Viisukuppila

^ joo mua pistää jotenkin vihaksi, en pysty kuvittelemaankaan mitä uhrien sisaret/vanhemmat/sukulaiset käyvät parhaallaan läpi ja siihen päälle vielä oman pienen lapsen häpäisy

Koulukiusaaminen ei kyllä tee tuosta teosta yhtään hyväksyttävämpää. Sairasta, että ihmiset vielä puolustaa ampujaa.

kapineiti kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 10:33 Koulukiusaaminen ei kyllä tee tuosta teosta yhtään hyväksyttävämpää. Sairasta, että ihmiset vielä puolustaa ampujaa.

Teon syyt voi ymmärtää, vaikka ei tekoa hyväksy.

kapineiti kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 10:33 Koulukiusaaminen ei kyllä tee tuosta teosta yhtään hyväksyttävämpää. Sairasta, että ihmiset vielä puolustaa ampujaa.

Täysin samaa mieltä. Lisäksi syytän osittain myös sitä hänen sukulaistaan joka aseensa jätti vartioimatta.

Eniten ottaa päähän ne, joiden mielestä tämä on jotenkin hallituksen syytä

Kasper_ kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 11:44 Eniten ottaa päähän ne, joiden mielestä tämä on jotenkin hallituksen syytä

Syiden ja seurauksien osoittaminen on mahdotonta, mutta aivan varmasti väkivaltafantasioiden normalisoiminen vaikuttaa tällaisiin asioihin.

TomppaJr kirjoitti: ↑03 Huhti 2024, 12:41 Nyt alkaa murha.infonkin sivu heräillä. Eipä siellä kovin montaa sivullista asiaa vielä ole.

Luin ettei montaa asiallista sivua.

Koirankuonolainen kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 11:13

kapineiti kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 10:33 Koulukiusaaminen ei kyllä tee tuosta teosta yhtään hyväksyttävämpää. Sairasta, että ihmiset vielä puolustaa ampujaa.

Teon syyt voi ymmärtää, vaikka ei tekoa hyväksy.

Voisi ymmärtää, jos syistä olisi tietoa. Kiusaaminen nostetaan aina esiin ja keskustelu pyörii sen ympärillä. Kun ampuja ilmoittaa sen motiiviksi, asia on muka sillä selvä. Taustalla on varmaan nuorten pahoinvointi ja kulttuurin perversioita, mutta mitä tiedämme tästä ampujasta ja hänen vaiheistaan? Ovatko kouluampujat keskimäärin erityisen kiusattuja vai onko heillä vain erityinen tapa käsitellä kokemuksiaan? Miten voi ymmärtää sen, etteivät muut koululaiset tapa? Onko ymmärtäminen varattu vain tappajille?

Kasper_ kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 11:44 Lisäksi syytän osittain myös sitä hänen sukulaistaan joka aseensa jätti vartioimatta.

Sitäkään ei vielä tiedetä. Ehkä omistaja luuli aseen olevan varmassa tallessa eikä osannut kuvitella, että lapsi haluaa sen ja keksii, miten siihen pääsee käsiksi. Siinä on riskinsä, että lapset tottuvat aseisiin ja oppivat aikuisen johdolla käyttämään niitä, mutta se on Suomessa hyväksyttyä. Laillisia aseita on myös enemmän kuin luulisi, jos ei itse harrasta mitään niihin liittyvää.

sziget kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 23:22

Koirankuonolainen kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 11:13
Teon syyt voi ymmärtää, vaikka ei tekoa hyväksy.

Voisi ymmärtää, jos syistä olisi tietoa. Kiusaaminen nostetaan aina esiin ja keskustelu pyörii sen ympärillä. Kun ampuja ilmoittaa sen motiiviksi, asia on muka sillä selvä.

Puhun yleisellä tasolla enkä tarkoita, että meillä nyt tässä tapauksessa olisi mitään syitä tiedossa. Ehkä emme koskaan saa niitä tietääkään. Mutta yleisellä tasolla voin ymmärtää sen, että pitkään ja vakavasti koulukiusattu tarttuu aseeseen, vaikka teko ei ole missään nimessä hyväksyttävä.

Kasper_ kirjoitti: ↑04 Huhti 2024, 11:44 Eniten ottaa päähän ne, joiden mielestä tämä on jotenkin hallituksen syytä

Ihmiset syyttävät aina hallitusta lähes mistä tahansa rikoksesta, eikä tämä hallitus ole sen enempää suojassa sellaiselta kuin edellisetkään. Tätä hallitusta kohtaan ei myöskään ole sen asiattomampaa syyllistämistä kuin edellisiäkään kohtaan.

