Viisukuppila

Ja jos et ole vielä äänestänyt, niin ethän lue pidemmälle!





Kommenttien lukemisen jälkeen et saa enää äänestää.

Näiltä Bene(lux)-teksteiltä en paljoa odottanut, kun käännettävät biisit olivat niin kertakaikkisen latteita. Oikeastaan tekstit ovat jotakuinkin sellaisia kuin odotin, perusvarmoja perustekstejä perusbiiseihin. Päätin tästä lähin eriyttää kommentointini joka tekstin osalta kahteen osioon (tekniikka ja sisältö), se helpottaa ja nopeuttaa kommenttieni kirjoittamista, kun näitä osioita voi kirjoittaa tajunnanvirtamaisesti ja ne ovat kuitenkin riittävän erillisesti arvioitavissa olevia asioita.



Sanoitus 1. KUIN PIENI PERHONEN
Tekniikka: Kiitettävää, jonkin verran on tietoisesti rikottu alkuperäisen kappaleen rytmiä mutta tässä kappaleessa se on täysin mahdollista. Lähinnä kiiruhtaa-sanan "vaatima" rytminmuutos (keskimmäisen nuotin lyhentäminen) hieman häiritsee mutta ehkä sekään ei sitä tekisi, jos Glennis ei tässä arvioidessa joikaisi taustalla.

Sisältö: Onpahan ainakin epätavallinen kohde, johon verrata rakkautta. Yleensähän sitä kuvataan voimakkaaksi eikä suinkaan hentoiseksi tunteeksi. Kaunishan teksti kyllä on mutta rakkauden hentoisuutta en ihan sulata. Jos rakkaus on "hentoista", niin onko tai olikokaan se koskaan rakkautta? Teksti muodostaa mielekkään kokonaisuuden mutta alku on silti hämäävä. Kun miljöön maalailuun ei paljoa tilaa ole, onko sitä tarpeellista tehdä? Omituinen ratkaisu tämä kaupungin mainitseminen ensimmäisessä säkeessä, kun mikään muu koko tekstissä ei enää liity siihen mitenkään. Konkreettiset säkeistöt + vertauskuvallinen kertosäe on kuitenkin toimiva rakenne.


Sanoitus 2. KUN HEITÄN KAHLEET POIS
Oma tekstini alkuperäisen kaltaisella teemalla. En voi väittää olevani järin tyytyväinen mutta tulipahan osallistuttua.


Sanoitus 3. VOIN TAAS HENGITTÄÄ
Tekniikka: Ensimmäisen säkeistön osalta vähän töksähtelevää mutta muuten ei ongelmia. Riimit on olemassa mutta niiden takia on kahdessa kohdassa tehty kummallisia ratkaisuja. Suomeksi ei voi sanoa "en enää tunne niin silloin kun tavattiin", kyllä se kuin-sanakin sinne niinin kaveriksi tarvitaan. Yhtä mahdotonta on sanoa "olen vapaa kulkemaan ja mennä minne vaan" (ja-sanan tilalla voisi olla uuden virkkeen aloittava voin ja ongelmaa ei olisi). Eihän tässä äidinkielen tunnilla olla mutta "olen vapaa mennä" särähtää vain niin pahasti korvaan, ettei sitä voi hyväksyä.

Sisältö: Sisältö on ammennettu enimmäkseen alkuperäissanoituksesta ja teksti toimii kyllä. Lähinnä toinen säkeistö ei kuitenkaan ole oikein linjassa voimakkaan tulkinnan kanssa. Kappaleen voimakkaimmasta kohdasta on tehty tekstissä lällyin. Kiittämisten sijaan jotain unelmien saavuttamisesta siihenkin ja olisi paljon parempi.


Sanoitus 4. SUURI UNELMA
Tekniikka: Moitteetonta, kunhan ensimmäisen säkeistön viimeisenkin rivin laulutavan löysi. Etsien löytäminen (siis 'löytäminen siten, että etsii') ei tosin ole mielekäs sanavalinta. Etsimällä voi löytää mutta etsiminen ei voi kuvailla löytämisen tapaa. Nipotusta, juu-u, mutta nipottaminen on välillä kivaa.

Sisältö: Alkuperäinen teema ja muutenkin seurailee sopivilta osin alkuperäistekstiä, välillä siihen on otettu hyvin etäisyyttä. Teksti pysyy sisäisesti eheänä ja sopii kaikilta osiltaan täydellisesti käännettävään kappaleeseen. Suuren käännösklassikon ainesta tässä tekstissä ei välttämättä ole mutta eipä biisi tarjoa sellaiseen mahdollisuuttakaan. Sisällön puolesta tämän kappaleen teksti ei voine paljon parempi olla.





