On todella sääli, jos Kaisa lopettaa. Onhan Kaisa ollut valovoimainen tähti Suomen urheilussa, ja hänellä on Suomen ulkopuolellakin valtava fanilauma (melkein 100 000 fania Facebookissa). Hänestä on hyvin vaikea olla pitämättä, ja tätä korostavat usein myös ulkomaalaisetkin lajin seuraajat. Kuten myös Daryasta.
Ampumahiihdolle se olisi myös yhtä kova isku kuin Magdalena Neunerin lopettaminen aikanaan. Mutta onhan Kaisa tietenkin "jo" 32-vuotias, eikä tämä päätös kuulu kenellekään muulle kuin hänelle. Elämää on urheilun ulkopuolellakin, ja on hyvin paljon ihmisestä kiinni, onko sellaista tyyppiä, joka ei millään malta lopettaa, vai onko elämälle muitakin suunnitelmia. Sinänsä ikä ei ole yhtään minkäänlainen este jatkamiselle, sillä Kaisa on tänä vuonna ollut elämänsä kunnossa fyysisesti. On monia esimerkkejä siitä, että maailman parhaat hiihtourheilijat ovat elämänsä kunnossa vasta yli kolmekymppisinä, esimerkiksi Kuitunen, Saarinen ja tietenkin selvimmin Marit Björgen, joka 35-vuotiaana paahtaa ylivoimaisempana kuin koskaan.
Itse Kaisan suurena fanina tietenkin toivoisin, että Kaisa jatkaisi vielä vaikka seuraaviin olympialaisiin. Ne taitavat kuitenkin olla liian kaukana. Toivotaan kuitenkin, että Kaisa vielä jatkaa! Jonkinlainen kutina siitä, että ura loppuisi, minulla kuitenkin on. Jännän äärellä ollaan!
---
Samoin minua pohdituttaa Riitta-Liisa Roposen ja Aino-Kaisa Saarisen urien jatko. Molemmathan ovat edelleen huippuhiihtäjiä, mutta lähestyvät jo neljääkymmentä ikävuotta. Lahden mm-kisoihin ei ole aikaa vuosi, vaan kaksi. Viime vuonna, kun Aino-Kaisa oli olympialaisissa kuin uudestisyntynyt, hän oli hyvin avoin idealle jopa seuraavista olympialaisista tai ainakin Lahdesta. Nyt kun kilpailukyky on viime vuodesta heikentynyt, voi olla toisenlaisia aatoksia mielessä. Tosin, jos tuo MM-viestin ensimmäisenä vaihtoon, niin onko mitään syytä lopettaa? Riitta-Liisa sen sijaan on tällä kaudella treenannut pääosin omillaan ja saanut viettää enemmän aikaa tyttärensä kanssa, ja se on ollut hänelle erittäin toimiva ratkaisu. Hän on hehkunut hyvää oloa ja hänkin on ilmaissut nauttivansa treenaamisesta edelleen. Ja tosiaan, jos voittaa mm-mitalin, niin onko mitään syytä lopettaa? Näitä ajatuksia olen tässä pallotellut, mutta veikkaan, että näitä kahta ei nähdä enää Lahdessa. Muistan olleeni hyvin yllättynyt jo vuonna 2010, kun Roponen ilmoitti jatkavansa Sotshin olympialaisiin.
Matti Heikkinenhän on sanonut julkisesti, että kahden vaiheilla ollaan ja että kompromisseja ei voi urheilija alkaa tekemään. Ainoastaan all-in riittää. Matin uran soisin myös jatkuvan, sillä hänenkin edesottamuksiaan on ollut ilo seurata pitkin vuosia.
Mulla on selkeästi vähän vaikeuksia päästää hiihtäjistä irti, kuten oli myös 2010 ja 2011.