Viisukuppila

Taas minä täällä. Valio on tuonut kylmäkaappeihin Chai Tea Latte -juomat! Alepassa hinta on ok 1,69 €.

Valio glögi tumma sokeroimaton kausituote (kuten nimi tuotesivulla lukee) on ihan ok, vaikka edelleen vähän makeaa makuuni.



Myös A. Le Coq Kvassi toimii:



(Siis quasi-olut, kuin olut, kotikaljan tyyppinen valmiste.)

^ Tuota Valion sokeroimatonta glögiä tuli maistettua vuosi (vai kaksi?) takaperin ja omasta mielestä se oli aivan järkyttävää kuraa

Marlin on paras glögi!

^ Millä tavoin se sinusta oli pahaa?

Minulle siinä oli melkein tarpeeksi mausteita, eikä kovin paljon liikaa sokeria. Vähemmälläkin sokerilla olisin silti pärjännyt. (Ehkä se oli ns. aikuiseen makuun?)

Rousku kirjoitti: ↑22 Joulu 2023, 12:54 ^ Millä tavoin se sinusta oli pahaa?

Minulle siinä oli melkein tarpeeksi mausteita, eikä kovin paljon liikaa sokeria. Vähemmälläkin sokerilla olisin silti pärjännyt. (Ehkä se oli ns. aikuiseen makuun?)

Jotenkin todella esanssista ja ällömakeaa

Mun mielestä sokerittomat tuotteet todella usein on ihan älyttömän keinotekoisen makuisia. Varsinkaan jotain aspartaamia en vaan siedä.

Toki sitten sokerituotteet nekin ovat lähes aina liian makeita ja ällöjä.

^ Joo kyllä minustakin monet sokerittomat juomat ovat vielä ällömakeampia kuin sokerilliset vastaavat. Diabeetikkona tulee silti sokerittomia suosittua ja minulla on muutamat luottotuotteet joista ei sellainen esanssisuus paista niin pahasti läpi.

^ Mun on jotenkin hankala päästä jyvälle miten jotkut ei maista esim. Pepsi Maxissa mitään keinotekoista tai ällömakeaa (ja pitävät sitä jopa suosikkijuomanaan) mutta nää on näitä kuuluisia makuasioita. Ja uskon tietysti että jos vuosien ajan jotain kaataa kurkusta alas monesti viikossa niin siihen tottuu.

Mä kyllä syön makeaa (esim. irtokarkkeja ja joulutorttuja) mutta juomissa en jotenkin siedä makeutta. Kaikista pahin combo on viinaisuuden ja runsaan makeuden yhdistäminen (esim. kossucola ) mutta enpä kyllä limujakaan enää juo. Tykkään sekoittaa seljankukkamehua (sellaista tiivistettä) kivennäisveden kanssa jos limunhimo iskee. Ja viineissäkin katson sokerimäärät ettei vaan maistuisi liian makealta mun makuhermoille.

Diabetes varmasti vaikuttaa juoma- ja herkkuvalintoihin. Mulla taas on reaktiivisen hypoglykemian (eli ruokailun jälkeisen alhaisen verensokerin) oireet (tää tosin perustuu vain googlailuun) joten jos juon esim. lasillisenkin sokerillista juomaa tai syön jonkun verran karkkeja, mulle tulee muutaman tunnin kuluessa niin heikko/vapiseva olo että pelkään pyörtyväni jos en syö jotain nopeaa. Tämän takia mun pitäisi välttää varsinkin karkkeja (suklaa ei ole niin paha) ja limua (joka ei onneksi enää nykyään maistu) koska ne lisäävät mun tarvetta mässäillä enemmän.

Saturnus Psycho kirjoitti: ↑22 Joulu 2023, 19:04 Mun mielestä sokerittomat tuotteet todella usein on ihan älyttömän keinotekoisen makuisia.

Niin. Tuossakin glögissä on sitä aspartaamia. Minusta tuokin oli liian makeaa. Voisko olla ihan kokonaan makeuttamatonta? Eikö rypälemehussa itsessään muka ole tarpeeksi sokeria?

