Viisukuppila

Euroopan parlamentin jäsenet valitaan taas 6.-9. kesäkuuta 2024 EU:n 27 jäsenmaassa käytävissä vaaleissa. Suomessa varsinainen vaalipäivä on 9.6. ja ennakkoäänestys järjestetään 29.5.-4.6.. Suomesta Euroopan parlamenttiin valitaan 14 jäsentä eli meppiä.

EU-vaalien kotisivut

Ihanaa. Kaksien vaalien vuosi luvassa. Tosin nämähän tulevat jäämään aivan täysin presidentinvaalien varjoon. Saanevat vain lyhyen huomiosegmentin vähän ennen vaaleja. (Olin itsekin jo unohtanut, että nämä ovat ensi vuonna. )

Jos oikein ymmärrän, juuri tänään varmistuneella päätöksellä Suomi saa viisitoista meppiä.

https://www.europarl.europa.eu/news/fi/ ... i-suomelle

Väistyvässä europarlamentissa Suomella on 14 paikkaa. Kun europarlamentti valittiin vuonna 2019, Suomesta valittiin 13 edustajaa. Neljännentoista edustajan Suomi sai, kun Britannian EU-ero astui voimaan 31.1.2020.

EU-parlamentti jäi Brexitin jälkeen vajaalukuiseksi. Korvaavia edustajia ei valittu yhtä paljon kuin brittiedustajia oli ollut. Uudenkin päätöksen jälkeen parlamentti on pienempi (720 paikkaa) kuin ennen Brexitiä (751 paikkaa). Tilaa on haluttu jättää mahdollisilta yhteiseurooppalaisilta ehdokaslistoilta valittaville ehdokkaille. Yhteiseurooppalaisia listoja ei ole kuitenkaan tulossa vielä näihin vaaleihin.

Viidentoista mepin valitseminen kolmentoista sijasta pudottaa Suomessa piilevän äänikynnyksen noin viiteen prosenttiin, kun se aiemmin oli noin kuusi prosenttia. Hyötyjää on vaikea nimetä ennalta. Erot vertausluvuissa noilla sijoilla ovat gallupien virhemarginaalien sisällä. Viime vaaleissa vertauslukulistan viidestoista sija kuului Eija-Riitta Korholalle (kok.), vuonna 2014 Sari Essayahille (kd.) ja vuonna 2009 Kimmo Kiljuselle (sd.).

DenEurovise kirjoitti: ↑13 Syys 2023, 19:35 Ihanaa. Kaksien vaalien vuosi luvassa. Tosin nämähän tulevat jäämään aivan täysin presidentinvaalien varjoon. Saanevat vain lyhyen huomiosegmentin vähän ennen vaaleja. (Olin itsekin jo unohtanut, että nämä ovat ensi vuonna. )

Mikä onkin harmi. En tiedä, onko presidentillä niin paljon väliä. Tapaavat maltillistua virassaan, olivat ennen olleet mitä tahansa.

Europarlamentilla pitäisi oikeasti olla valtaa.

Tosin joo. Pitäisi joskus kunnolla perehtyä näihin EU-asioihin, kun koulussa ei opetettu. Onhan sitä puhuttu EU:n demokratiavajeesta paljonkin. Ehkä todelliset päätökset tehdään asioita valmistelevissa kabineteissa, ja parlamentti on kumileimasin.

Ehkä odottelen ehdokaslistoja (ja puolueiden/vaaliliittojen asialistoja) näkyviin ennen kuin äänestän ketjuäänestyksessä. On muutama puolue, joita voisin harkita.

Mulla ei taida olla näissäkään vaaleissa mitään puoluetta, jota äänestää. Karseaa. Heiveröinen sympatianliekkini demareita kohtaan puhallettiin sammuksiin Marinin lähdön ja Lindtmanin/Näkkäläjärven tulon myötä. Pressanvaaleissa sentään löytyy mieluinen ehdokas, joten yritän ainakin niissä vaaleissa käydä antamassa ääneni, ettei pääse tapahtumaan samanlaista vahinkoa kuin eduskuntavaaleissa.

Suomesta on viimeksi valittu enemmän meppejä vuosien 1996 ja 1999 vaaleissa, jolloin niitä valittiin 16. Vuonna 2004 paikkamäärä putosi 13:een EU:n itälaajenemisen vuoksi.

On tosiaan harmi että nämä tulevat jäämään täysin presidentinvaalien varjoon, vaikka näillä on paljon enemmän merkitystä kuin presidentinvaaleilla. Eurovaalithan tunnetaankin siitä, että niissä äänestävät lähinnä ne, jotka oikeasti perehtyvät politiikkaan ja sen teemoihin. Myös äänestäjien koulutustaso on keskimäärin erittäin korkea ja se näkyy myös siinä että kokoomus on aina ollut eurovaalien suurin puolue. Viimeksi vihreät olivat se toiseksi suurin ja se oli ainoa puolue kokoomuksen lisäksi joka sai kolme meppiä läpi.

Uskon pysyväni edelleen Heidi Hautalan kelkassa, mutta paras tietysti ensin nähdä kaikki ehdokkaat ja perehtyä heihin hiukan.

