Viisukuppila

Varoitus! Lattia on juuri pesty, ja se on liukas. Jos et halua kaatua ja tulla yltä päältä märäksi, pisteytä sanoitukset ennen tänne tuloa.

No olipas sekin nyt sitten kaunis kilpailu.

Sadepäivä
Byää!:t olivat hauska oivallus, mutta muuten kappale ja sanoitus olivat melko kaukana toisistaan. Sade-teemasta pääsee totisesti moneen eri suuntaan. Tavupituuksissa pientä lyhyisyyttä havaittavissa, muuten teknisesti kelpo.

Krooninen haaveuni
Söpö poitsu -sarjan jatko-osa? Missähän seuraavaksi kyseisiä eliöitä voi tavata? Nyt he ovat ilmestyneet kaupan kassoille ja pelastuslaitoksen työntekijöiksi. Hauska sanoitus, jonka parissa viihdyin. "Unet voivat luoda riskin / (Tän) Naisen itsetunnolle" -rivit olivat tosin erittäin huonot sekä laulettavuuden sujuvuuden että sisältönsä puolesta.

Juostaan
Jostakin syystä rivit "On maali meille arvoitus / Ja haastavaa sen paikannus" olivat minusta erittäin hienot. Muutenkin sanoituksen kieli oli eläväistä, vaikka ajoittain sanajärjestys meni melkein liiankin luovaksi (Askellukseen auringossa / Ja veteen valmis kahlaamaan / Olen). Kokonaisuutena kuitenkin hyvä. Kivaa kuvakielisyyttä.

Poljen ympyrää
Mistä näitä aiheita oikein tulee? Tämä ei nyt liittynyt millään tavalla mihinkään, eikä tekniikkakaan ollut mitään ensiluokkaista. Tarkkuutta tavupituuksissa! Tästä jäi erittäin pikaisen tekeleen maku.

Loinen
Omani. Tämä sanoitus on väsätty puoliksi hyppytunnin aikana ja puoliksi kotona. Oli minulla ainakin hauskaa tämän kanssa ellei muuta. Inspiraatiota on haettu muun muassa Kööpenhaminan viisumatkalta, jossa muusakasani luikautteli vuoden viisuja vaikka mihin muotoon.

1. Sadepäivä
Hectorin esikoisalbumilla 1972 on käännösbiisi Sadepäivälaulu, mutta ei siinä sateesta lauleta tämänkään vertaa. Nuoresta päähenkilöstä tuli mieleen Timoteuksen Sormet korvissa (CYP 12). Tässäkin on hauska idea ja osuvia ilmauksia. Etenkin "Lapsonen pieni, puhku suuttumus pois" ja siihen liittyvä "Byää!" hihityttivät. Toisaalta "We're dancing in the rain" on biisissä huippukohta, jossa "mälsää, kismittää" ei voimaannuta samoin. Sanoittaja pitää kappaletta mälsänä? Mahdotonta.

2. Krooninen haaveuni
Serduchkan Kassapoika oli höpsömpi, mutta on tässäkin jotain halpisviihteen parodian kaltaista viehätystä. Alussa pistos ja myöhemmin unien luoma riski itsetunnolle ovat hiukan epämääräisiä. Tarinaan odotin lisää käänteitä, nyt vauhti jotenkin hyytyy. Nimifraasi menettelee, vaikka sen tokavika tavu on turhan pitkä. "Jo vain" jää tyhjäksi hokemaksi irrallisten "The rain" -huutojen paikalla. Pääasia "Kärsin" tulee kuitenkin selväksi.

3. Juostaan
Aidat: kun juoksemisesta puhuttiin, pakkohan Nooralotta Neziri oli jotenkin huomioida. Pidän kappaleesta jonkin verran, ja esitys oli kerrassaan hieno. Mahtiballadit eivät ole ominta aluettani, vaikka Mentalistiin (2012) olin tyytyväisehkö. Haasteiden erilaisuus näissä kisoissa juuri on parasta. Viime viikolla synkisteltiin, nyt loiskitaan euforiassa, ja Tanska on taas jotain ihan muuta.

4. Poljen ympyrää
Potta päähän kun pyöräilet! Teknisesti kaikki ei ollut tipe tipe tip top, mutta epätodennäköinen miljöö ja absurdi komiikka virkistivät sopivasti. Nimifraasi ei toki tässäkään maailman euforisin. Näkyvin ja helpoimmin korjattava epäkuntoisuus on jarruissa eli "The rain" -kohdissa, joissa "Nyt pois" tökkisi vähemmän kuin "Pois nyt". Kieli on kiitettävän eloisaa, siitä papukaijamerkki.

5. Loinen
Misheard-sanoituksia ei ole viime aikoina liian paljon ollutkaan. Nimifraasi on mainio oivallus, se kantaa pitkälle. Loiseliöt ja muut ällötykset ovat turhankin tuttuja. Onneksi ei tarvitse pelkkään tarinaan tuijottaa. Säkeistöjen ansiona on jopa edellistäkin värikkäämpi sanailu, joka nostanee tekstin korkealle tuloksissa. Madoilla on ainakin itsetunto kohdallaan, pois alta Loreenit ja männynkävyt.