Joskus tietysti kritiikki on myös ihan ansaittua, mutta poliitikot ovat usein niin kaukana pahoinvoivien ihmisten arjesta että suostuisivat myöntämään omien päätöstensä vaikuttavan negatiivisesti.

Helsingissä kuulemma haisee taas. No, haiseeko siellä? Kertokaa, paikalliset!

En ainakaan äsken haistanut mitään, mutta silloin yhtenä toisena päivänä oli kyllä jotakin hajua ilmassa.

Yle: Koodareilla urakka 25,5 prosentin arvonlisäveroon valmistautumisessa – kaikki järjestelmät eivät tunnista desimaalilukuja

Selittäkää tämä kuvio jollekulle, joka ymmärtää matematiikkaa hyvin ja ohjelmointia kohtalaisesti mutta ei suunnittele ohjelmistoja työkseen. Toisin kuin uutisessa kerrotaan, nykyinen alv-kanta ei ole kokonaisluku vaan rationaaliluku. Yleinen alv-kanta 24 % ei ole sama asia kuin kokonaisluku 24 vaan sama asia kuin rationaaliluku 24/100. Mikä ideatasolla muuttuu, kun rationaaliluku 24/100 vaihdetaan rationaalilukuun 255/1000?

Ymmärrän, että hyvään ohjelmointikäytäntöön kuuluu käsitellä rahamääriä kokonaislukuina. Lasketaan senttejä eikä euroja, jolloin vältytään liukulukulaskennan sudenkuopilta. Mikään hinta tai tilin saldo ei voi koskaan olla jotakin pilkku jotakin senttiä. Rahamäärä sentteinä on aina kokonaisluku.

Kun ohjelmisto laskee verottomasta hinnasta arvonlisäveron, ensin kerrotaan veroton hinta (sentteinä, kokonaisluku) alv-kannalla (kokonaisluku) ja sitten jaetaan 100:lla (kokonaisluku). Kahden kokonaisluvun tulo on aina kokonaisluku. Tässä askelessa ei ole ongelmaa. Kahden kokonaisluvun osamäärä ei välttämättä olekaan kokonaisluku. Mikäli veroton hinta ei ole tasaeuroja, veron määräksi voi tulla sentin sadasosia. Pitää pyöristää.

Jos joutuisin koodaamaan kaupan alan kirjanpitojärjestelmän tyhjästä, joutuisin alv-laskentaa varten joka tapauksessa tarkistamaan käyttämäni ohjelmointikielen dokumentaation ja verottajan ohjeet alv:n pyöristyksestä ja testaamaan huolellisesti. Mutta tämä on ratkaistu ongelma kaikille rationaalilukuna ilmaistavissa oleville arvonlisäverokannoille! Jos ohjelmisto osaa kertoa 24:lla ja jakaa 100:lla ja pyöristää oikein, se osaa kertoa 255:llä ja jakaa 1000:lla ja pyöristää edelleen oikein. Homma pelittää täsmälleen samoin kuin aiemmin.

Jonnekin on tietenkin voitu kovakoodata nimittäjäksi 100, mikä on vähän höhlää, koska eipä sillä luvulla 100 mitään erityistä asemaa ole. Seuraavaksi ei kannata kovakoodata nimittäjäksi lukua 1000 eikä edes olettaa, että nimittäjä on aina kymmenen potenssi. Missä on sanottu, ettei arvonlisäverokanta voisi olla vaikkapa 76/300 eli 25,333... %? Ei se laskennallisesti sen kummempi ole. Tietokonetta ei kiinnosta, onko luvun desimaaliesitys päättyvä vai päättymätön.

Konseptuaalisesti jokin muuttuisi vasta sitten, jos arvonlisäverokannaksi valittaisiin irrationaaliluku, esimerkiksi π/12 (≈ 26,17993878 %). Oikeastaan silloinkaan mikään ei muutu kovin ratkaisevasti. Irrationaaliluvulle voidaan aina löytää mielivaltaisen tarkka rationaalinen likiarvo. Ehkä voidaan luottaa siihen, että kuluttajakaupassa mikään ei maksa yli miljardia euroa, joten voidaan käyttää rationaalista likiarvoa, joka tuottaa oikean tuloksen asetettuun hintakattoon asti. Tai ehkä näihin ongelmiin päädytään, kun oletetaan liikaa. Voihan tulla hyperinflaatio, jolloin likiarvoa täytyy tarkentaa.

