Viisukuppila

^Joo, noinhan se täytyy olla, vaikka kuulostaakin aika eksoottiselta.

Paikannimistä on keskustelu, mutta ihmisten nimistä ei. Ehkä siksi, ettei kukaan loukkaantuisi? Joten kerron sitten täällä, että löysin hauskan sukunimen: Korosteleva. Olisikohan itänaapurista tänne Suomeen muuttanut, ja sattuu vain merkitsemään suomeksi mitä merkitsee. Kyllä minulle kelpaisi olla Korosteleva!

Tässä linkki nimikeskusteluun: superpulina/topic13390.html

^ Ai se olikin tuolla superpuolella! Paikannimikeskustelu on tällä tavallisella.

Monet kansainväliset urheilun lajiliitot ovat siirtyneet nimissään World X -muotoon, esim. World Aquatics (uintilajit) ja World Athletics (yleisurheilu). Mistähän tämä johtuu? Siitähän sekaannus syntyy, kun molempien virallinen lyhenne on sama eli WA. KOK sen sijaan käyttää datassaan lyhenteitä WAQU ja WATH.

Pikkukunta ja pikkukaupunki-termit ovat minusta todella ylikäytetty tapa kuvailla satunnaisia kuntia uutisotsikoissa. Melkein joka toinen päivä tulee vastaan otsikko, jossa kerrotaan pikkukunnassa tapahtuneesta asiasta. En ymmärrä, mitä lisäarvoa sen käyttämisellä saavutetaan. Pieniä kuntia on Suomi täynnä, joten lukija ei käytännössä saa mitään tietoa esimerkiksi siitä, missä päin Suomea jokin asia on tapahtunut. Kunnan nimellä moni voisi tietää edes suunnilleen, missä päin liikutaan, jotkut saattaisivat jopa tuntea kunnan. Jos taas nimeä ei tuntisi, voisi pikkukunta-termin antaman infon eli kunnan koon päätellä itse. Lisäarvon sijaan pikkukunta-termi kuulostaa arvottavalta. Siinä on kaiku siitä, että toimittajan mielestä paikkakunta on niin pieni ja vähäpätöinen, ettei sitä tarvitsekaan tuntea nimeltä. Ainoa tapaus, jossa pikkukunta-termiä voi minusta hyväksyttävästi käyttää, on kun pyritään salaamaan jonkun henkilöllisyys, kuten tässä tapauksessa.

Keräsin listan, mistä kunnista on viimeaikoina käytetty kunnan nimen sijasta nimitystä pikkukunta (tai pikkukaupunki) Yle Uutisten otsikoissa:

• Oripää (Varsinais-Suomi, 1 300 asukasta), 20.3.2024
• Jämijärvi (Satakunta, 1 700 asukasta), 8.3.2024
• Vieremä (Pohjois-Savo, 3 400 asukasta), 12.3.2024
• Lempäälä (Pirkanmaa, 24 700 asukasta), 29.2.2024
• Masku (Varsinais-Suomi, 9 600 asukasta), 22.2.2024
• Sastamala (Pirkanmaa, 23 500 asukasta), 22.2.2024 (Pikkukaupunki)
• Parkano (Pirkanmaa, 6 100 asukasta), 20.2.2024 (Myös pikkukaupunki 12.3.2024)
• Pertunmaa (Etelä-Savo, 1 500 asukasta), 17.2.2024
• Juuka (Pohjois-Karjala, 4 300 asukasta), 8.2.2024
• Hyrynsalmi (Kainuu, 2 000 asukasta), 4.2.2024
• Puolanka (Kainuu, 2 400 asukasta), 27.1.2024
• Pomarkku (Satakunta, 1 900 asukasta), 24.1.2024
• Vaala (Pohjois-Pohjanmaa, 2 500 asukasta), 23.1.2024
• Nokia (Pirkanmaa, 35 600 asukasta), 21.1.2024
• Hyvinkää (Uusimaa, 46 900 asukasta), 14.1.2024 (Pikkukaupunki)
• Leppävirta (Pohjois-Savo, 9 000 asukasta), 12.1.2024
• Saarijärvi (Keski-Suomi, 8 800 asukasta), 12.1.2024 (Pikkukaupunki)

Aika moninainen joukko kuntia ja kaupunkeja saadaan tungettua moisten termihirvitysten taakse. Pienuus tai suuruus on tietysti katsojan silmässä, mutta kaikki nuo kunnat ja kaupungit eivät ole minusta edes pieniä. Wikipedian mukaan esimerkiksi pikkukaupunki-Hyvinkää on Suomen 23:nneksi suurin kunta.

Otetaan loppuun vielä kunniamaininta toisesta pöhköstä otsikointikäytännöstä liittyen paikkakuntiin. En jaksa tähän etsiä enempää esimerkkejä, mutta näitäkin tulee silloin tällöin vastaan. Kunnanjohtaja haluaa salaiseen paikkaan piilotetun Lenin-patsaan kunnan puistoon – kaupunki ei innostu (Yle Uutiset 8.2.2024). Jutussa siis kerrotaan siitä, kuinka Rautavaaran (Pohjois-Savo, 1 400 asukasta) tuore kunnanjohtaja Mikko Kärnä halusi lainata Kotkan (Kymenlaakso, 50 500 asukasta) keskustasta poistettua Lenin-patsasta paikkakunnalle suunniteltuun patsaspuistoon, kuten varmasti kaikki otsikosta ymmärsimme. En oikein osaa päättää, onko pelkkien kaupunki ja kunta-termien käyttäminen huonompi vai vähemmän huono tapa otsikoida kuin pikkukaupunki ja pikkukunta. Toisaalta otsikko ei tällöin anna sitäkään vähää infoa paikkakunnista kuin pikku-etuliitteiden kera, mutta toisaalta se ei sisällä toimittajan subjektiivista näkemystä kuntien ko'oista ja merkittävyyksistä.