Yleensä olenkin juonut punkkupohjaista glögiä ja säätänyt sokerin määrää itse, mutta nyt jotenkin ei nappaa. Ja tietenkin tuo oli kaupasta (Tampereen keskustan "Prisma") loppu, tai oikeammin taisi olla liian vähän duunareita jouluryysiksessä täyttämässä hyllyjä, kun siellä täällä oli purkamaton rullakko, mm. toisenmerkkistä glögiä.

^ Mäkin usein ihmettelen miksi kaikkea täytyy makeuttaa niin paljon. Uskoisin että vähemmän makeille tuotteille olisi paljonkin tilausta.

Kokeilin Valion vastaavaa sokerillista glögiä, ja sitä en saanut alas, oli niin imelää. Tein siihen sitten luumukiisselin, sillä tavoin jotenkin toimii.

Ehkä makuaistini tulkitsi aspartaamin hienoisen kitkeryyden joksikin joulumausteeksi vain, vaikkapa neilikaksi, enkä sen takia ollenkaan häiriintynyt siitä.

Testattavana kani, jota Citymarket myi pakastettuna sopuisaan hintaan (lienee sesonkituote). Resepti portugalilaistyylinen paahdettu kani (samannimisiä samantyylisiä on portugaliksi netissä paljon).

Ihan ok, mutta ei itkettävän hyvä, mitä resepti lupaa. Voi toki johtua siitä, etten nauttinut suositusviinin kera. Liha ei muistuta mitään aiemmin syömääni. Koostumus ja väri on kanamainen, maku neutraali, ihan miellyttävä. Marinointiin käyttämäni halpis-chardonneyn jämät eivät soveltuneet kyytipojaksi sitten millään, oli ihan liian hapanta, mutta sattuneesta syystä kotona majaillut vähän makeamman tuntuinen pinot noir kyllä. Paras osa oli paistoastian pohjalle kertynyt liemi. (Tulee mieleen isoisoisäni, joka tokaisi jäniksestä riistana, että pyh, sitkeää puisevaa lihaa, mutta se maailmanparas soussi minkä siitä saa.) Perunoita kandee siis pistää mukaan tarpeeksi! Pistin myös ohjeen vastaisesti punasipulin jämän, joka sattui olemaan (monessa portugalilaisessa ohjeessa on sipuliakin mukana). Maksan, munuaiset ja sydämen poistin vatsaontelosta mutta jätin vuokaan. Sydän oli ihan ok, maksa omaan makuuni turhan makeaa, joten jätin vielä liemeen marinoitumaan. Munuaisia en maistanut. Alkuperäiskielisissä ohjeissa on mausteena useammin rosmariini kuin timjani. Sitäkin olisi kaapista löytynyt, mutta menin nyt timjamilla. Anatomia ja riittoisuus ehkä ison kanan luokkaa, eli ei niin pulleat rintalihakset kuin syötäväksi jalostetulla broilerilla. Ennen valmistusta havaitsi selvästi, että tässä tosiaan on kuollut eläin eikä mikään lihakoneesta pullautettu tuote.

Pirkan Mireille-keksi (mansikka) on loistava.

Päivälliseni. Hyvää ruokahalua!



Testasin siis löytämäni äyriäissalaatin, jossa oli isoja katkarapuja sekä tikkuaskiin mahtuvan kokoisia mustekaloja. Ja kummallisimpana elementtinä valkosipulinkynsiä, joista oli saatu maku pois liki kokonaan. Kuvan vihreät lölleröt ovat tuoretta korianteria, joka mielestäni maistuu marjaluteelta, mutta sopi kyllä tuohon. Menihän tuo alas, eikä ole vielä tullut ylös. Viimeinen mustekala maistui kyllä vähän epämääräiseltä. Patonkia tuo olisi vaatinut lisäkkeekseen, mutta en älynnyt ostaa.

Pirkka Parhaat Tropical Mochi jäätelö vegaaninen 6 kpl/pkt 210g

Ei ole jäätelö vaan sorbetti, ja on aika pahaa. En ymmärrä, miksi sorbetti on pitänyt kietoa raakaan taikinaan. Väritys muistuttaa kuppilan nykyistä.