Timoteus kirjoitti: ↑18 Huhti 2024, 14:50 Ymmärrän, että hyvään ohjelmointikäytäntöön kuuluu käsitellä rahamääriä kokonaislukuina. Lasketaan senttejä eikä euroja, jolloin vältytään liukulukulaskennan sudenkuopilta. Mikään hinta tai tilin saldo ei voi koskaan olla jotakin pilkku jotakin senttiä. Rahamäärä sentteinä on aina kokonaisluku.

Tuota hyvää tapaa ei likikään kaikkialla noudateta.

Oletan, että vieläkin voi olla paljon vanhaa taloushallintoon liittyvää koodia, joka on aikoinaan koodattu muutaman hengen porukalla tuollaisia ajattelematta. Ainakin vielä silloin kun olin töissä, niin tuota kyllä näki.

Aina kannattaa laskea kaikki laskut realiluvuilla, mielellään double precision. Pidemmissä laskuissa tapahtuu aina pahoja ja kumuloituvia pyöristyvirheitä, jos lukuarvot vaihtelee ja tapahtuu esim valuutan vaihtoja.
Lopputulos voidaan sitten pyöristää oikein. Kokonaisluvut / rationaaliluvut on lähinnä johonkin enumeraatio käsittelyyn, esim fonttien pistekokoihin jne

Rousku kirjoitti: ↑18 Huhti 2024, 15:15 Tuota hyvää tapaa ei likikään kaikkialla noudateta.

Oletan, että vieläkin voi olla paljon vanhaa taloushallintoon liittyvää koodia, joka on aikoinaan koodattu muutaman hengen porukalla tuollaisia ajattelematta. Ainakin vielä silloin kun olin töissä, niin tuota kyllä näki.

Uskon kyllä tällaisia järjestelmiä olevan, mutta ongelma ei taida koskea ensisijaisesti niitä? Jos järjestelmä käsittelee rahamääriä liukulukuina, kai alv:kin on järjestelmässä liukuluku. Miksei olisi? Silloin sen muuttaminen 0,24:stä 0,255:een ei ole sen ihmeellisempi asia kuin mikään muukaan verokannan muutos.

akfan33_ZZ kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 02:06 Aina kannattaa laskea kaikki laskut realiluvuilla, mielellään double precision. Pidemmissä laskuissa tapahtuu aina pahoja ja kumuloituvia pyöristyvirheitä, jos lukuarvot vaihtelee ja tapahtuu esim valuutan vaihtoja.

Millaista tietotyyppiä tarkkaan ottaen tarkoitat? Tietokoneet eivät pysty laskemaan reaaliluvuilla. Reaalilukuja approksimoidaan liukuluvuilla, jotka koostuvat mantissasta (luvun merkitsevät numerot) ja eksponentista (luvun suuruusluokka) ja etumerkistä. Liukuluvut ovat tosiasiallisesti binäärikantaisia rationaalilukuja.

Liukulukuaritmetiikan sudenkuoppa on se, että joillakin luvuilla, joilla on päättyvä desimaaliesitys, onkin päättymätön binääriesitys. Tällöin niitä ei pystytä esittämään liukulukuina tarkasti. Tällainen luku on esimerkiksi 0,2. Kun tallennat luvun 0,2 liukulukumuuttujaan, tietokone tallentaa todellisuudessa luvun binääriapproksimaation sellaisella määrällä bittejä kuin valitun tietotyypin mantissaan kuuluu. Tietokoneen muistissa oleva luku on tarkan arvon sijasta jotakin tyyliin 0,19999999923598 tai 0,2000000023461.

Useimmissa käyttöyhteyksissä virheellä ei ole väliä, koska se on suhteellisesti niin pieni. Rahaliikenteessä ja kirjanpidossa sillä on väliä, koska lukujen pitää olla just eikä melkein samat. Lähetät asiakkaalle 59,20 €:n laskun ja tämä maksaa sen. Kirjanpito-ohjelma huomaa, että ai perhana, asiakkaalta jäi 0,0000000023461 € maksamatta! Järjestelmä lähettää 0,00 €:n karhulaskun automaattisesti. Asiakas hölmistyy. Miten maksetaan nollalasku? Ei onnistu verkkopankissa. Entä jos maksaisi sentin? Se menee läpi. Mutta taas menee pieleen. Nyt asiakas on tehnyt 0,0099999976539 €:n ylisuorituksen, joka pitää hyvittää seuraavassa laskussa...

