Viisukuppila

Stargazer kirjoitti:^ Digiboksin ohjelmatiedoista bongasin minäkin ja kaksi olen nähnyt, molemmat taisivat tosin tulla Teemalta. Kummallakin kerralla oli Attention2:n video

Onko Attention 2 sittenkin se esiintyjä, jota YLE tänä vuonna puffaa varmaan voittoon?

Mattan kirjoitti:

Stargazer kirjoitti:^ Digiboksin ohjelmatiedoista bongasin minäkin ja kaksi olen nähnyt, molemmat taisivat tosin tulla Teemalta. Kummallakin kerralla oli Attention2:n video

Onko Attention 2 sittenkin se esiintyjä, jota YLE tänä vuonna puffaa varmaan voittoon?

Olisi kyllä todella surullista jos Yle päättäisi etukäteen voittajan, välittämättä siitä, kuka saa eniten ääniä.
Tämän kappaleen mahdollisuuksiin en usko yhtään. Ihmetyttäisi, jos nimenomaan tähän kappaleeseen edes satsattaisiin koko mainos/mediakoneiston voimavarat.
Viime vuonna PKN kyllä hehkutettiin ilmiselvästi voittoon joka tuutissa.

Kyllä kaikkia osallistujia näytetään Ylellä, yksi kerrallaan.

^ Samaa mieltä, kaikesta. Yhteensä UMK-videoita on tullut varmaan kymmenkunta, sattumalta vain molemmat näkemäni olivat saman artistin. Viime vuonnakin videoita näytettiin mielestäni yhtä paljon kaikilta, puffaus tapahtui eri keinoin.

jv kirjoitti:Kertoisikohan joku suomalaisille UMK-äänestäjille, että SVT:n nettisivuilla iloittiin jo viime vuonna, että ruotsalaiset ovat viime vuosina jälleen tavoittaneet euroviisujen tässä ajassa olevan menestyskonseptin (sen oltua muutamia vuosia hukassa). Se on nyt popisti ja helposti omaksuttavasti toteutettu taiteellisuus (tai poppia taiteellisella ripauksella). Taiteellisuus siis kappaleen ja esityksen kokonaisuudessa. Malliesimerkkinä Euphoria, joka on viimeisin täysin ylivoimainen voittaja. (Loreen vastasi taiteellisuudesta ja Boström/G:sson poppisuudesta. ("Men när konstnärsskapet hos Loreen mötte hitkänslan hos Peter Boström och Thomas G:son skapades ett verk som aldrig kommer att glömmas av sin generation." http://blogg.svt.se/melodifestivalen-ex ... alen-2012/ ja http://www.svt.se/melodifestivalen/har-ar-nya-euphoria).

Hyvä huomio ja oma analyysi sinulta, kiitos ja kiitos tuosta ruotsalaisesta linkistä. Gotta love them swedes - juuri tuolla analyyttisyydellä, muodin ja ihmisten mieltymysten tutkimisella ja tarkkailulla ruotsalaiset myyvät IHAN KAIKKEA jakoavaimista huonekaluihin, musiikista muotiin. Ja siksi ne osaavat tuotteistaa - ja tuon puuttumisen vuoksi meillä ei osata, eikä tulla osaamaan jatkossakaan, siitä yliopistojen tappoleikkaukset pitävät huolen. Ruotsissa sellaisiin täydellisiin hömppäaloihin kuten kulttuurintutkimukseen on satsattu yliopistotasolla puoli vuosisataa, Tukholman yliopistossa on muoditutkimuskokonaisuus jne. Markkinointi ja tuotteistaminen vaativat syvällistä kulttuurin pintaviratusten ymmärtämistä ja sitä meillä ei arvosteta. Mutta tämä meni nyt sivuun .

Olisin kuitenkin hieman eri mieltä paitsi Mikaelista ja Saarasta niin myös kaikista tämänkertaisista. Tuo "taiteellisuus" mistä mf-artikkelit puhuvat tarkoittaa skandinaavista modernia - tai modernistista poptyyliä. Sekä Loreen että Måns olisivat voineet olla IKEAn katalogista. Suus ja Love Injected eivät (paitsi Suusin video ehkä, vaikka se oli liian ankara), kuten sanoit niiden kohdalla ratkaiseva oli itseensä kiinnittävä intensiteetti. Ne ovat näennäisen vaikeita kappaleita, ovat mutta eivät kuitenkan ole, ääri-ilmaisullaan ne kalastelavat ihan samoilla vesillä kuin kasaripowerballadit tai mitkä hyvänsä huuutavien accojen viisuballadit. Sama pätee Conchitan Phoenixiin, joka toki on noita perinteisempi.

