Puntaroidakseni katsoin eilen vielä viisujen live-esitykset läpi, ja samalla oli ymmärrettävästi vähän pakko havainnoida lavaa. En pitänyt niistä valokaltereista, jotka syntyivät lavan lattian valonheittimistä. Mikseivät ne olisi voineet olla kallisteltavia ja niin, että vain osa palaa kerrallaan, jolloin olisi ollut monipuolisemmat mahdollisuudet muokata tilavaikutelmaa artistin ympärillä? Nyt kaikki kökkivät siinä samassa "vankilassa". Muutamiin esityksiin se tietysti sopikin, mutta ei likikään kaikkiin.
Ja sitten ne paljon puhutut Venäjän ja Islannin screenit. Wienin lava ei ollut suosikkejani, mutta Månsin esitys oli saatu siellä toimimaan kyllä. Miksi nyt oli näille screenejä hyödyntäville artisteille tarjolla taustaksi tuollainen seinän kokoinen lakana, joka rajautui selvästi erilliseksi kulissiksi, kun taas Måns pystyi niissä videoefektipätkissään täyttämään koko ruudun? (Ymmärtääköhän kukaan mitä tarkoitan?) Eikö muka ollut teknisiä mahdollisuuksia, vai eivätkö järjestäjät halunneet että kukaan olisi yhtä vaikuttava kuin heidän sankarinsa edelllisenä vuonna? Vai halusivatko Sergei ja Greta itse esiintyä tuollaisessa rajatussa laatikossa, joka kuin huutaa "olen kulissi"?
Månsilla näkyy takanaan joku ovaalinmuotoinen jutska, onko se se hänen screeninsä? Ainakin
ihan lopussa juuri siihen heijastuu tikku-ukko. Mutta silloin, kun screeniä käytetään ts. Måns esiintyy ukkoineen, sen rajat eivät näy telkkuruudussa. Esityksessä Måns on sijoitettuna fiksusti
kokonaan sinne ukkojensa maailmaan, josta palaa
kokonaan Wienin lavalle yleisön pariin. Illuusio on paljon tehokkaampi kuin
Sergeillä tai Gretalla, jotka on pantu esiintymään lavalle räikeästi rajatun lootan eteen.