Viisukuppila

^Joo, noinhan se täytyy olla, vaikka kuulostaakin aika eksoottiselta.

Paikannimistä on keskustelu, mutta ihmisten nimistä ei. Ehkä siksi, ettei kukaan loukkaantuisi? Joten kerron sitten täällä, että löysin hauskan sukunimen: Korosteleva. Olisikohan itänaapurista tänne Suomeen muuttanut, ja sattuu vain merkitsemään suomeksi mitä merkitsee. Kyllä minulle kelpaisi olla Korosteleva!

Tässä linkki nimikeskusteluun: superpulina/topic13390.html

^ Ai se olikin tuolla superpuolella! Paikannimikeskustelu on tällä tavallisella.

Pikkukunta ja pikkukaupunki-termit ovat minusta todella ylikäytetty tapa kuvailla satunnaisia kuntia uutisotsikoissa. Melkein joka toinen päivä tulee vastaan otsikko, jossa kerrotaan pikkukunnassa tapahtuneesta asiasta. En ymmärrä, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä saavutetaan. Pieniä kuntia on Suomi täynnä, joten lukija ei käytännössä saa mitään tietoa esimerkiksi siitä, missä päin Suomea jokin asia on tapahtunut. Kunnan nimellä moni voisi tietää edes suunnilleen, missä päin liikutaan, jotkut saattaisivat jopa tuntea kunnan. Jos taas nimeä ei tuntisi, voisi pikkukunta-termin antaman infon eli kunnan koon päätellä itse. Lisäarvon sijaan pikkukunta-termi kuulostaa arvottavalta. Siinä on kaiku siitä, että toimittajan mielestä paikkakunta on niin pieni ja vähäpätöinen, ettei sitä tarvitsekaan tuntea nimeltä. Ainoa tapaus, jossa pikkukunta-termiä voi minusta hyväksyttävästi käyttää, on kun pyritään salaamaan jonkun henkilöllisyys, kuten tässä tapauksessa.

Keräsin listan, mistä kunnista on viimeaikoina käytetty kunnan nimen sijasta nimitystä pikkukunta (tai pikkukaupunki) Yle Uutisten otsikoissa:

• Oripää (Varsinais-Suomi, 1 300 asukasta), 20.3.2024
• Jämijärvi (Satakunta, 1 700 asukasta), 8.3.2024
• Vieremä (Pohjois-Savo, 3 400 asukasta), 12.3.2024
• Lempäälä (Pirkanmaa, 24 700 asukasta), 29.2.2024
• Masku (Varsinais-Suomi, 9 600 asukasta), 22.2.2024
• Sastamala (Pirkanmaa, 23 500 asukasta), 22.2.2024 (Pikkukaupunki)
• Parkano (Pirkanmaa, 6 100 asukasta), 20.2.2024 (Myös pikkukaupunki 12.3.2024)
• Pertunmaa (Etelä-Savo, 1 500 asukasta), 17.2.2024
• Juuka (Pohjois-Karjala, 4 300 asukasta), 8.2.2024
• Hyrynsalmi (Kainuu, 2 000 asukasta), 4.2.2024
• Puolanka (Kainuu, 2 400 asukasta), 27.1.2024
• Pomarkku (Satakunta, 1 900 asukasta), 24.1.2024
• Vaala (Pohjois-Pohjanmaa, 2 500 asukasta), 23.1.2024
• Nokia (Pirkanmaa, 35 600 asukasta), 21.1.2024
• Hyvinkää (Uusimaa, 46 900 asukasta), 14.1.2024 (Pikkukaupunki)
• Leppävirta (Pohjois-Savo, 9 000 asukasta), 12.1.2024
• Saarijärvi (Keski-Suomi, 8 800 asukasta), 12.1.2024 (Pikkukaupunki)

Aika moninainen joukko kuntia ja kaupunkeja saadaan tungettua moisten termihirvitysten taakse. Pienuus tai suuruus on tietysti katsojan silmässä, mutta kaikki nuo kunnat ja kaupungit eivät ole minusta edes pieniä. Wikipedian mukaan esimerkiksi pikkukaupunki-Hyvinkää on Suomen 23:nneksi suurin kunta.