Suomen kappaleissa ei ole ääri-intensiteettisiä biisejä eikä IKEA-modernismia - eikä mitään omaakaan, jota voisi käsitellä samoin. Tätäkin tarkoitin kun sanoin että niillä ei ole fokusta. Ne eivät tiedä mitä ne ovat ja mihin ne pyrkivät. Mikaelin kappale on liian pliisu, Saara tarvitsisi ihan toisen ylöspanijan ja esityksen laatijan, toisenlaisen artistihabituksen. Eikä sittenkään voi olla varma, biisi ei täytä modernin poppiksen tarttuvuuden vaatimuksia, se ei ole lähelläkään Euphorian tai Heroesin kiteytymistä. Pelkkä IKEA-modernismi ei aina sekään riitä. Kuunkuiskaajien esitys edusti sitä, ja biisikin olisi ollut niitä maalaisempia huonekaluja, mutta raadeille se oli liian epämuodikas.

(^Niiiin samaa mieltä ykköskappaleesta että pakko päästä sanomaan että olen samaa mieltä, vaikka se onkin OT.)

En ole kuunnellut biisejä muuta kuin ilmestymispäivänä kertaalleen kaikki ja sitten toissayönä soittolistan ehkä seitsemään kertaan, mitään skippaamatta. Nyt kun kokeilin niin Ylonan, Cristal Snown, Rafaela Trudan, Tuuli Okkosen, ClemSOn, Stella Christinen ja Sandhjan biiseistä en pysty palauttamaan mieleen pienintäkään melodianpätkää, en siitä huolimatta että tuossa joukossa on pari biisiä, joista jopa pidin. Eini ja Mikael Saari tulevat yllättävän nihkeästi nekin. Shamppanjataivas, No fear, Let me out, Ready fo the show, Liian kuuma ja Evil tone palautuvat käskystä kuin koira. Poom poom ja Good enough pärähtävät välillä soimaan, mutteivät tahdonalaisesti.

Onkohan se nyt niin, että tänä vuonna on tarjolla hyviä kappaleita, eikä sittenkään ole?
Vähän useampaakin kappaletta pitäisi kohennella.
Siinähän se ero juuri Suomen ja Ruotsin välillä on, että Ruotsissa mitään ei jätetä puolitiehen musiikin tuottamisessa, mutta täällä jätetään vai eikö osaajia löydy?
Kertokaa, jos olen ihan väärässä.

Edwina kirjoitti:Onkohan se nyt niin, että tänä vuonna on tarjolla hyviä kappaleita, eikä sittenkään ole?
Vähän useampaakin kappaletta pitäisi kohennella.
Siinähän se ero juuri Suomen ja Ruotsin välillä on, että Ruotsissa mitään ei jätetä puolitiehen musiikin tuottamisessa, mutta täällä jätetään vai eikö osaajia löydy?
Kertokaa, jos olen ihan väärässä.

Osaajia löytyy mutta niitä ei kiinnosta tämä kilpailu... Mutta ei setti minusta ihan toivoton ole, parilla biisillä on saumat top kymppiin. Parilla muullakin saattaisi olla jos joku pätevä producer niitä vähän käsittelisi.

Olen kokeillut viisujen mieleenjäämistä vähän samaan tapaan kuin Rousku. Kuuntelin kaikki yhteensä 3–4 kertaa tiistaina ja keskiviikkona enkä kertaakaan sen jälkeen.

Päänsisäinen jukeboksi on välipäivinä yrittämättä hapuillut Ready for the show'ta, Poom poomia, Evil tonea , Liian kuumaa ja Ain't got time for boysin kertsimelodiaa ilman sanoja. Viimeksi mainitun kohdalla en kuitenkaan meinannut tunnistaa, mistä kiva melodia oli peräisin. Kesti pitkään tajuta, että kyse on UMK-biisistä.

Lopuista pystyn palauttamaan mieleeni (ainakin kertsin tai tärkeimmän koukkupaikan) kaikki suomenkieliset sekä kappaleet No fear, Thief, Let me out ja Sing it away. Lisäksi löydän Rise upin intron (mutten laulumelodiaa) ja Blazing firen nimisäkeen (mutten kokonaista kertsiä).