Helpoiten ongelmalta vältytään käyttämällä rahamäärien esittämiseen kokonaislukuja liukulukujen sijasta. Niillä laskiessa tällaista pientäkään heittoa ei synny.

En keksi kontekstia, jossa rahamäärällä tehtäisiin jokin monivaiheinen lasku, jonka välitulos ei ole maksettava eikä perittävä summa. Maksettavien tai perittävien summien pitääkin olla tasasenttejä (myös kirjanpito-ohjelman sisäisessä muistissa).

Timoteus kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 06:49 En keksi kontekstia, jossa rahamäärällä tehtäisiin jokin monivaiheinen lasku, jonka välitulos ei ole maksettava eikä perittävä summa. Maksettavien tai perittävien summien pitääkin olla tasasenttejä (myös kirjanpito-ohjelman sisäisessä muistissa).

Minulle tuli mieleen jonkinlainen pörssi, esimerkiksi virtuaalipörssi. Sijoituksen voi nostaa milloin vain halutessaan, jolloin se lasketaan sentin tarkuudella mutta sijoituksen arvon pitää olla sisäisessä muistissa useammalla desimaalilla. Esimerkiksi:

Sijoitus 100,00€
Maanantai: +23,47%
Tiistai: -32,48%
Keskiviikko: +13,74%

Jos sijoituksen arvo lasketaan kunakin päivänä sentin tarkkuudella, keskiviikkona ulos nostettava summa on 94,83 €. Jos välipäivinä arvo lasketaan useammalla desimaalilla, keskiviikkona ulos nostettava summa on 94,82 €.

Hauska kyllä tuo puolikas prosentti alvissa.

Liukuluvuista: Eikös käytännössä tyyliin Excelillä käsitellä rahasummia ihan jonkin verran? Excelhän käsittelee luvut liukulukuina, mistä Microsoft itsekin näemmä huomauttaa. Samalla sivulla kerrotaan, että Excel tallentaa liukuluvut akfan33_ZZ:n mainitsemalla "double precision" -tarkkuudella. Se ei tietenkään poista liukulukujen perustavanlaatuisia ominaisuuksia, mutta siirtää ongelmaa ("single precisionilla" 6 desimaalia, "double precisionilla" n. 15 desimaalia).

En kyllä itsekään ole minkään oikeiden rahasysteemien kanssa ollut tekemisissä, ja kiinnostaisi kyllä, miten niissä homma on hoidettu. Onhan olemassa esimerkiksi toteutuksia rationaaliluvuille, käytetäänköhän niitä?

Jufo kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 12:28

Timoteus kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 06:49 En keksi kontekstia, jossa rahamäärällä tehtäisiin jokin monivaiheinen lasku, jonka välitulos ei ole maksettava eikä perittävä summa. Maksettavien tai perittävien summien pitääkin olla tasasenttejä (myös kirjanpito-ohjelman sisäisessä muistissa).

Minulle tuli mieleen jonkinlainen pörssi, esimerkiksi virtuaalipörssi.

Voi ihan hinnoissakin olla sentin osia, vaikka ei huomioida välivaiheita. Esimerkiksi Nokian osake maksoi Helsingin pörssissä hetki sitten 3,3115 euroa kappaleelta, ja tällä hetkellä pörssisähkö maksaa 6,04 snt/kWh arvonlisäveroineen (mutta ilman marginaalia). Lopullinen veloitus taitaa tosiaan tapahtua sentin tarkkuudella.

Edit: Katselin tuota esimerkkiä, ja luulisi, ettei nousu- ja laskuprosentit ole määrääviä tekijöitä välipäivinä? Eli riittäisi katsoa vain arvo alussa ja lopussa, välissä tapahtuneella ei ole mitään merkitystä.

Tegu kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 14:29 Edit: Katselin tuota esimerkkiä, ja luulisi, ettei nousu- ja laskuprosentit ole määrääviä tekijöitä välipäivinä? Eli riittäisi katsoa vain arvo alussa ja lopussa, välissä tapahtuneella ei ole mitään merkitystä.

