Viisukuppila

Ooh. Kivaa saada huumoriviisu, joka on kiinnostava myös musiikillisesti. Tämähän pesee Windowsit sun muut ihan silkkaa absurdiuttaan.

Hanhis kirjoitti: ↑29 Helmi 2024, 20:22 Pidän mattamaisesti pumppaavasta, tummasta biitistä, ja osittain kielivalinnankin syystä biisi kiertää häiritsevimmän muovisuuden.

Joo, samaa aioin kirjoitella! Tuo biitti on ihana. Ja tässä on sopivasti rave-tunnelmaa lopussa, jotenkin kokonaisuus vaan toimii. Heltyisinkö jopa vitoseen? Heltyisin.

Kyllä tässä on ihan jotain mielenkiintoistakin. Parempi kuin oletin. Neljä tähteä.

Liian laiska, kevyt ja tylsä. Hauskan sijaan ärsyttävä. Joostilla on mieletön lavaenergia, mutta tällaisella kappaleella se haaskataan. Odotusarvo oli itsellä korkealla, joten siitä syystä kunnollisen kappaleen puuttuminen tuntuu vielä rajummalta pettymykseltä.

Vaisuksi tuntuu jäävän tämä vuosi.

Siis kokoajan koitan muistella et miten se kertsi edes menee ja aivot korjaa sen johonkin muuhun biisiin
Monta kertaa kuunnellu ja ei jää yhtään mieleen

Gabberia ekan kerran tiettävästi viisuissa koskaan. Hauska kappale ja Hollannin kielistä plussaa neljään tähteen cmoon

Olipa kaunis muistomomentti lopussa. Sen avuin biisi yltää kolmeen tähteen.

Tää on hauska ja ihana bängeri. Tulee Scooteri tästä mieleen. Ja tässä on jotain tosi rehellistä ja vilpitöntä mistä tykkään. Paras näistä Käärijän apajille pyrkivistä hömpistä. Ja kiva yllätys tuo lopun herkkyys kohtaus. ja hitto tuo lopun joraus kohtaus Tää niin räjäyttää Malmö areenan semissään esiintyessään viimeisenä . Tää myös tulee nappaamaan Suomelta kovasti pisteitä finaalissa ja esiintymispuolisko vaikuttaa kummankin sijoitukseen. Kiva myös, että Hollanti on vaihteeksi mukana muullakin, kuin perus radiop Ballaadi suru biiseillään.

Ensimmäisellä kerralla olin ihan mitvit kun tätä kuuntelin (ja katselin), mutta heti toisella kerralla tämä toimii kuin junan vessa.
Pöljyyskin on selvästi taiteenlaji ja lopulta sisältökään ei ollut ihan niin onttoa kuin olisi voinut olla. Niin ja omankielisyys tietysti iso plussa! Vahvat neljä tähteä

Jos tän on tarkotus olla hauska niin on kyllä epäonnistunut. Vain kaksi

Kivaa! Oon luukuttanut Joost Kleinia kuluneen vuoden aikana paljon, niin tää on erittäin positiivinen ylläri Hollannista. Hyvä, et kokeilevat jotain erilaista. Tätä täällä Keski-Euroopassa luukutetaan. Taitaa myös olla ensimmäinen kerta, kun viisulavalla kuullaan grabberiä. Onko tämä parasta Joost Kleininia? Ei todellakaan, mutta finaalissa tämä kyllä nähdään.

2 miljoonaa youtubestriimiä päivässä....

Portion Boys teki tämän paremmin. Nostaa Kroatian ja Viron arvoa, ne ovat sentään jonkin verran hauskoja. Nyt pitää miettiä, onko Suomikin vähemmän huono kuin olen luullut.

Sulatellaan vielä ennen lopullista tuomiota. Vitsiviisuissa ensireaktio on joskus kohtuuton.

Huomasin hyräilleeni huomaamatta Europapa europapa..

Taidan tykätä menneisyyden Euroneurosta enemmän.

hra47 kirjoitti: ↑02 Maalis 2024, 00:16 Taidan tykätä menneisyyden Euroneurosta enemmän.

Euroneuro oli ihana

Tässä minua häiritsevät nuo smurffiäänet / muokatut, korkeat, kaikuvat tekoäänitavut. Sen tapaisia osasinkin jo pelätä, kun Joostin genreksi selvisi happy hardcore, jossa on tyypillisesti nopeutettuja lauluääniä.