En saa yrittämälläkään mieleeni Mikael Saaren, Annican & Kimmon, Cristal Snow'n enkä Tuuli Okkosen biisejä. Annican ja Kimmon kohdalla tämä on itsellenikin yllätys. Sekoittuu kai mielessäni niihin tuhanteen samanlaiseen, jotka löytyvät kyllä mutta tämä ei.

^ Tuo päänsisäinen jukeboksi taitaa olla jokaisella aika erilainen, itse kun taas en millään saa mieleeni juurikin mm. Thiefin, Evil Tonen, Ain't got time for boysin ja Ready for the show'n melodiaa/kertsiä, en myöskään Don't wake me up'in, ainut jonka kohdalla on samoin...
(On it goes taas soi siellä jatkuvasti, mutta se johtunee osittain myös muita useammista kuuntelukerroista...)

ta1ja kirjoitti: Olisin kuitenkin hieman eri mieltä paitsi Mikaelista ja Saarasta niin myös kaikista tämänkertaisista. Tuo "taiteellisuus" mistä mf-artikkelit puhuvat tarkoittaa skandinaavista modernia - tai modernistista poptyyliä. [...]
Suomen kappaleissa ei ole ääri-intensiteettisiä biisejä eikä IKEA-modernismia - eikä mitään omaakaan, jota voisi käsitellä samoin. Tätäkin tarkoitin kun sanoin että niillä ei ole fokusta.

Kun kirjoitin, että Saara tai Mikael voisivat olla ihan hyvät valinnat, tarkoitin siis valintaa nyt tarjolla olevista vaihtoehdoista.

ta1ja kirjoitti: Kuunkuiskaajien esitys edusti sitä, ja biisikin olisi ollut niitä maalaisempia huonekaluja, mutta raadeille se oli liian epämuodikas.

Joo "allmoge" ei kuulu siihen cooliin "taiteellisuuteen", joka lyö läpi. Mutta siis, edelleen, se intensiteetti ratkaisee enemmän kuin mitkään tyylilajit. Rybakin esitys oli kovin kaukana kaikista mahdollisista vallinneista trendeistä. Kuitenkin siitä, tuli ylivoimaisin voittaja vyosikymmeniin, ehkä ikinä (en nyt jaksa ruveta tekemään eri pistelaskusysteemien välistä matemaattista vertailua).

rosetta kirjoitti:^ Tuo päänsisäinen jukeboksi taitaa olla jokaisella aika erilainen

En toki yrittänytkään väittää, että tämä olisi mikään objektiivinen mittari. On kuitenkin hauska kokeilla, mitä päänsisäinen jukeboksi valitsee, jos sitä ei kyllästä kuuntelemalla kilpailukappaleita ylettömän paljon. Koen löytäväni näin kappaleista uusia puolia.

Varsinkin pidän ansiona sitä, jos jokin kappale palaa hakemattakin mieleen, erityisesti jos sitä ei tyylilajin yms. perusteella odottaisi. Päinvastaisen tuloksen todistusarvo on heikompi, ellei sitten tarttuvuus ole genressä elinehto. Parin vuoden takaisen Clarissan biisin kelvottomuuden minulle todisti lopullisesti kappaleen täydellinen mieleenjäämättömyys. Mikael Saaren biisin ei tarvitse tarttua kuin purkka tukkaan, se voi tehdä vaikutuksen toisinkin. Tekeekö? Palataan asiaan semin jälkeen.

Nyt on Youtubeen alkanut ilmestymään näitä ihmisten tekemiä listoja UMK-osallistujista. Siis pienet pätkät jokaisesta kappaleesta suosikkijärjestyksessä. Kivasti saa vertailua, miltä kappaleet kuulostaa. Ainakin No fear erottui hyvin joukosta Sitten oli tää Love is blind ja good enough jotka kuulostivat ihan samalta, kertonee paljon kappaleista.

ta1ja kirjoitti: Sekä Loreen että Måns olisivat voineet olla IKEAn katalogista. Suus ja Love Injected eivät (paitsi Suusin video ehkä, vaikka se oli liian ankara), kuten sanoit niiden kohdalla ratkaiseva oli itseensä kiinnittävä intensiteetti. Ne ovat näennäisen vaikeita kappaleita, ovat mutta eivät kuitenkan ole, ääri-ilmaisullaan ne kalastelavat ihan samoilla vesillä kuin kasaripowerballadit tai mitkä hyvänsä huuutavien accojen viisuballadit.