Voi toki suoraan laskea 1,2347*0,6752*1,1374*100€ = 94,8215621056... € eli keskiviikkona voi nostaa 94,82€ kun luku pyöristetään kokonaisiksi senteiksi. Ja tämä ei ole Timoteuksen kaipaama vastaesimerkki.

Mutta sijoittaja voi nostaa rahasumman minä päivänä tahansa. Siis:

Su iltana sijoittaa 100,00€
Maanantaina voi nostaa 123,47€ (+23,47%)
Tiistaina voi nostaa 83,37€ (-32,48% maanantain arvosta)
Keskiviikkona voi nostaa 94,83€ (+13,74% tiistain arvosta). Mutta haa sentin ero edelliseen! Eli maanantain ja tiistain saldo pitää kirjata järjestelmään tarkemmin kuin sentin tarkuudella, jos ei halua sentin virhettä. Ja tämä (kai?) on Timoteuksen kaipaama vastaesimerkki:

Timoteus kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 06:49 En keksi kontekstia, jossa rahamäärällä tehtäisiin jokin monivaiheinen lasku, jonka välitulos ei ole maksettava eikä perittävä summa. Maksettavien tai perittävien summien pitääkin olla tasasenttejä (myös kirjanpito-ohjelman sisäisessä muistissa).

^ Lähinnä tarkoitin, että prosenttilukemat ovat toissijainen tieto. Järjestelmään tallennetaan vain arvo kunakin ajanhetkenä, ei prosentteja. Jos halutaan verrata kahden ajankohdan arvoja, niin voidaan laskea niiden välinen erotus ja vaikka prosentitkin. Ei ole tarpeen ketjuttaa prosentuaalisia muutoksia joka päivä. Silloin ei nähdäkseni tarvitse tallentaa kuin sentin tarkkuudella, koska pelkkä erotus ei tuo lisää desimaaleja.

^ Joo, se varmaan sitten riippuu siitä pörssistä. Ne pörssipelit, joita olen joskus katsonut niin joka päivä kerrotaan vain montako prosenttia mentiin ylös tai alas ja mitään oikeita arvoja ei kai edes ole muuta kuin pelaajaan peliin sijoittama rahasumma.

^ Aa niin. Niissäkin varmasti tallennetaan vain arvo, koska muu menisi aika mahdottomaksi (esim. sijoitukset ja nostot eri aikoina eri summilla). Pelaajalle sitten voidaan näyttää prosentteja tai antaa valita, näyttääkö arvon vai prosentit.

^ Joo voi hyvin olla, en ole perehtynyt niin tarkasti. Mutta veikkaisin että ne arvotkin joudutaan tallentamaan muistiin tarkemmin kuin senteissä. Kaikki kohteeseen panostaneet osallistujat saavat tietoonsa saman tuloksen prosenttiarvona ja heillä voi olla täysin erilaisia sijoitusmääriä, äkkiseltään ei siis tuntuisi olevan mahdollista että kaikilla uusi arvo sattuisi osumaan tasan kokonaisiin sentteihin.

Tegu kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 14:29 Liukuluvuista: Eikös käytännössä tyyliin Excelillä käsitellä rahasummia ihan jonkin verran?

Pienissä yrityksissä ja yhdistyksissä varmaankin. Jos transaktioita on vähän, kaikki laskutus voi kulkea ihmisen kautta. Mahdolliset liukulukukuprut saa korjattua käsin. Redditissä joku vitsailikin, että kohta joissakin Excel-taulukoissa alv-kanta onkin 25. toukokuuta. (Vitsin selitys: Excel tulkitsee numeroita sisältävän syötteen todella herkästi päivämääräksi, jos se ei ole täysin oikeassa muodossa.)

Suurilla toimijoilla voi olla satoja tai tuhansia transaktioita päivässä. Silloin Excel ei riitä taloushallinnon järjestelmäksi.

Tegu kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 14:29Onhan olemassa esimerkiksi toteutuksia rationaaliluvuille, käytetäänköhän niitä?

Niin. Rationaaliluvuille on olemassa valmis tietotyyppi joissakin ohjelmointikielissä. Muissakin näppärä koodari saa sellaisen aika äkkiä toteutettua.

