. Siinä oli palikat kohdallaan.

Jahas äänestys käynnistyy nyt klo 12.

Äänestysnumeroista voinee päätellä myös esiintymisjärjestyksen?