No, ehkä annan joku toinen päivä mahdollisuuden vielä jollekin jädemochille. Ehkä se on vain tuo sorbetti joka tökkii.

Pirkka Parhaat -sarjassa mascarpone. Ei muuta kuin että ostin vahingossa: Punalaputettuna oli tummassa liereässä pakkauksessa jotain, jonka kannessa oli tiramisun kuva, ja sitähän kuvittelin ostavani. Vähänkö pettymys nyt kotona. Ei saa tehdä näin harhaanjohtavia pakkauksia! Harmi kun en löydä kuvaa tähän liittääkseni.

No, ehkä keksin tuolle käyttöä. Toimisikohan se hapankaalipadassa smetanan sijaisena? En viitsisi ryhtyä leipomaan mitään; aineksia kyllä voisi kaapeista löytyä.

^ Löytyi kuva:


Onpa tosiaan hämäävää, kun näemmä on olemassa Pirkka Parhaat -brändättyjä tiramisujakin tuollaisissa pyöreissä paketeissa, joskin tuplapaketteina:





Pakettien kuvista tuli mieleen hulvaton tarjoiluehdotus-blogi, jossa kirjoittaja kokeilee elintarvikkeiden paketeissa olevia tarjoiluehdotuksia ihanan kirjaimellisesti. Kuvia löytyy, ja kirjoitustyyli on hupaisa. Harmi, että blogin päivittäminen on lopetettu jo vuosia sitten. Kaikki olen lukenut läpi, ja aina silloin tällöin innostun palaamaan uudelleenkin. Tuon blogin lukemisen jälkeen paketeissa oleviin tarjoiluehdotuksiin kiinnittää ihan eri tavalla huomiota.

^Onpa ihanan nostalginen blogi monellakin tapaa! Vanhat kunnon blogit ovat olleet valitettavan katoava luonnonvara viime aikoina. Ilahduttaa myös katsoa vanhoja ruokapakkausten designeja. Täytyypä lukaista tekstitkin paremmalla ajalla.

^^ Tuossa blogissa on kyllä aitoa elintarviketestauksen henkeä!

Jos toimisin samoin, minun pitäisi leikata tuo kiekko kahdeksi viipaleeksi, levittää niille jotakin ruskeaa jauhetta (ehkä kaakaota, mutta koska sitä ei ole niin kelpaisiko kanelin ja neilikan yhdistelmä), ja koristeeksi sitruunamelissan tms. lehti. Sitäkään ei ole, mutta kelpaisiko rucola?

Voisin sanoa olevani Noccon suurkuluttaja, mutta hyi olkoon kun erehdyin juomaan uudehkoa Grand Souria. Aivan liian hapokasta, tuntui vatsanpohjassa vielä seuraavana aamunakin.

Äkkäsin, että Finduksen wok-vihannessarjassa on muitakin vaihtoehtoja kuin ne lähikaupastani löytyvät iänikuiset Classic ja Bali. Huomion innoittamana maistelin läpi koko sarjan. Itselleni hyväksi muistisäännöksi käy, että osta niitä, joissa on seitsemän kirjainta! Lyhyempinimisissä nimittäin on liikaa sipulia. Tietysti niitäkin voi syödä, jos poimii sipulit pois, mutta olisihan se vähän tuhlausta. Shanghai ja Bangkok maistuivat parhaalta, sitten Vietnam. Classic on vähän tylsä, mutta ei mitenkään luotaantyöntävä sekään.

Onhan ne tietysti vähän tyyris tapa nauttia kasviksia, mutta joskus haluan päästä helpolla ja lautaselleni hieman sitruunaruohoa tai vesikastanjaa!

(Käytän taivutusmuotoa Finduksen, koska sitä firma itse näyttää sivuillaan käyttävän.)

^ Yllättävää, ettet pidä sipulista!

Pete kirjoitti: ↑20 Maalis 2024, 10:27 ^ Yllättävää, ettet pidä sipulista!

