Ehkä oon vanha hapan kasarifemakko, mutta en kyllä Mitran biisien maailmankuvaa oikein ymmärrä. Hesarin arviossa puhuttiin Madonnasta ja Cyndi Lauperista. Ilmavaa poppia, kyllä, mutta Madonna ja Cyndi laulaa voimaannuttavia biisejä, joissa tytöt ottaa elämänsä omiin käsiinsä. Madonnaa ei tarvii siteerata, mutta Cyndikin: ”Some boys take a beautiful girl and hide her away from the rest of the world. I want to be the one to walk in the sun. Oh girls they want to have fun.”
Mutta mistä laulaa Mitra. Kuningas – biisissä on työ ja talo linnaa muistuttaa ja naama lehden kannessa ja kaikki, mutta ”kun multa puuttuu Kuningas”, ei onnentunnetta. Ja vasta kun se Kuningas löytyy voi puhua rikkaudesta. Joo-o. Biisissä ”Ota minut”kerrotaan ”teen mitä vaan” ja ”toivees voin totetuttaa, kysy vaan” … ”ota mut, niin pieni oon, hyvin mahdun kainaloon”.
Ilman näitä "Kukka kaipaa valoa" - biisiä olisi ehkä voinut kuunnella ihan vaan puheena siitä, kuinka toisista välittäminen ja kauniit sanat tuottavat hyvää. Mutta nyt alkaa tuntua, että jälleen olemassaolo tulee vasta toisen kautta ”Mun täytyy saada kuulla aina välillä sulta että mä oon kaunis, kiehtova ja ihana. Vaikka mua nolottaa tää ääneen sanoa, mutta jokainen kukka kaipaa, kaipaa valoa.
Ja sitten päästään biisiin Varaton. Tosi nätti kappale, mutta wtf
. Mistä tämä oikein kertoo, onko jotain tosi rakkaus odottaa juttua, neitsyt-kulttia? ”Sanotaan et aina saa kun omastaan käy jakamaan, pistin aarteeni mä kiertämään. (…) Ken aarteensa lainaa tai lahjaksi antaa sen laukku niin painaa, vaik’ tyhjää vain kantaa. Liian myöhään tajusin, et sellaisen mä menetin, jota mikään ei tuu korvaamaan. Sulla jos kulta on älä sitä jaa, varaton susta tulee, usko pois."Tosiaan, en varmasti kohderyhmää ole. Minusta poppisanoitukset voivat olla kaikessa rauhassa jee-jee osastoa ja pinkkiä höttöä, rock-puolella Brucen naiset laittaa hiuksensa nätisti, David Coverdale machoilla, sankarihevarit pullistella miesburleskiaan. Kaikki nuo ovat tyyliteltyä, omanlaistaan teatteria. Mutta nämä sanoitukset taitavat olla tarkoitetut ihan oikeaksi pohdiskeluksi, jolloin kantavat maailmaa joka ei ole minusta ihan tätä päivää. En oikein innostu ajatuksesta että tyttäreni ajttelua viedään tähän suuntaan. Ja ihmettelen ettei Hesarissa sanoituksia lainkaan mainittu. Lehti kun viime kesänä pöyristyi Jossu kesäkumibiisistä - jota en näin konservatiivisia arvoja omaavaksi kokenut. Ja tietenkin on paheksunut sankarihevipullistelua - joka on kuitenkin etäännytettyä leikkiä.
Mutta edellisestä huolimatta - laulajana ja tulkitsijana Mitra on mahtava
