Tästä tulee tietyllä hyvällä tapaa Cornelia Jakobs -fiilikset (kaikki ei toki tykkää tuollaisesta lauluäänestä, mutta minulle kelpaa). Jos livetoteutus osuu kohdilleen niin voitaisiin saada Suomelta vaihteeksi naisartisti ja (oikeasti hyvä) pop-balladikappale euroviisuihin
. Vaikka toki edellisvuoden voittajan kategoria ei seuraavana vuonna ehkä ole se paras valinta. Annoin toistaiseksi 4 tähteä, koska 5 tähden saaminen minulta vaatii ihmeitä. Ja ei kaikien kappaleiden tarvitse aina olla iloa, bilettämistä ja riehumista. Tälläiset synkemmätkin biisit kuuluu euroviisuihin, ja ero tässä kappaleessa verrattuna keskimääräiseen euroviisuballadiin on se, että tämä oikeasti kuulostaa tarttuvalta/menevältä (eikä liian taiteelliselta tai sekavalta) ja sanoitukset eivät ole liian kliseisiä kuten Loreenin Tattoo.
Yksi näkökulma: Tätä kuunnellessa jäi oikeasti kuuntelemaan, enkä miettinyt, että koskahan se "wau" momentti tulee kuten euroviisukappaleissa yleensä odottaa. Ja biisin lopussa ajatuksena oli lähinnä, että älä lopu vielä pliis.
Odotan jo meemejä "Cornelia Jakobsin vihreä kuula vs Sara Siipolan ruskea pökäle"
Ja minusta on oikeasti kiva, että niin moni on saanut tästä kappaleesta hienoja elämyksiä, vaikka itselleni jäi etäiseksi enkä osannut innostua. En nyt aktiivisesti inhoakaan (toisin kuin joitakin muita takavuosien fanisuosikkeja). Sanoitus ei avaa koko tilannetta, mutta kyseessä lienee jotain vakavampaa kuin suhteen päättyminen toisen osapuolen kyllästymiseen ja sen myötä eroon. Vähän jotain samaa kuin Blackbirdissä, mutta tämän sanat ovat rajut siinä missä Blackbirdin olivat haikeat.
Tästä tulee mahtava karaokebiisi!
Must tuntuu et must ei tuu fiksumpaa tai kauniimpaa mä en saanu vaikuttaa siihen millaset kortit saan vuodet eikä kilsatkaan tee must kai tän viisaampaa mut viel voin vaikuttaa siihen mitä näil korteil saan 
slayrikeskus 