Se on ihan pikkukakarasta pitäen ollut minulle jotenkin liian väkevää. Voin käyttää sitä vain mausteena, mutta en vihanneksena. Ja on kyllä ruokia, jotka sillä haluan maustaa, esimerkiksi sienisalaatissa pitää olla ripaus ihan hienoksi hakattua sipulia. Mutta jos raakaa sipulia on jossakin vaikkapa salaatissa ns. normaali eli reseptin mukainen määrä, en muuta sitten maistakaan kuin sen kirvelevän väkevän sipulin.

Kypsennetty sipuli on miedompaa ja maun puolesta esim. maksa- tai jauhelihapihvin kanssa sopisi iso kasa pehmeäksi kuullotettua sipulia, mutta jos otan, niin jälkeenpäin närästää ja on etova olo. Etenkin kalaruokien kanssa pahoinvointi iskee heti. Uskon, että sipuli ei vain sovi kropalleni.

Pikkelöity punasipuli menee paremmin, samoin ruohosipuli tai keväsipuli. Ja kumma kyllä, valkosipuli ei aiheuta ongelmia. Noista vihannessekoituksista Vietnamissa on purjoa, eikä se tuntunut häiritsevältä. Ehkä se kuitenkin vähän pudotti sijoitusta.

Sitten sellainen muistutus kanssa itselleni, että jos on rättiväsynyt, ei kannata ostaa kokeeksi mitään uutta. Tänään tarttui mukaan S-marketin hävikkihyllyn falafel-makaronisalaatti, ja tässä sitä olen iltaa viettänyt kaivellen sieltä punasipuleita pois. Ja minä kun vain halusin jotain helppoa nopeaa syötävää. Tämä ei ole muutenkaan kovin hyvää: maut eivät ole tasapainossa. Isot vaaleat pavut ovat imeneet itseensä paljon etikkaa, mutta ne makaronit ovat ihan mauttomia. (Plussaa siitä etteivät sentään ole ylikypsiä.) Falafelkin on harvinaisen mitäänsanomatonta. Ja kontrastina överiärjyä punasipulia.

En tiedä, olenko testannut uuden elintarvikkeen vai en. Hesburgerin tuotevalikoimassa on hämmentävästi kaksi Veke-hampurilaista, ja niissä on erilaiset pihvit. Olen jommankumman syönyt aiemmin ja ollut siihen ihan tyytyväinen kyllä. Otin nyt Veke-juustokasvishampurilaisen. Se ainakin oli maukas, vaikkakin aika suolainen. Hinta ei ollut suolainen. Pihvi muistutti aiemmin Veke-nimellä syömääni, mutta en ole varma. Ehkä pitää testata se soijahampurilainen joskus, niin ehkä selviää, kumpi on kumpi.

Veke-juustokasvishampurilaisia lähtee yleensä useampi mukaan. Söin viimeksi maanantaina. Tosin niissä on vaihtunut lähiaikoina pihvi. Aiemmin oli mehevämpi ja "lihaisampi". Nykyinen on aika tylsä kiekko, joka tuntuu lähinnä pakastealtaasta repäistyltä. Mutta hinta-laatusuhteeltaan edelleen 5/5.

^ Ehkä se soijapihvi on sitten se mehevämpi ja lihaisampi? Osta kokeeksi kumpaakin versiota samalla kertaa ja testaa.

Kuvittele, kuinka tylsältä oikia tavis-Timo kuulostaa. Oikia Tavis Timo -perunalastut ovat juuri niin tylsiä. Paksu tunkkainen lastu.

Jatketaanpa, sillä ollaan hyvien asioiden äärellä. Olen sipsimies, mutta Oikiat ovat mauttomia, hajuttomia ja kaikin puolin mitättömiä lastuja. Ainoastaan vuustokauranaksut ihan ok, vaikka niissäkin on sellainen kengänpohjajuuston maku.

Joo kyllä Oikian sipsit ovat minustakin melko säälittäviä. Estrellalla lähtökohtaisesti aina parhaat.