Otetaan loppuun vielä kunniamaininta toisesta pöhköstä otsikointikäytännöstä liittyen paikkakuntiin. En jaksa tähän etsiä enempää esimerkkejä, mutta näitäkin tulee silloin tällöin vastaan. Kunnanjohtaja haluaa salaiseen paikkaan piilotetun Lenin-patsaan kunnan puistoon – kaupunki ei innostu (Yle Uutiset 8.2.2024). Jutussa siis kerrotaan siitä, kuinka Rautavaaran (Pohjois-Savo, 1 400 asukasta) tuore kunnanjohtaja Mikko Kärnä halusi lainata Kotkan (Kymenlaakso, 50 500 asukasta) keskustasta poistettua Lenin-patsasta paikkakunnalle suunniteltuun patsaspuistoon, kuten varmasti kaikki otsikosta ymmärsimme. En oikein osaa päättää, onko pelkkien kaupunki ja kunta-termien käyttäminen huonompi vai vähemmän huono tapa otsikoida kuin pikkukaupunki ja pikkukunta. Toisaalta otsikko ei tällöin anna sitäkään vähää infoa paikkakunnista kuin pikku-etuliitteiden kera, mutta toisaalta se ei sisällä toimittajan subjektiivista näkemystä kuntien ko'oista ja merkittävyyksistä.

IS: Sara Forsbergilla rohkea asu – haaravälin peittää vain pahviroska

Olisin voinut vannoa, ettei suomen kielessä ole sanaa haaraväli, vaan haaroväli. Olin kuitenkin väärässä! Molemmat ovat oikein.

^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

TomppaJr kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 21:49 ^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

Ihan uusi minulle!

Pete kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 23:51

TomppaJr kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 21:49 ^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

Ihan uusi minulle!

Minulle tuttu lyhenne, mutta mielestäni todella typerän kuuloinen sellainen. Mieluummin käytän ihan sitä koko sanaa jos tarvitsee

Rousku kirjoitti: ↑18 Huhti 2024, 15:51 Tiimaa? (Juuri täytän iltapäivälehden finglish-kyselyä; tämä puuttui vaihtoehdoista.)

Tykkäsitkö bursasta? Sitä inhottiin eniten.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art ... 76436.html

En muista koskaan törmänneeni sanaan. Jos olisin tämän jutun ulkopuolella törmännyt sanaan ilman kontekstia, en olisi arvannut merkitystä. Vaikka olisin törmännyt sanaan järkevässä kontekstissa, en silloinkaan olisi arvannut enempää kuin että kyseessä on jotakin syötävää. Jos olisin valittanut olevani nälkäinen ja joku olisi luvannut tarjota minulle bursan, olisin odottanut tarjoilun olevan jokin turkkilainen tai ehkä persialainen tai arabialainen ruoka, josta en ole sattunut aiemmin kuulemaan.

Sana ei muistuta minkään englanninkielisen sanan kirjoitus- tai ääntöasua. Se muistuttaa niitä paljon vähemmän kuin vakiintunut ja sanakirjoihinkin hyväksytty lainasana burgeri. Kuuluuko bursa todella Finglish-kyselyyn? Jos burgeri-sanasta haluttaisiin Finglishimpi englannin ääntöasua jäljittelemällä, sanan pitäisi olla böögö.

^ En tykkää, ja äänestin sitä kyselyssä, kun kerran oli tarjolla. Breku ja dinneri ovat kyllä kamalia myös. Ja olen törmännyt sanaan kyllä jossakin lehtijutussa, joten mielestäni se puoltaa paikkaansa tässä kyselyssä. Vai onko se lyhentynyt purilainen, jonka 1. äänne on englannistettu b:ksi?

Jäin miettimään, olisiko muuta sanaa, jossa äänne lainattaessa olisi muuttunut noin paljon. Itse asiassahan se on jo englannissa epäsystemaattista (no tietysti koko kielen ortografia on): jos burger ääntyisi kuin merger, bursa olisi tuloksena.