Minusta Euroviisut on musiikkia musiikin joukossa, eräs aika merkittävä alusta esittäytyä ja tulla löydetyksi. Kurkistusikkuna euroopplaiseen musiikkiin. Rajoitteineenkin. Siksi siitä ei voi puhua irrallaan muusta musiikkikentästä. Joka Suomessa on sisällön, eli musiikillisten arvojen osalta, suurissa vaikeuksissa monopolisoitumien ja turvallisuushakuisuuden vuoksi. Suomalainen pop on tänä päivänä melodisesti tasapaksua ja tylsää, mielenkiinnotonta. Lyriikkapuoli pelaa paremmin, mutta sehän ei ole niinkään musiikkia vaan enemmän runouden alaan kuuluvaa. keskittyminen tarkoittaa sekä resurssien rajatumista pienelle piirille sekä turvallisuushakuisuutta, jolloin riskinottoa - myös taiteellisessa mielessä - putoaa. Valmiiksi valitut artistit tekevät testatusti turvallista musiikkia. taide ja mielenkiinto etääntyy.
Keskittymisestä ja monopolisoitumisesta, mediatalojen ja etenkin Nelonen Median vallasta kirjoitti Iltalehdessä Mikko Räsänen. Ja hyvin kirjoittikin.
https://www.iltalehti.fi/musiikki/a/ffb ... 6HJM1Pbf1w
Listablogissa Timo Pennanen kirjoitti riskinoton pelosta ja kytti esimerkkinä juurikin Euroviisuja. Pennasen listainformaatio on mielenkiintoista - joskin se ei tavoita kaikkea, sillä mm. Lordi on sanonut, että viisut toivat hetekellisen jättinosteen, mutta eristivät pitkän linjan yleisöstä.
http://listablogi.blogspot.com/2019/02/ ... pelko.html