Oho! Tuo meppien määrän lisääminen ja Suomen lisäpaikka tulivat itselleni täysin puskista, vaikka EU-politiikkaakin yritän parhaani mukaan seurailla. Jännää, että näinkin lähellä vaaleja kokoonpanoon suunnitellaan muutoksia, ja toisaalta erikoista, että parlamentin kokoa laajennetaan nyt, kun sille ei mitään ilmeisiä perusteita vaikuta olevan. Jos EU on lähitulevaisuudessa laajenemassa esimerkiksi väkirikkaaseen Ukrainaan, niin maakohtaisia paikkamääriä jouduttaisiin taas pudottamaan.

Rousku kirjoitti: ↑13 Syys 2023, 20:17 Europarlamentilla pitäisi oikeasti olla valtaa.

Tosin joo. Pitäisi joskus kunnolla perehtyä näihin EU-asioihin, kun koulussa ei opetettu. Onhan sitä puhuttu EU:n demokratiavajeesta paljonkin. Ehkä todelliset päätökset tehdään asioita valmistelevissa kabineteissa, ja parlamentti on kumileimasin.

Euroopan unionilla ei ole omaa valtiosuvereniteettia. Sillä on vain se valta, jonka jäsenmaat sille suovat. Jäsenmaat eivät ole halunneet syvempää liittovaltiokehitystä. Euroopan Unioni on rakennettu niin, että jäsenvaltioilla (toisin sanoen niiden hallituksilla) on suoraan päätöksentekovaltaa. Parlamentti on verrattain heikko, koska se on vain yksi kamari EU:n kaksikamarisesta lainsäädäntöelimestä. Kumileimasin se ei ole, ja parlamentin valtaa on useaan otteeseen lisätty.

EU:n kaksikamarisen lainsäädäntöelimen muodostavat vaaleilla suoraan valittava Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto (myös: ministerineuvosto). Parlamentti edustaa kansalaisia, ministerineuvosto edustaa jäsenvaltioita (vrt. vastaava jako Yhdysvalloissa edustajainhuoneen ja senaatin välillä). Ministerineuvostossa istuu kustakin jäsenvaltiosta yksi ministeri – se, jonka vastuualueelle käsiteltävä asia kuuluu. Ministerineuvosto kokoontuu siis vaihtuvissa kokoonpanoissa. Jotta EU-lainsäädäntö menisi läpi, sen pitää mennä läpi sekä Euroopan parlamentissa että ministerineuvostossa. Ministerineuvostossa vaaditaan useimmissa asioissa määräenemmistöä (55 % jäsenmaista, jotka edustavat vähintään 65 %:a EU:n väestöstä).

Euroopan unionin toimeenpaneva elin on Euroopan komissio, jolla on siis sama rooli kuin hallituksella kansallisessa päätöksenteossa. Komissioon kuuluu yksi komissaari kustakin jäsenmaasta. Euroopan parlamentti nimittää komission ja voi myös kahden kolmasosan määräenemmistöllä erottaa sen.

Merkittävä osa EU:n demokratiavajekritiikistä liittyy komission valintaan, jota väitetään epädemokraattiseksi tai läpinäkymättömäksi. Se ei ole kumpaakaan. Muodollisesti prosessi menee näin. Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan. Puheenjohtaja nimittää muut komissaariehdokkaat jäsenmaiden hallitusten esityksestä ja jakaa näille vastuualueet. Komissaariehdokkaille järjestetään julkiset kuulemiset, joiden perusteella parlamentti arvioi heidän pätevyyttään ja sopivuuttaan tehtävään. Julkinen tarkoittaa julkista. Jos Jutta Urpilaisen grillaus kiinnostaa, tuolta löytyy. Säännönmukaisesti komissaariehdokkaita menee tässä kohtaa vaihtoon, viimeksi kolme (kelatkaa sivun alalaitaan kohtaan "pois vedetyt ehdokkuudet"). Muodollisesti parlamentti ei äänestä yksittäisistä komissaariehdokkaista vaan ainoastaan komission hyväksymisestä kokonaisuutena prosessin päätteeksi. Käytännössä kukaan ei ole niin hölmö, että toisi äänestettäväksi komissaarilistan, joka voi kaatua.

Mikä näistä elimistä onkaan epädemokraattinen? Euroopan parlamentti valitaan suoraan vaaleissa. Euroopan komissio on vastuussa Euroopan parlamentille, joka valitaan suoraan vaaleissa. Ministerineuvoston jäsenet ovat vastuussa omien maidensa kansallisille parlamenteille, jotka valitaan suoraan vaaleissa.

Euroopan unionin demokratiavajepuheelle on jonkin verran perusteita, mutta niihin paneutuminen olisi oman esseensä paikka. En ehdi kirjoittaa sellaista nyt. EU:n arvostelu on valitettavan usein sisäisesti ristiriitaista. Samakin arvostelija voi haluta Euroopan parlamentille lisää valtaa mutta olla myös kovasti huolissaan jäsenmaiden itsemääräämisoikeudesta ja vaatia jäsenmaille lisää valtaa. Nämä tavoitteet ovat toisilleen vastakkaisia.

^ Kiitos infosta!

Niin joo: Hyvää kansainvälistä demokratian päivää kaikille vaan!

Nyt viisujen aikaan todettakoon, että nämä toisetkin Euroopan laajuiset vaalit ovat tulossa. Ehdokasasettelu on julkaistu. Ehdokkaita on Suomessa yhteensä 232, kaikki löytyvät täältä.

Rekisteröidyistä puolueista Kristallipuolue ja VKK eivät ole asettaneet omia ehdokkaita vaaleihin. Viime vuoden huhtikuussa puoluerekisteriin merkitty Totuuspuolue taas tekee yhden ehdokkaan listallaan vaalidebyyttinsä.