Aika vähän rationaalilukutietotyypille taitaa olla käyttöä. Rationaaliluvuilla laskenta on tehotonta liukulukulaskentaan verrattuna. Kahden liukuluvun kertolasku onnistuu kertomalla mantissat keskenään ja laskemalla eksponentit yhteen. Kahden rationaaliluvun kertolasku tapahtuu kertomalla osoittajat keskenään ja nimittäjät keskenään, minkä jälkeen pitää vielä supistaa eli etsiä uuden osoittajan ja nimittäjän suurin yhteinen tekijä ja jakaa sekä osoittaja että nimittäjä sillä. Käyttötarkoituksesta riippuu, kannattaako supistus tehdä jokaisen laskutoimituksen yhteydessä vai vain erikseen tarpeen vaatiessa.

Usein kun tietokoneelle syötetään jokin desimaaliluku, se on alun alkaenkin tarkoitettu likiarvoksi eikä tarkaksi rationaaliseksi arvoksi. Luku 0,2 voi olla mittaustulos tai hihavakio, jolloin sitä ei kannatakaan käsitellä kuin se olisi rationaaliluku 1/5. Rahamäärät ja verokannat ovat harvoja tapauksia, joissa desimaaliluku edustaa oikeasti tarkkaa arvoa eikä likiarvoa. Luulisin siltikin, ettei niiden laskennassa ole tapana käyttää rationaalilukujen tietotyyppiä.

Klassinen todennäköisyys ja kombinatoriikka tulee mieleen käyttöyhteydestä, jossa rationaaliluvuille voisi olla käyttöä. Silloinkin jos puhutaan käytännön sovelluksesta esimerkiksi vakuutusmatematiikassa tai riskianalyysissä, simuloimalla saatu likiarvo riittänee. Hankalan kombinatorisen pulman tarkka rationaalilukuratkaisu kuulostaa enemmän matematiikan tai teoreettisen tietojenkäsittelytieteen näpertelyltä.

Jufo kirjoitti: ↑19 Huhti 2024, 15:33 Mutta sijoittaja voi nostaa rahasumman minä päivänä tahansa. Siis:

Su iltana sijoittaa 100,00€
Maanantaina voi nostaa 123,47€ (+23,47%)
Tiistaina voi nostaa 83,37€ (-32,48% maanantain arvosta)
Keskiviikkona voi nostaa 94,83€ (+13,74% tiistain arvosta). Mutta haa sentin ero edelliseen! Eli maanantain ja tiistain saldo pitää kirjata järjestelmään tarkemmin kuin sentin tarkuudella, jos ei halua sentin virhettä. Ja tämä (kai?) on Timoteuksen kaipaama vastaesimerkki.

Ehkä on, ehkä ei. En ole ihan varma. Ilmeisesti on kyse jostakin sellaisesta pörssipelistä, jossa kohde-etuutta ei omisteta oikeasti, vaan alusta on käytännössä kasino. Virtuaalipelin sisällä tapahtuvassa laskennassa voi kai käyttää mitä tahansa sääntöjä, jotka pelaaja hyväksyy. Pelin sisällä valuuttakin voi olla jotakin muuta kuin euroja, jos niin halutaan. Reaalimaailmaan vaikuttavaa kirjanpidollista merkitystä on vain sillä, kun varoja siirretään kasinolle tai kotiutetaan sieltä.

Jo eläkkeellä oleva isäni haksahti muutama vuosi sitten johonkin tämäntyyppiseen pörssipeliin, kun joku lipeväkielinen jannu kauppasi moista "sijoitusmahdollisuutta" hänelle puhelimitse. Käytin karkeasti työpäivän verran aikaa sen selvittämiseen, mistä koko kuviossa oli edes kyse. Isäni ei ollut ymmärtänyt sitä alkuunkaan oikein vaan ilmeisesti kuvitteli omistavansa sitä kohde-etuutta, jonka kurssikehityksestä oli ainoastaan lyönyt vetoa. Pelin säännöt oli laadittu niin, ettei positioita voinut makuuttaa. Ei voinut "ostaa" jotakin kohde-etuutta ja jäädä odottelemaan pitkän ajan kurssikehitystä. Positio oli samana päivänä suljettava tai yön aikana kasinon omistaja napsaisi pari prosenttia arvosta pois. Mutta eihän isäni mistään päivätreidauksesta ollut kuullutkaan eikä tiennyt muunlaisesta kuin ostetaan ja odotellaan -tyyppisestä sijoittamisesta.

Kun isä lopulta pyysi apuani, hän oli jo menettänyt puolet "sijoituksensa" arvosta. Onneksi hän oli aloittanut maltillisilla summilla. Minua vitutti silti, että moinen touhu on edes laillista.