Sanoitus 1. OLET MUN
Tekniikka: Riittävän hyvää. Periaatteessa virheellisiä painotuksia tässä on kohtalaisen paljonkin mutta biisi on suomenkielisen tekstin tekemistä ajatellen niin kammottava, että ne ovat käytännössä väistämättömiä. Enemmän tällaisen kappaleen yhteydessä häiritsevät liialliset puhekielisyydetkin ("tuut", "puut lausuu") kuin painotusvirheet, ennemmin vaikka sitten vähemmän riimejäkin kuin näitä puhekielisyyksiä.

Sisältö: Kosintasanoitukset tapaavat sijoittua käännöskisoissa kolmanneksi, joten ehkäpä tämäkin. Njoo.. mutta siis luontoa ja rakkautta, ah, ihana kosinta, joka näin periaatteessa sopii biisiinkin, helppohan on kuvitella joku trubaduuri veisaamaan tätä armaansa ikkunan alle täydenkuun aikaan. Kappale tosin on niin kamala, että osaan arvata vastauksen tähän kosintaan. Nuo yllä mainitsemani puhekielisyydetkin hieman häiritsevät tunnelmaa. Kuitenkin ilahduttavan omaperäiseksi on tämän tekstin käännöksessä heittäydytty.


Sanoitus 2. SÄ VAIN
Tekniikka: Erinomaista, etenkin kun ottaa biisin haastavuuden huomioon.

Sisältö: Yli-imelää täsmälleen kuten alkuperäinenkin teksti ja kappale (siis ei sama teema, vaan sama imelyys). Mitenköhän tähän nyt sitten pitäisi suhtautua. Siis teksti sopii biisiin tunnelmaltaan ja tyyliltään täydellisesti mutta ei vain ole sitten yhtään minun makuuni. Tällä tekstillä kappaleen voisi kuitenkin helpoiten kuvitella radioon, kunhan joku ensin keksii aikakoneen, jolla voidaan matkustaa ainakin puoli vuosisataa taaksepäin ja kiikuttaa kappale jonkun levytettäväksi. No, ehkä kelpaisi jonkun iskelmäartistin albumin täyteraidaksi nykyäänkin juuri tällaisella riittävän tavallisella sanoituksella.


Sanoitus 3. ET SAA
Oma sanoitukseni. Ehkä toinen käännöskisatekstini kautta aikain, jota lähinnä häpeän. En edes kehdannut lukea tätä läpi enää näitä tekstejä arvostellessa. Kursin tekstin kasaan sunnuntaiaamuna (sitä ennen keksittynä oli vain ce soirin vastine et saa). Tämän soisi jäävän jumboksi mutta mene ja tiedä. Aiempi häpeämäni sanoitus sijoittui toiseksi.


Sanoitus 4. TÄÄ YÖ
Tekniikka: Paikoin turhankin paljon ongelmia. Vaatii merkittäviä rytminmuutoksia alkuperäiseen kappaleeseen. Painotusongelmiakin on mutta viis niistä, rivit kuten (lainauksia muokattu) Udes - taan tahtoo loistaa, Nyt olis vaan tässä nyyt (tai vaihtoehtoisesti viimeisen tavun laulaminen normaalipituisena ja pitkä tauko perään, miksi muuten sama sana kahdesti samassa säkeessä?) tai Tää yö on jo eneemmän ovat niitä ongelmakohtia.

Sisältö: Kakkossanoituksen tapaan perinteistä rakkausliirumlaarumia, jossa sanotaan kaikki muttei sittenkään sanota mitään. Tämä paketti sisältää kuitenkin vähän enemmän konkretiaa ja maalaa mieleen jonkinlaisen kuvan tilanteesta, mikä on aina plussaa se.

Timoteus kirjoitti:Sanoitus 3. ET SAA
Oma sanoitukseni. Ehkä toinen käännöskisatekstini kautta aikain, jota lähinnä häpeän.

Ei ymmärrä...
Tarinahan oli mukavan erilainen ja itseasiassa aika koskettava tuoden paljonkin lisäarvoa tähän valjuun melodiaan...

Päivän olen koittanut kommentteja väsätä, mutta ei tule mitään. Erot oli aika selkeät kummassakin kisasa. Parhaat pojot kummassakin meni mielestäni teknisesti vahville ja mukavilla ideoilla varustetuille käännöksille ja kaksi pistettä meni kummassakin sellaiselle, jossa laulettavuutta sain etsiä kaikkein kauiten.