Varmaankin kalastelevat samoilla vesillä, juu, mutta ovat viime vuosina pärjänneet hitusen paremmin kuin nuo helpommin sulatettavalla syötillä saalistavat kaukaiset serkkunsa, joista vahvimmat ovat viime vuosina edustaneet Espanjaa (toki usein ruotsalaisella musiikkituotteella).

Ei löydy tämänvuotisista yhtään joka nappaisi heti. Kolmena edellisenä vuonna on aina ollut pari kolme mielialan nostattajaa, joita ei kyllästy kuuntelemaan. Tämän vuoden kärkibiiseistä ei pysty varauksetta intoilemaan. Yksi koettaa kuulostaa Billboard-hitiltä (Rise up), toinen proge-taiteilee väkinäisesti (On it goes), kolmas tarjoilee sovinnaista draamaa nykyviisutyyliin (Good enough), ja sitten on luontevasti rullaavaa rytmiä, joka ei välttämättä säväytä lavalla (Ain’t got time for boys, Thief). Show-asenne ja live-laulutaito voivat keikauttaa kuviota, pudottaa sinänsä kelvollisen kipaleen kisasta ja nostaa kärkeen rutinoituneen esiintyjän vähän heikommallakin biisillä. Vaikkapa Saara Aallon. Yhdessäkään biisissä en kuule top 10 -potentiaalia mutta mieli saattaa muuttua, kun ne viedään lavalle. Mikael Saaren tyylissä on laadun leima, ehkä se olisi suoraselkäisin valinta. Inför ESC:ssä tulisi ”Jag blev deprimerad” -tyylistä kommenttia, mutta siitähän voi olla vain ylpeä, että ruotsalaiset ei meitä ymmärrä.

toivo kirjoitti:Nyt on Youtubeen alkanut ilmestymään näitä ihmisten tekemiä listoja UMK-osallistujista.

Kun viime vuonna PKN oli lähes jokaisessa YouTube-listavideossa viimeisenä sekä UMK:n että viisujen osalta, niin mitenkäs ovat noissa uusissa videoissa Pää-Äijien ja Liemisen sijoitukset?

^ Loppupäässä useimmilla, mutta viimeisenä kaikissa tai lähes kaikissa on ollut Pietarin spektaakkeli

Valeri kirjoitti: Mikael Saaren tyylissä on laadun leima, ehkä se olisi suoraselkäisin valinta. Inför ESC:ssä tulisi ”Jag blev deprimerad” -tyylistä kommenttia, mutta siitähän voi olla vain ylpeä, että ruotsalaiset ei meitä ymmärrä.

They hated A Monster Like Me last year. Opinions about Anouk's Birds were rather divded. In Inför ESC they just expect happy clappy annoyance like Australia 2015 or Cyprus 2012. They have no taste what so ever.

jee euroviisut kirjoitti: Tai ehkä koska tänä vuonna ei ole Ylen puffaamaa voittajaa, jonka voiton superfinaali todennäköisesti estäisi, Yle uskaltaa ottaa taas superfinaalin mukaan. Kyllähän se ihan hyvin kahden tunnin ohjelma-aikaan mahtuisi, mahtui ainakin vuosina 2010 ja 2011.

Mistä muuten johtuu se, että superfinaali estää ns. hypetetyn (etenkin jotain erikoista tyyliä edustavan) ehdokkaan voiton? Mikä mekaniikka siinä siis on, että kun on äänestettävä toiseen kertaan, tämä hypetys häviää?

Riikka kirjoitti:

jee euroviisut kirjoitti: Tai ehkä koska tänä vuonna ei ole Ylen puffaamaa voittajaa, jonka voiton superfinaali todennäköisesti estäisi, Yle uskaltaa ottaa taas superfinaalin mukaan. Kyllähän se ihan hyvin kahden tunnin ohjelma-aikaan mahtuisi, mahtui ainakin vuosina 2010 ja 2011.

Mistä muuten johtuu se, että superfinaali estää ns. hypetetyn (etenkin jotain erikoista tyyliä edustavan) ehdokkaan voiton? Mikä mekaniikka siinä siis on, että kun on äänestettävä toiseen kertaan, tämä hypetys häviää?

Matematiikka.

jee euroviisut kirjoitti:^Ylen studioilla Pasilassa pidetään kaikki suorat lähetykset.

