Minä olen käyttänyt viisuja jonkinmoisena näyteikkunana, jonka kautta kurkistella, millaisesta musiikista muualla päin Eurooppaa pidetään. Sikäli on ihan oikein, että Suomesta tuupataan viisuihin omaa mielimusaamme, vaikka sitten kotimaista lyriikkavetoista suomipoppia. Pitäisikö tätä muuttaa? Pitäisikö ruveta tuottamaan jotakin erityistä viisumusiikkia, ihan vain viisuissa pärjäämisen takia? Pitäisikö suurta yleisöä koulia pitämään siitä, jotta siitä tulisi myös sitä aidosti Suomessa suosittua musiikkia? Vai pidämmekö jo, mutta koska sitä ei kotimaassa tuoteta, käytämme ulkomaista?ta1ja kirjoitti:Perinteisen suomipopin edustajat eivät pärjää viisuissa. KOtimarkkinoiden lyriikkavetoisuuteen perustuva arvostus ei aukea kielirajojen ulkopuolella.
Miten nämä suositit (mollaamallani) hennolla äänellä ihmissuhteista laulavat tyttöpopparit, jotka kai ovat suosittuja kun bussissa niin usein joudun kiusaantumaan heidän musiikistaan, kannattaisiko sellaista kokeilla? Olisiko se ollut se Siru sittenkin, joka olisi viimeksi kannattanut valita - ja sitten pistää paketti kokonaan uusiksi siitä, mitä UMKissa nähtiin (asu, koreografia, biisiäkin sieltä täältä)? Vai pitäisikö sitä vain keskittyä siihen rockiin sen eri ilmenemismuodoissa? Bändeissä on sentään se hyvä puoli, että niillä on usein jokin oma juttu koossa jo ainakin johonkin asti, niin ettei tarvitse koko esitystä ruvetat alkutekijöistä asti rakentamaan.