Omat käännökset tuli aika väkipakolla kasattua, eikä niistä tosiaan mitään "ikivihreitä" tullut. Melodioistakaan kun en oikein inspiraatiota saanut. Onneksi JUMALAINEN LEDINA on seuraavana käännösvuorossa!

itikka kirjoitti: Ei ymmärrä...
Tarinahan oli mukavan erilainen ja itseasiassa aika koskettava tuoden paljonkin lisäarvoa tähän valjuun melodiaan...

Erilainen kyllä mutta järkyttävän korni. Ei silti onneksi läheskään yhtä korni kuin se edellinen.

Timoteus kirjoitti:Erilainen kyllä mutta järkyttävän korni. Ei silti onneksi läheskään yhtä korni kuin se edellinen.

Korni...

Rehellisesti sanoen olin hieman yllättänyt, että käännös oli sinun, mutta pelkästään positiivisesti. Tuntui, että tässä oli oikeasti tunnetta takana (siis en nyt vihjaile, että sie rakastunut oisit tai jotain, mutta fiilis oli vähintään hyvin feikattu... ) ja sellaista olen sinulta odottanut jo muutamien kisojen ajan... ja nyt sua vain nolottaa...

Ehkäpä itseeni iskee kornius, mutta suosittelisin jatkamaan kornilla linjalla seuraavissakin kisoissa...

itikka kirjoitti:Rehellisesti sanoen olin hieman yllättänyt, että käännös oli sinun, mutta pelkästään positiivisesti. Tuntui, että tässä oli oikeasti tunnetta takana (siis en nyt vihjaile, että sie rakastunut oisit tai jotain, mutta fiilis oli vähintään hyvin feikattu... ) ja sellaista olen sinulta odottanut jo muutamien kisojen ajan... ja nyt sua vain nolottaa...

"En ole romantikko luonnostaan
tai hyvä tunteistani kertomaan..."

Avattareni kuvaa persoonallisuuttani kohtalaisella tarkkuudella ja jotta voisi kirjoittaa elämää suurempia tekstejä elämää suuremmista tunteista, pitäisi varmaan ensin olla niitä elämää suurempia tunteita, joista kertoa. Varmaankin Nunon väkevän tulkinnan soiminen taustalla auttaa löytämään suurta tunnetta mistä tahansa Belgian viisuun tehdystä tekstistä mutta ei tässä tekstissäni noin niin kuin kirjoitusvaiheessa sellaista kyllä ollut.

1. KUIN PIENI PERHONEN
Oma. Pyrin tekemään pitkästä aikaa sellaisen tekstin, joka ei ole minä-muodossa. Käännökseni eksyi aika kauaksi alkuperäisen sanoituksen aiheesta. En ole aivan täysin tyytyväinen lopputulokseen kokonaisuutena, mutta ainakin tarjosin erilaisen lähestymiskulman tässä käännöskisassa.

2. KUN HEITÄN KAHLEET POIS
Hyvä käännös. Alkuperäinen sanoma välittyy onnistuneesti toistamatta liikaa englanninkielisen version kliseitä.

3. VOIN TAAS HENGITTÄÄ
Hienot sanat, joissa on saatu mukaan alkuperäistekstin voima. Laulettaessa en saanut joka sanaa osumaan aivan nuotilleen.

4. SUURI UNELMA
Loistava laulettavuus. Vaikka sanat olivat varsin tyypillisiä, pidin niistä. Ehdottomasti sopivin My impossible dreamin viralliseksi käännökseksi. Hyvä, selkeä otsikko!


----


1. OLET MUN
Oma. Jos Alankomaiden käännökseen en ole täysin tyytyväinen, tähän olen. Sain mielestäni tehtyä aika tunnelmaisen tekstin. Otin tarkoituksella riskin toistaessani kolmannen säkeistön kohdalla ensimmäisen pätkän kokonaan. Tein niin, koska Le grand soir -viisun suurin heikkous oli se, ettei siitä jäänyt mitään muuta mieleen kuin "ce soir"-lausahdus. Ratkaisullani pyrin hakemaan tarttuvuutta ja kertosäemäisyyttä toistamalla parhaat koukut loppupuolella. En ole vielä lukenut teidän kommenttejanne tästä, saa nähdä, mitä piditte.

2. SÄ VAIN
Kaunista, kaunista. Hyvä laulettavuus ja hyvät riimit. "Sä vain"-sanaparin ympärille luotu teema toimi. Hyvää työtä!

