Heh, sattuipa meillä JeSSSen kanssa aika hassusti. Mä nimittäin olin siinä erässä, joilla koulutus loppu tänä perjantaina. Piti viikonloppuvapaina pistää viestiä koulutuksen etenemisestä, mutta oli vaan siinä parin päivän aikana niin kova kiirus, ettei millään kerinny. Ja nyt sopivasti koulutuksen jälkeen oon ollu pikkasen kipeenä, enkä sen takia jaksanu kauheesti kirjotella. Nyt onkin sit viikko lomaa, jonka jälkeen alkaa työt paikallisessa vastaanottokeskuksessa. Työn alkamista kohtaan on ihan älyttömän ristiriitaset tunteet. Toisaalta olen odotan innolla uusia kokemuksia, mutta samalla jännittää aika runsaasti. Jo pelkästään sen takia, etten ennen tätä oo varsinaisesti ollu edes töissä.
![Punastus :puna:](./images/smilies/punastus.gif)
Kyllä se siitä varmasti hyvin lähtee menemään.
JeSSSe ei varmaan tätä viestiä nää ennen lähtöä, koska taitaapi olla aikainen lähtö Lapinjärven suuntaan. Mä jouduin heräämään puoli kuuden maissa, joten yöunet jäivät vähän reiluun tuntiin.
![MrGreen :mrgreen:](./images/smilies/mrgreen.gif)
Kävi sit kaikenlisäki niinkin, että juna oli just sen verran myöhässä Helsingissä, etten ehtinyt raahautua linja-autoasemalle ajoissa, vaan myöhästyin huikeat neljä minuuttia.
![Niinpä niin :roll:](./images/smilies/silmienpyoraytys.gif)
Tunnilla myöhästyminen ei onneksi kovinkaan paljoa haitannut, sillä ehdin kuitenkin viimeiseen alkuinfoon ja mukaan muuhun päivän ohjelmaan.
Ensimmäisinä päivinä olo oli hyvinkin epävarma ja outo. Koulutuskeskuksen alue on onneksi sen verran pieni, etten edes mä pystynyt eksymään sinne.
![Nauru lol](./images/smilies/lol.gif)
Porukka oli ainakin meidän erässä, niin laidasta laitaan, että kaikki stereotypiat katosivat välittömästi mielestä. Olin ottanut jo etukäteen sellaisen asenteen, etten ala kenenkään kanssa sen syvemmin tutustumaan, ja eniten tulikin juteltua ja hengattua omien kämppäkavereiden kanssa, vaikka kaikki kolme oltiinkin täysin eri puista veistetty. Toinen niistä oli itse asiassa koulutuksen jälkeen menossa vankilaankin, mutta eipä siitä sen enemäpää.
Mun päivärytmi muodostu aika nopeasti sellaseksi, että päivän luentojen jälkeen neljän maissa menin päiväunille, jotka kestivät lähestulkoon aina iltapalaan eli seitsemään asti.
![MrGreen :mrgreen:](./images/smilies/mrgreen.gif)
Tällä tavalla päivät menivät nopeasti, eikä kaksi viimeistä viikkoakaan tuntunut enää kovin pitkiltä. Iltapalan jälkeen yritin yleensä päästä käymään koneella ja sen jälkeen loppuilta kului yleensä television äärellä. Vapaa-aikana ei kovin paljon tekemistä ole, joten senkin takia päätin kuluttaa runsaasti aikaa nukkumalla. Sängyt olivat aivan kamalat, joten varsinkin yöllä nukkuminen oli joskus hyvin hankalaa.
Luennot olivat useimmiten suhteellisen kiinnostavia, eikä onneksi mitään koulutyylistä pänttäämistä. Eikä sitä edes kovin pahalla silmällä katsottu, jos joku sattui jollain luennolla vähän nukkumaan. Kuorsaamisesta eivät luennoitsijat kuitenkaan yleensä pitäneet.
![Nauru lol](./images/smilies/lol.gif)
Meillä luentojen aiheina oli mm. siviilipalvelukseen liittyviä asioita, aseistakieltäytymisen historiaa, rasmisi ja ennakkoluulot, väestönsuojelu sekä maailmankaikkeus. Yksi kolmetuntinen oli myös atk:ta, ensiapua ja liikuntaa. Ensimmäisenä päivänä saa tosin valita haluaako atk- tai ensiapuryhmään, joilla toisen viikon aamutunnit koostuivat pelkästään valitsemasta aineesta. Mä päätin valita sen "tavallisen" ryhmän, jolla oli vaan ne yhdet kolmet tunnit kumpaakin. Viimesen viikon tiistaina oli "iltaopetus", jonka suorittaminen korvasti neljännen viikon hl- ja kl-päivien jälkeisen perjantain. Silloin käveltiin keskuksen vieressä sijaitsevan Lapinjärven ympäri. Matkaa oli yhteensä reilut 12 kilometriä ja aikaa kului reilut kaksi tuntia.
Kokonaisuudessaan koulutus meni ihan kohtalaisen mukavasti. Ensimmäisellä viikolla vaikein asia siellä olemisessa oli se, että joutui olemaan niin pitkään erossa
Veerasta. En ollut siitä ihanuudesta ennen ollu erossa näin pitkään yhteen putkeen. Oli ihan itkussa pitelemistä, kun kattelin kännykästä kuvia ja videoita siitä ikävissäni. Onneksi työpaikka on sen verran lähellä kotia, etten enää joudu olemaan yhtä pitkiä aikoja erossa siitä.
Onnea ja tsemppiä JeSSSelle koulutukseen ja itse palvelukseenkin. Kannattaa ottaa sellanen positiivinen ajattelutapa siellä olemiseen ja varsinkin jäljellä olevaan aikaan. "Tänään on jo tiistai eli
enää muutama päivä perjantaihin", "Ensimmäinen viikko jo käyty eli
enää kaksi jäljellä" ja niin edelleen.
![MrGreen :mrgreen:](./images/smilies/mrgreen.gif)