euroviisuholisti kirjoitti:Hyvän biisin resepti on kyllä itsessään monimutkainen. En aina itsekkään ymmärrä miksi joku biisi on hyvä ja miksi joku huono. Varsinkin ulkomaalaiset hittikappaleissa on sellaisiakin biisejä, joiden suosiota ei pysty millään ymmärtämään.
Toisaalta jos huomioi vaikka Antti Tuiskun, niin häneltäkin tuollaisia hittejä löytyy. Diandralta en ole kuullut yhtään biisiä radiosta tai Suomipopilta, jota voisi jonakin hittinä pitää. Paitsi tuo kappale, jonka hän esitti ohjelmassa.
euroviisuholisti kirjoitti:akfan33_ZZ kirjoitti:Tässä vähän pohdintoja "hyvä musa" konseptista, mitä enemmän tätä ajattelee, sitä vaikeammaksi menee.
Tuo "hyvä biisi" on todellinen paradoksien paradoksi, helppo heittää ilmaan mutta kun pitäisi määritellä, niin vaikeudet alkaa, lähtien jo siitä, että toisen huippubiisi on toiselle täyttä roskaa.
Tuo on hyvä määritelmä, että hyvä biisi on paradoksien paradoksi.
Menee ehkä ohi ketjun aiheen, mutta alkoi kiinnostamaan tuo hyvä biisi / huippubiisi / hittibiisi-kysymys, -ongelma.
YLEX:n sivuilta löytyi tällainen artikkeli:
Bristolin yliopiston uumenissa on otettu näytteitä kymmenistä listahiteistä ja koodattu tietokoneohjelma, joka arvioi biisin hittipotentiaalin.
Lainaus artikkelista:
Tiiminvetäjä, tohtori Tijl De Bie sanoo, että yhtälön parissa työskentely on osoittanut, miten suositut laulut ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Helposti tanssittavt biisit ovat yleistyneet hittibiisien joukossa 80-luvulta lähtien. Sitä ennen tanssittavuudella ei ollut merkitystä hittipotentiaalille. 90-luvulta lähtien hittien tahtilajit ovat yksinkertaistuneet ja tasajakoiset ovat yleistyneet, kuten esimerkiksi 4/4 -tahtilaji.
- Musiikkimaut kehittyvät, mikä tarkoittaa, että hittipotentiaali-yhtälömme täytyy kehittyä myös. Itse asiassa, tutkimuksemme osoittaa, että potentiaali on sidoksissa aikakauteen. Tähän saattaa vaikuttaa se, että dominoiva musiikkityyli, kulttuuri ja ympäristö muuttuvat.
Oma huomautukseni: Kiinnostava maininta, huomio tuossa artikkelissa, tutkimuksessa on mm. se, että
tanssittavuuden merkitys hittibiiseissä on kasvanut 1980-luvulta lähtien.
Tässä linkki koko artikkeliin:
http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/b ... ko-biisi-l
............................................
YLE:n sivuilta löytyi myös tällainen juttu, joka kertoo hittikappaleen tekemisestä, ja mitä ominaisuuksia on hyvässä biisissä.
Eräs lainaus siitä jutusta:
”Ostamme iskelmistä vain toisen puolen, toisen tunnemme jo entuudestaan”, totesi 1930- luvun hittisäveltäjä ja –sanoittaja Matti Jurva aikoinaan. Hittikappaleesta olisi siis hyvä löytyä jotain tuttua, mutta myös jotain ihka omaa uutta. Lainailu on ihan sallittua, kunhan se tekee riittävän salamyhkäisesti.
Oma huomautukseni: Tuli tuosta mieleen vanha toteamus, että hyvässä biisissä, hittibiisissä pitää olla
something old, something new, something borrowed and something blue. Toisin sanoen: noita kaikkia aineksia pitää olla sopivassa, riittävässä määrin hyvässä biisissä, hittibiisissä.
Toinen lainaus kyseisestä jutusta:
Hittikappaleeseen pitää myös sisällyttää koukku, eli kohta johon kuuntelijan huomio kiinnittyy. Hyvä koukku saa kuuntelijan haluamaan kuulla kappaleen yhä uudelleen ja uudelleen. Koukun keksiminen voi olla hankalaa, se kun yleensä on jotain uutta ja jännää.
Tässä linkki koko artikkeliin:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/06/04 ... tikipaleen
.........................................
