Viisukuppila

Hei onko meillä mitään pre-party-keskustelua? Tai pitäisikö olla? Olisi hauskaa höpöttää näitä juttuja jonnekin, mutten oikein tiedä, minne. Etenkin nyt Amsterdam Calling on hankala, kun ei ole tämänvuotisista edustajista kyse (paitsi Hera Björk teki pikavisiitin ). Toki tämä on nyt vähän niin kuin pre-partyn pre-party, mutta kyllä mulla itseni tuntien varmasti huomennakin olisi asiaa.

Hei jee, mahtavaa, juuri huomasin tämän! Kiitos!

Suomen ketjuun juuri kirjoittelinkin, että Teemu ja Henri olivat juuri tervehtimässä faneja täällä AFAS Livellä. Hyvä tunnelma oli, ja niin on täällä konserttijonossakin. Olen ollut täällä klo 13 lähtien, ja jononumeroni on 37; joskin kuulin, että siinä vaiheessa, kun h-hetki lähestyy, numerot menettävät merkityksensä ja kyynärpäät tulevat käyttöön.

Minulle kävi hauskasti, kun tapasin heti alussa kaksi belgialaista nuorukaista, jotka ottivat minut porukkaansa. Poppoo on sittemmin täydentynyt heidän kavereillaan. Voin vaikka vannoa teille, että yksi näistä on Robin Packalenin kaksoisolento ja toinen puolestaan muistuttaa hätkähdyttävästi KUUMAAn Johannesta.

Onnistuin eilen saamaan rannekkeen myös afterpartyyn, joten pitkä ilta on tulossa. Aktiviteettiakin on kohta luvassa, sillä tuossa vieressä on jo hyvän aikaa pystytetty mielenosoitusta tiedätte-kyllä-mistä. Jakelivat äsken lentolehtisiä, joissa vaadittiin boikotoimaan viisuja.

iiiduli kirjoitti: ↑14 Huhti 2024, 14:59^ Off topicin puolelle menee, mutta aikamoinen porukka kyllä, jos toinen muistuttaa Robinia ja toinen Johannesta.

Se oli! Kaikkein hauskinta oli, että sain vasta jälkeenpäin tietää, että tämä Robin-look-alike on julkisuuden henkilö... Hän nimittäin lisäsi minut kaveriksi Instassa, ja silloin huomasin verified-merkin hänen profiilissaan. Hän oli ihan hirvittävän maanläheinen ja hupsu tyyppi, eikä hän millään tavalla tuonut statustaan esiin missään vaiheessa. Hän olisi herran tähden halunnut minut reppuselkään yhteiskuvaa varten. (Se ei onnistunut, koska hän oli tosi pitkä ja minä tosi lyhyt, mutta hyppäsin sitten sen toisen belgialaisen reppariin.)

Kaiken kaikkiaan pre-party-kokemus opetti mulle, että ihan todella on olemassa ihmisiä, jotka on tosi avoimia ja jotka ihan vilpittömästi haluaa muille hyvää. Itse olen aika arka ja ujo tyyppi, enkä todellakaan ole kovin hauskaa seuraa, mutta silti mut jotenkin otettiin mukaan porukkaan. Sillä oli mulle sellainen merkitys, etten oikein osaa sitä edes sanoittaa. Jälkikäteen kirjoitin henkilökohtaiset kiitokset näille tyypeille, mutta tuntuu, etten vain pysty kirjallisestikaan ilmaisemaan sitä, mikä jäi uupumaan reaaliaikaisessa suullisessa vuorovaikutuksessa. Koen, että nämä ihmiset antoivat mulle ihan hirveästi, vaikken itse antanut heille yhtään mitään. Oikeasti kyyneleet silmissä muistelen täällä sitä, miten minä, yksinäinen viisufani, päädyin kokeneiden pre-party-kävijöiden siipien suojaan.

Mutta onneksi päädyin! Menin jonon jatkeeksi jo iltapäiväyhdeltä eli seitsemän tuntia ennen konsertin alkua, mutta en siitä huolimatta olisi kuuna päivänä päässyt niin hyvälle paikalle, elleivät nämä belgialaisnuorukaiset olisi koko ajan huolehtineet, että minulla on paras mahdollinen näköyhteys. Aluksi oltiin aika monen rivin päässä lavasta, mutta lopulta seurasin suurimman osan konserttia toisesta tai kolmannesta rivistä. Belgialaistyypit jopa kehtasivat kysyä eturiviläisiltä, pääsisinkö Suomen ajaksi eturiviin, ja pääsinhän minä! Eturivin Kroatia-fani vieläpä vakuutti, että ihan hyvin voi toistekin tulla. Miten hyväsydämistä ja pyyteetöntä porukkaa. Olen kuullut, että joissakin pre-partyissa on ollut aika toksistakin menoa, mutta sellaisesta ei ollut nyt tietoakaan. Ihan älyttömän hyvä henki kaikin puolin.

Tämä on nyt todella yllättävää minulta, mutta yksi suurimman vaikutuksen minuun tehneistä esiintyjistä oli Ranska. En pidä biisistä lainkaan, mutta esiintyminen oli todella vakuuttavaa. A cappella -osuus oli mieletön, etenkin kun kaikki lauloivat mukana (minäkin, vaikken edes ranskaa osaa, hahaa). Sveitsi oli myöskin erittäin vaikuttava kokemus - mikä ääni, mikä tyyli, mikä karisma! Lisäksi Irlanti yllätti mut todella positiivisesti. Biisistä toki ihan tykkään, ja Bambie Thug on upea, mutta silti yllätyin siitä, miten mainiosti paketti toimi lavalla.

Kerrottakoon nyt muuten täälläkin, että areenan ulkopuolella ennen konserttia oli monen tunnin mittainen palestiinalaismielenosoitus. Mielenosoittajat vaativat meitä jonottajia poistumaan jonosta ja osoittamaan tukemme Palestiinalle Israelin sijaan, ja lisäksi he jakelivat meille lentolehtisiä, joissa kehotettiin boikotoimaan Euroviisuja. Itse olen ehdottomasti mielenosoitusten ja äänenkäytön kannalla, mutta täytyy todeta, ettei kyllä ollut kiva fiilis jonottaa konserttiin, kun piti samalla väkisinkin reflektoida omaa väitettyä asemaansa kansanmurhan tukijana. Voi vain kuvitella, millaista itse artisteilla on ollut, kun syytökset ja vaatimukset ovat kohdistuneet heihin suoraan. Jono sitten lopulta kyrpiintyi siinä määrin, että alkoi laulaa täysillä Europapaa mielenosoittajien päälle. Se oli melkoinen hetki.

^ Ei hätää, ei ollut hän!