Euroneuro on suorastaan taideteos tähän verrattuna.

Euro Neuro on kyllä hauska ja ikoninen. Tämä ei niinkään.

Kovin nihkeä vastaanotto ollut täällä! Minimiinus tulee tuosta maiden luettelemisesta, mutta muuten kappale iskee kyllä. Jää taatusti ainakin kerrasta mieleen. Lopun 2 Unlimited -henkinen hardcorejumputus on hyvä koukku ja saisi olla pitempikin. Koko paketista tulee mieleen saksalainen Finch, jolla on vähän samankaltaista hysteeristä ysärijyystöä.

Ainakin Alankomaat lähettää sellaista musiikkia, jota kuuntelevat muutenkin. Spotifyssa Europapa meni nimittäin arvattavasti Alankomaiden päivälistan ykköseksi tuplasti enemmän kuunteluilla kuin kakkosella, mutta myös Belgiassa Joost meni heti kakkoseksi. Taitaa tulla 12 pojoa etelänaapurista ainakin semifinaalissa, jossa molemmat äänestävät.

Euro neurolle rakkautta täältäkin Tässä on yliyrittämisen makua.

Pakko nostaa tämä neljään tähteen ja puntarillani sijalle 8. Onhan tää paras näistä vitsibiiseiksi haukutuista ja yllättäen kestää kuuntelua ja paranee niiden mukana, voi myös nousta lopulta yllättävän korkealle, jos vaan livekin toimii yhtä hyvin kuin tuo video

Kylläpä tosiaan nyt on usea biisi jossa loikataan genrestä toiseen isommin tai pienemmin. Ei tämä nyt saanut nukahtamaan, korvia vuotamaan verta ja pienenä eurofiilinä vetoaa aina tällaiset ”We are one”-teemat. Ja tuo lyhyt gabber oli ihan hauska väriläikkä.
No kiilasko kärkee? Ei. Viihdyinkö kolmen minsan verran? Mjoo. Kelpaisko toiset kolme minsaa? Yeah but no but yeah but no but… Annetaan kolme tähteä täältä.

Huumoriviisu joka kiinnostava myös musiikillisesti. Menestys riippuu siitä miten live onnistuu.

Jo toisen kuuntelukerran jälkeen lämpenin tälle. Tykkään kyllä tosi paljon. Onneksi ollaan eri semifinaalissa tämän kanssa. En valita lainkaan tämän menestystä. Jee!

Mullakin on kyllä parin lisäkuuntelun aikana noussut tää biisi! Kyllä tää nyt neljän tähden arvoinen on

Mullakin tää nousi päivä julkaisun jälkeen vahvasta kolmosesta vahvaan neloseen ja puntarilla useita sijoja ylöspäin, sijalle 7 olikohan. Ja tämä muuten on musiikillisesti kiinnostavampi kuin Suomi, vika minuutti pelastaa paljon. En enää veikkaa Suomelle parempaa menestystä. Se joka lavastaa paremmin, vetää pitemmän korren. Mielenkiintoinen kaksintaistelu tulee, harvoin on suoraa kilpailua näinkin niche-genressä kuin huumoriysäri.

Noniin, täältäpä tulikin sitten juuri sitä ysärijytinää, jota en kerta kaikkiaan kykene sietämään. Ainoa hyvä asia tässä on se, ettei sentään ole englanniksi. Yksi tähti ja puntarijumbous on taattu. Seuraavan kerran suostun kuuntelemaan sitten toukokuussa.

Joostilla menee kyllä hyvin biisi on rikkonut Youtubessa yli 4 miljoona katselukertaa Ja Spotifyissa 1,216,92 kuuntelukertaa ja näin hän rikkoi Duncan Lawrencen ennätyksen

Alun epäröinnin jälkeen tämähän jäikin kytemään ja huomaan hyräileväni Europapaa vähän väliä. Samalla kun Baby Lasagna tippuu, tämä hiipii kärkeen. Vielä ootan jotan ihan toisella tasolla ihastuttavaa, mutta sitä ootellessa lauleskelen yyropa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-pa-paaa

Vähän varautuneesti otin ensikuulemalta vastaan, mutta nyt kun pääsin tähän sisälle, niin tämähän on ihanan moniulotteinen. Loppua rakastin heti. *****