Viisukuppila

Kiitos kuudelle osallistujalle. Ulppareita ei saatu. Miksi? En tiedä. Tässä tulokset:

sziget – Pelurit - 26p.
akuankka13 – Päivä kiirastulessa - 20p.
Diggari – Uskotko kummituksiin? - 16p.
4. nkorppi – Hannibalin hääyö - 16p.
5. TomppaJr – Kaksoisolento - 13p.
6. ESC93 – Käy paratiisiin - 10p.

PISTETAULUKKO
SANOITUKSET

Laulakaamme voittosanoitus:

En tahdo moittia szigetin sanoitusta millään tasolla, mutta minusta oli sangen antiklimaattista, että kun kerrankin saimme paljon osallistujia, niin sanoittaja, joka on voittanut liki jokaisen kauden kilpailun menee ja voittaa senkin. Noh, näillä mennään. Toivottavasti Gaalassa nähdään monia kilpailun sanoituksia - ja pakosti nähdäänkin, kun tuskin muihin kisoihin näin paljoa väkeä tulee jatkossakaan osallistumaan.

Olen kyynistynyt. En osaa enää sanoittaa. Kukaan ei ulpparoi. Pienet ilonpilkahdukset pisteytysketjua avatessa ovat vaihtuneet hämmentyneisiin kysymyksiin. Ellei kilpailujen osallistujamäärät lähde nousuun ja/tai ellei ensi vuonna viisuihin lähetetä kiinnostavampia kappaleita mitä tänä vuonna, en enää näe paikkaani käännöskisayhteisössä. Se on surullista, mutta se on fakta. Jo se, että olen unohtanut, miten sanoituksiin luodaan persoonaa ja sydäntä, kertoo omaa tarinaansa. Tässä kisassa koin pienen inspiraation tunteen lukiessani muita sanoituksia. "Tämä on se taso, mihin minun pitäisi saada hilattua itseni takaisin."

Tosin kun seuraavaan kilpailuun osallistui jälleen kaksi sanoitusta, niin en tiedä, kuinka pitkäaikainen tämä panostamisen tunne on. Plääh. Tilanne on monisyinen. Tuntuu siltä, että aika harva edes ymmärtää sitä, kuinka ahdistuneeksi oloni tunnen ja kuinka tärkeää kilpailuiden elvyttäminen minulle olisi.

Noh, siitä pitää pystyä iloitsemaan, että kuusi sanoittajaa lähdi sanoittamaan Norjan viisua. Muistan Ukraina 2010 -kilpailua valvoessani ajatelleeni, kuinka absurdia oli, että kilpailuun tuli vain kuusi sanoitusta. Jollakin tasolla jopa nautin tilanteesta. Nyt nautin siitä oikeasti, että sanoituksia on kuusi. Maailma muuttuu. Ajat muuttuvat.

Kiitos ja pari omaa ajatusta edelliseen liittyen.

TomppaJr kirjoitti:En tahdo moittia szigetin sanoitusta millään tasolla, mutta minusta oli sangen antiklimaattista, että kun kerrankin saimme paljon osallistujia, niin sanoittaja, joka on voittanut liki jokaisen kauden kilpailun menee ja voittaa senkin.

Ymmärrän tunteen ja toivon aina menestystä muille, mutta sanoituksia tässä pisteytetään eikä sanoittajia. Kun en nytkään yhtään tiennyt, mikä teksti olisi eniten kaivannut pisteitäni, täytyi vain kylmästi tukea sitä joka innosti eniten. Joskus tietysti vainuan, että oma suosikkini voisi oikeastikin voittaa, esim. karsintakappaleiden gaalassa alkukesällä. Olen itse ollut jumbonakin hiljattain ja hävinnyt kaikille teille viidelle aikaisemmin monta kertaa. Mielelläni pitäisin enemmän taukoja, niin joku muu voittaisi varmasti, mutta nyt on ollut pakko urakoida.

TomppaJr kirjoitti:Olen kyynistynyt. En osaa enää sanoittaa. Kukaan ei ulpparoi. Pienet ilonpilkahdukset pisteytysketjua avatessa ovat vaihtuneet hämmentyneisiin kysymyksiin.

Olen väsynyt mutta en kyyninen. Kirjoittaminen on yksinäistä hommaa, silti innostun aina tekstistä, jota olen parhaillaan tekemässä. Vaikka lukijoita olisi sata tai miljoona, se ei vaikuttaisi tekstin tasoon. Käännöskisat ovat antaneet minulle niin paljon, etten luovuta helpolla. Hauskempaa tietysti olisi, jos tulevaisuus ei näyttäisi niin epävarmalta. Tilannehan ei ole kenenkään syy, jokainen voi tehdä vain oman osansa.

En muista, olenko koskaan pitänyt kuutta huonona osallistujamääränä, varsinkaan silloin kun ulppareita riitti. Jonkinlainen mysteeri on, miksi kato on käynyt niin nopeasti. Elämäntilanteet muuttuvat ja harrastukset niiden mukana, mutta miksi uudet uteliaat eivät löydä tänne? Sanotaan, että talkoohenki olisi Suomesta katoamassa ja erilaisiin tapahtumiin olisi entistä vaikeampi saada vapaaehtoisia. Onko foorumikirjoittelu sukua talkootyölle?