Tiede-lehden sivuilla ollut artikkeli, jonka nimi on
Hittibiisiä on mahdotonta ennustaa
Lainaus artikkelista:
Ilmeni, että suosio kasvatti suosiota. Muiden keskuudessa epäsuosittuja kappaleita ei haluttu kuunnella. Se, millaisesta biisistä tulee hitti, pysyi kuitenkin hämärän peitossa.
"Erinomaisesti tehdyt kappaleet pärjäävät aina kohtalaisesti, kun taas aivan surkeista ei tule ikinä hittiä. Tämän tarkemmin suosiota ei voi ennustaa", Salganik väittää.
Tässä linkki koko artikkeliin:
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/h ... n_ennustaa
.................................................
Tässä muusikko Pave Maijasen haastattelu, jonka otsikko on:
Hittibiisi ei synny väkisin pusertamalla
Lainaus haastattelusta:
1960-luvun lopulla ammattimuusikoksi ryhtynyt ja sittemmin useita merkittäviä etappeja urallaan saavuttanut Maijanen kertoo, että klassikkobiisi ei synny pusertamalla. Hittikappale nosti aikoinaan myös Maijasen uran nousukiitoon. 70- ja 80-lukujen taitteessa hänen luotsaamansa bändi Mistakes teki koko kansan tunteman hitin Pidä huolta. Kyse oli samalla Maijasen ensimmäisestä suomenkielisestä laulusta, joka syntyi varttitunnissa sängyn reunalla.
- Vuosien varrella olen huomannut, että laulut, jotka jäävät elämään, ovat yleensä niitä, jotka ovat syntyneet nopeasti ja helposti, luonnollisesti. Sitten taas moni sellainen laulu, jonka kanssa olen puurtanut viikkoja tai jopa kuukausia, eivät jää elämään samalla lailla, mikä on mielenkiintoinen juttu.
Oma huomautukseni: Pave Maijasen kohdalla on siis ollut niin, että hänen tekemänsä hittibiisit ovat syntyneet nopeasti ja helposti. Sama koskee kaiketi osaa muitakin biisintekijöitä. - Mutta varmaankaan sama seikka ei pidä paikkaansa kaikkien biisintekijöiden kohdalla......Musiikin-/ biisintekijätkin ovat kuitenkin erilaisia.
Tässä linkki koko haastatteluun:
http://yle.fi/uutiset/pave_maijanen_hit ... la/7144900
........................................
Rumba-lehdessä olevassa artikkelissa musiikintekijä Maki Kolehmainen kertoo hittibiisien teosta.
Lainaus artikkelista - Makin ohjeita hittibiisin tekoon:
1. Aloittelevan lauluntekijän kannattaa muistaa mutkattomuus.
2. Aiheeksi kelpaa mikä vain. Tärkeintä on, että tekijällä on jotakin sanottavaa.
3. Jos oikeasti haluaa tehdä hitin, niin neljän soinnun kaava on hyvä lähtökohta. On hyvä muistaa, ettei yritä tehdä liian monimutkaisia melodioita.
Oma huomautukseni: Taitaa olla niin, että hittibiisit useinkin ovat enemmän tai vähemmän yksinkertaisia. Liian monimutkaisista kappaleista ei tule niin helposti hittejä.
Tässä linkki koko artikkeliin:
http://www.rumba.fi/uutiset/maki-kolehm ... eminen-on/
..............................................
Muusikoiden. net-palstalta löytyi ainakin kaksi keskusteluketjua liittyen tähän asiaan:
Tämän ketjun nimi:
Hittipiisintekoohjeet
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts ... =40116&o=0
Toisen ketjun nimi:
Hittikaava
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts ... 9&t=143283
...............................................
Eräs kiinnostava seikka, kysymys aiheeseen liittyen:
Jotkut - ja monetkin - musiikintekijät ovat onnistuneet tekemään yhden tai korkeintaan kaksi hittibiisiä.
Jotkut ovat sitten puolestaan (kuten esim. John Lennon-Paul McCartney 1960-luvulla Beatles-yhtyeessä tai Benny Andersson-Björn Ulvaeus 1970-luvulla Abba-yhtyeessä) onnistuneet, kyenneet tekemään hittibiisejä melkein liukuhihnalta vuosien ajan.
Kiinnostava seikka tässä on, että miksi joidenkin - ehkä monienkin - musiikintekijöiden kohdalla hittibiisien teko on jäänyt yhteen tai korkeintaan kahteen hittibiisiin ? Mikseivät he ole onnistuneet, osanneet tehdä niitä useimpia ?
Miksi jotkut puolestaan ovat onnistuneet, osanneet tehdä hittibiisejä vuosien ajan melkein liukuhihnalta ?