Viisukuppila

Olipas tämä jotenkin lötkö. Semmoinen laiskahko luikaus, vaikka musiikillisesti paljon hyviä aineksia. Tuo sanoitus ei puhuttele, ei sitten yhtään, oli miten Big 5 -kritiikkiä tai ei. Tätä tekisi kyllä mieli sympata, mutta ei toisaalta kuitenkaan innosta kuuntelemaan. Kahteen tähteen taitaa jäädä.

Laulajalla hyvä ääni ja ihan erottuva kappale, mutta olisi saanuut olla aifodti rokimpi kappale ja olisin silloin tykännyt tästä enemmän.

En ole muutaman kuuntelun jälkeen innostunut, homma jää vähän junnaamaan paikalleen vaikka äänenkäyttö ei. Georgia jatkaa valitsemallaan tiellä, vuosien 2018 ja 2019 biisit iskivät minuun heti, tämä vaatinee enemmän aikaa jos sittenkään valaistumista tapahtuu. Suurta menestystä Tornike tuskin saavuttaa toukokuussa, tosin ihmeitä on ennenkin tapahtunut

Tuntuu että paukut on pistetty enemmän sanoitukseen kuin sävellyspuoleen. Rock-soundi on, mutta ei musiikillista sisältöä jota soundilla kuorruttaa.

Ääntä löytyy, mutta ei kyllä ole ihan mun cup of tea. Ei tää tosin ärsytäkkään mua, joten siinä on onnistuttu

Kuuntelen tätä ehkä tällä hetkellä eniten. Georgia on ollut ehkä siitä mielenkiintoisimpia viisumaita ettei ikinä tiedä mitä sieltä odottaa, mutta se seikka tekeekin tilaa tällaisille omalaatuisille viisuille. Tänä vuonna onneks mieluisalla tavalla outolintu! ja parastahan tässä on se ettei selvästikään ole välitetty siitä mitä pitäisi tehdä vaan pitemminkin kuulostaa joltain protestilta kyseistä ajatusmaailmaa vastaan. Liveenkin on kova luotto, joten eiköhän Georgia tule ansaitsemaan ääneni tai pari toukokuussa.

Why don't you love MEEeeGhNHHnng
Tell me why do you want me to play like a zcheeMÖÖN

Tämä kappale yllätti. Ei vähiten, että solisti laulaa ihanan samettisella äänellään huutaen. Tykkään. Neljä tähteä.