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/12/umk-16-kilpailun-kulku-ja-lahetykset kirjoitti:Suorat lähetykset tapahtuvat Ylen studioilla Pasilassa. Yleisön osallistumisesta karsintoihin kerrotaan viikolla 3 osoitteessa yle.fi/umk.

Eli siis 18.1. alkaen... Olikos viime vuonna tällaista julkistamista? En muista muuta kuin että viisuklubilta tuli sähköpostia, jossa tarjottiin mahdollisuutta päästä paikalle. Ja sitten kaikelle kansalle niitä hölmöjä arvontoja tai jotain, joissa oli mahdollisuus voittaa pääsy paikalle.

Elmondo kirjoitti:

Riikka kirjoitti: Mistä muuten johtuu se, että superfinaali estää ns. hypetetyn (etenkin jotain erikoista tyyliä edustavan) ehdokkaan voiton? Mikä mekaniikka siinä siis on, että kun on äänestettävä toiseen kertaan, tämä hypetys häviää?

Matematiikka.

Osaisitko kertoa hiukan tarkemmin?

Riikka kirjoitti: Osaisitko kertoa hiukan tarkemmin?

Hypekään ei zombeuta kaikkia. Kun äänestetään vain kerran vaikka 9 biisin kesken niin äänet jakautuvat 9 biisin kesken, tällöin voittajaksi voi helposti tulla se hypetetty vaikkapa 23% äänimäärällä, sillä äänien suurempi jakautuvuus tarkoittaa sitä, että pienempi äänestäjäsegmentti voi saada aikaan suuria tuloksissa.

Jos on superfinaali vaikkapa kolmen biisin kesken niin enää ei riitä voittoon se 23% hypen kyllästämä zombielauma. Superfinaalissa voittajabiisin pitää saada taakseen suurempi määrä ihmisiä ja todennäköisyys sille, että voittaja on todellakin suuren yleisön suosikki, pienen ja aktiivisen yleisön sijaan, kasvaa.

Hypen tilalla voi olla myös vaikkapa jokin tietyn aktiivisen ihmisryhmän suosikki. Mitä useammalle biisille äänet jakautuvat sen pienempi aktiiviryhmä voi tulokseen merkittävästi vaikuttaa.

Riikka kirjoitti: Mistä muuten johtuu se, että superfinaali estää ns. hypetetyn (etenkin jotain erikoista tyyliä edustavan) ehdokkaan voiton? Mikä mekaniikka siinä siis on, että kun on äänestettävä toiseen kertaan, tämä hypetys häviää?

Supefinaalissa on vähemmän ehdokkaita, jolloin voittamiseen tarvitaan suurempi ääniosuus kuin yhden kierroksen äänestyksessä. Esim. Eläkeläisten kohtaloksi koitui juuri superfinaali, vaikka ensimmäisen äänestyskierroksen voittivatkin. Toisaalta, PKN:ään superfinaalikaan ei olisi ehkä purrut, koska heidän äänipottinsa oli niin suuri jo ekalla kierroksella...

Jos Superfinaalissa on vain kolme finalistia, niin silloin voi antaa "miinus äänen" inhoamalleen ehdokkaaleen äänestämällä kahta muuta. Esim. moni teki näin eläkeläisten vuonna

Kunpa olisi superfinaali tänä vuonna. Jos vaikka toi tämän ketjun top 3 olisi siinä niin tulisi kiinnostava kamppailu.

Jonttu kirjoitti:Kunpa olisi superfinaali tänä vuonna. Jos vaikka toi tämän ketjun top 3 olisi siinä niin tulisi kiinnostava kamppailu.

Hienoahan tää ois, mutta formaatti tuntuu kovin samanlaiselta kuin viime vuonna, joten en usko superfinaaliin. Sillä nyt sais varmaan ainakin Pää-Äijät pois uhkaamasta.

Milloinkas UMK 2016 -cd tulee myyntiin?

Wadde kirjoitti:Ja Eläkeläisten fanithan väittivät, etteivät tienneet mistään superfinaalista. Olivat muka lähteneet jo juhlimaan baariin voittoa, ja sitten selvisikin, että voitto menikin ihan muulle.

No heh, miksihän tämä ei lainkaan yllätä minua.........

Riikka kirjoitti:Milloinkas UMK 2016 -cd tulee myyntiin?

Ilmeisesti fyysisesti ei koskaan - ei tullut viime vuonnakaan.