3. ET SAA
Aiempi rakkaustarina oli kauniimpi kuin tämä kieltojen virta. Ei tässäkään mitään vikaa ollut (nerokkaita oivalluksia oli mukana, taitavaa tekstinkuljetusta), mutta äskeinen vain onnistui koskettamaan enemmän.

4. TÄÄ YÖ
Alkuperäisen tekstin yö-teema on mukana, siitä plussaa. Siitä taas tulee miinusta, että toisessa säkeistössä teema hetkeksi unohtuu, ja "tää yö" on vain välihuomautus. Vaikka tämä käännös luo mieleen kauniita kuvia, "tää yö" ei lausuttuna kuulosta kovin nätiltä. Ei missään nimessä huono käännös kuitenkaan.

Kas, täällä ei ollutkaan vielä kuin vain Timoteuksen kommentit. Häntä ei näköjään vaivannut Le grand soir -käännökseni säkeistöntoisto, joten ehkäpä ei muitakaan. Hyvä niin.

Timoteus kirjoitti:Sanoitus 1. KUIN PIENI PERHONEN

Sisältö: Onpahan ainakin epätavallinen kohde, johon verrata rakkautta. Yleensähän sitä kuvataan voimakkaaksi eikä suinkaan hentoiseksi tunteeksi. Kaunishan teksti kyllä on mutta rakkauden hentoisuutta en ihan sulata. Jos rakkaus on "hentoista", niin onko tai olikokaan se koskaan rakkautta? Teksti muodostaa mielekkään kokonaisuuden mutta alku on silti hämäävä. Kun miljöön maalailuun ei paljoa tilaa ole, onko sitä tarpeellista tehdä? Omituinen ratkaisu tämä kaupungin mainitseminen ensimmäisessä säkeessä, kun mikään muu koko tekstissä ei enää liity siihen mitenkään.

Alunperin ensimmäinen rivi kuului "Ilta tää / peittää pimeään", mutta vaihdoin sen "kätkee kaupunkiin" osin laulettavuuden, osin ajatuksen vuoksi. Ideana oli, että kertoja tarkastelee pariskuntaa ylhäältä käsin ja miettii, kuinka vaikeaa onkaan rakkaus.

Ja ei rakkaus missään nimessä hento tunne ole, vaan todella vahva! Sen sijaan se, miten rakkaudessa lopulta käy, on varsin riskaabelia, aivan kuin pienen ja hennon perhosen elämä. No jaa, ei tämä nyt niin hyvä ajatus olekaan ja ei ainakaan kovin hyvin esiin tuotu, mutta tulipa koetettua.

Alankomaat "My impossible dream"

1. KUIN PIENI PERHONEN
Luettuna oikein herkkä teksti, mutta tässä laulussa kaipaisin voimakkuutta.

2. KUN HEITÄN KAHLEET POIS
Tässä on odottamaani voimaa. Hieno Tää nainen vapautuu –lause peittää tekstin pikkuviat alleen. Alkulausahduksen laittaisin itse kirjakielen muotoon, tässä vaikkapa ”Minäkin olen kärsinyt...”

3. VOIN TAAS HENGITTÄÄ
Ei nouse esiin tässä joukossa. ”Hengittämistä” saisi kuvailla enemmän.

4. SUURI UNELMA
Sisällössä on sitä mitä kaipaan, hyvä kertosäe rakennettu tavallisista sanoista.


Belgia "Le grand soir "

1. OLET MUN
Tavoite oikea, mutta kokonaisuus ei säväytä. Hymähdin riimittelyssä yö-vyö-lyö. En pidä virheenä kolmannen säkeistön puuttumista, jos kahdessa saadaan asia kerrotuksi.

2. SÄ VAIN
Belgian viisu käännettiin tällä nimellä v.1978, miksei myös 2005. Hienosti rakennettu rakkauslaulu, jossa ei kurkoteta liian korkealle. Kaikki riimitkin on osattu laittaa paikalleen, myös keskelle lausetta (vaikka en näin ulkopuolisena edes tarkasta onko kaikki huomattu, maistelen vain kokonaisuutta). Ainoa miinus viimeisestä vain-venytyksestä.

3. ET SAA
Yllätti että heti perään tuli toinen mallikas ja kiinnostava teksti, jossa on mielenkiintoisen erilainen tunnelma. Sain järjestyksen aikaan, kun tämä ei ihan joka paikassa helposti loksahtanut alkuperäislaulun päälle ja tuo maan ratakin ehkä turhaan hajottaa sanomaa.

4. TÄÄ YÖ
Tämäkään ei nouse ryhmässään esiin. Tekstin komeimmalle paikalle on keksitty liian arkipäiväinen tokaisu.