Kun julkisuudesta rahansa tienaa, niin silloin on hyväksyttävä, että julkisuus kohtelee niin kuin kohtelee. Ei kirjailijakaan voi vaatia kirjalleen myönteistä suhtautumista, vaan hänen on nieltävä se, että kriitikot tyrmäävät kirjan tai että sitä ei osteta.Kurkisti kirjoitti:Saara kertoo asiat niin kuin hän on ne kokenut, eikä siihen pitäisi kenellään olla nokan koputtamista
Saaralla ei vain ole sitä omaa juttua. Jos häntä vertaa esimerkiksi Suvi Teräsniskaan, niin Teräsniskasta muistuvat mieleen nämä seikat.
-perushyvä ääni
-laulaa suomalaisille
-ei tee itse biisejään eikä yritä esittää, että tekisi
-ei levittele julkisuudessa intiimejä asioitaan
-on peruspositiivinen
-ei vaikuta kovin herkkähipiäiseltä
Tuolla reseptillä Teräsniska on löytänyt oman lokeronsa. Hän tekee mitä tekee ja ihmiset tietävät mitä saavat.
Saaran kohdalla tilanne on aivan toinen. Hän tempoilee sitä ja tätä. Ainakaan minulla ei ole aavistustakaan, mitä Saara aikoo Euroviisujen jälkeen. Millainen on hänen pitkän ajan suunnitelmansa? Onko nurkan takana koko ajan jotain uutta vai aikooko Saara ruveta tekemään duunia niin kuin duunari tekee?
Tuskinpa Teräsniskan elämäkään kovin hohdokasta on. Hän käy esiintymässä missä käy, välillä vähän paremmassa paikassa, välillä huonommassa. Hän sietää miesten epämiellyttävän huomion, alentavat puheet, ehkä kourinnankin. Hän on liikenteessä duunariasenteella, ammattilaisasenteella. Hänestä syntyy sellainen olo, että tämä on minun hommani ja tämän yritän tehdä hyvin, vaikka tämä ei mitään herkkua olisikaan.
Saarasta sen sijaan syntyy haihattelijan vaikutelma. Ei vain tule sellaista oloa, että Aalto olisi valmis kovaan, tylsään ja likaiseen duuniin. Hän ikään kuin tahtoisi koko ajan olla korkeammalla tasolla kuin on, eikä koskaan aloita varsinaista työntekoa.
No, Euroviisujen jälkeen näkee, josko jokin suunta löytyisi.