IS: Sara Forsbergilla rohkea asu – haaravälin peittää vain pahviroska

Olisin voinut vannoa, ettei suomen kielessä ole sanaa haaraväli, vaan haaroväli. Olin kuitenkin väärässä! Molemmat ovat oikein.

Keksin muunsukupuolisesta lyhyemmän termin muunen. Miltä kuulostaa?

^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

TomppaJr kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 21:49 ^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

Ihan uusi minulle!

Pete kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 23:51

TomppaJr kirjoitti: ↑21 Huhti 2024, 21:49 ^ Muusu taitaa olla jo aika vakiintunut.

Ihan uusi minulle!

Minulle tuttu lyhenne, mutta mielestäni todella typerän kuuloinen sellainen. Mieluummin käytän ihan sitä koko sanaa jos tarvitsee

Rousku kirjoitti: ↑18 Huhti 2024, 15:51 Tiimaa? (Juuri täytän iltapäivälehden finglish-kyselyä; tämä puuttui vaihtoehdoista.)

Tykkäsitkö bursasta? Sitä inhottiin eniten.

https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art ... 76436.html

En muista koskaan törmänneeni sanaan. Jos olisin tämän jutun ulkopuolella törmännyt sanaan ilman kontekstia, en olisi arvannut merkitystä. Vaikka olisin törmännyt sanaan järkevässä kontekstissa, en silloinkaan olisi arvannut enempää kuin että kyseessä on jotakin syötävää. Jos olisin valittanut olevani nälkäinen ja joku olisi luvannut tarjota minulle bursan, olisin odottanut tarjoilun olevan jokin turkkilainen tai ehkä persialainen tai arabialainen ruoka, josta en ole sattunut aiemmin kuulemaan.

Sana ei muistuta minkään englanninkielisen sanan kirjoitus- tai ääntöasua. Se muistuttaa niitä paljon vähemmän kuin vakiintunut ja sanakirjoihinkin hyväksytty lainasana burgeri. Kuuluuko bursa todella Finglish-kyselyyn? Jos burgeri-sanasta haluttaisiin Finglishimpi englannin ääntöasua jäljittelemällä, sanan pitäisi olla böögö.

^ En tykkää, ja äänestin sitä kyselyssä, kun kerran oli tarjolla. Breku ja dinneri ovat kyllä kamalia myös. Ja olen törmännyt sanaan kyllä jossakin lehtijutussa, joten mielestäni se puoltaa paikkaansa tässä kyselyssä. Vai onko se lyhentynyt purilainen, jonka 1. äänne on englannistettu b:ksi?

Jäin miettimään, olisiko muuta sanaa, jossa äänne lainattaessa olisi muuttunut noin paljon. Itse asiassahan se on jo englannissa epäsystemaattista (no tietysti koko kielen ortografia on): jos burger ääntyisi kuin merger, bursa olisi tuloksena.

eikä kukaan voi minua opastaa
kohti kointähteä Venusta

Tuossa ote Kalle Niemen tekemästä Serbian viisun sanoituksen suomenkielisestä mukaelmasta (ei varmaan käännöksestä voida puhua?). Piti lähteä googlettamaan, mikä tuo kointähti on. Venus-planeetasta on siis kysymys.

kotus.fi kirjoitti:Niinpä kointähti on aamutaivaalla auringonnousun suunnassa kirkkaana loistava tähti – aamutähti eli Venus. Tähdestä on myös käytetty nimitystä aamunkoi varsinkin hengellisessä kielessä.

ESC 2024 -liveseurantaketjusta:

Rousku kirjoitti: ↑Eilen, 19:04 Se on suomeksi Azerbaidzhan, mikäli ei ole hattutsetaa saatavilla. Azerbaidzan on sekamuoto, jota ei ole.



:azerbaidzhan:

Muotoja "Azerbaidzan" ja "Azerbaidzhan" ei kumpaakaan hyväksytä. Kielenhuollon kanta on, että Š ja Ž kuuluvat suomen kielen oikeinkirjoitukseen eikä niitä voi korvata (Kotus, 1998 ja 2005).

Saksan kielessä Ä, Ö ja Ü eivät ole itsenäisiä kirjaimia vaan vain vastaavien tarkkeettomien kirjainten muunnelmia. Siksi esimerkiksi Itävallan tv-yhtiön Österreichischer Rundfunk nimi lyhennetään ORF. Minua on kv. foorumilla oikaistu, kun kirjoitin ÖRF. Jos Ä, Ö ja Ü eivät ole teknisesti tuotettavissa, ne on sallittua korvata kirjainyhdistelmillä AE, OE ja UE. Kansainvälinen hiihtoliitto on ilmeisesti ostanut tietojärjestelmänsä Keski-Euroopasta. Siksi Suomella on ollut hiihtolajeissa takavuosikymmeninä sellaisia edustajia kuin Haemaelaeinen, Vaeaetaeinen ja Maeaettae, mutta ainahan naemae kirjoitusasut ovat naeyttaeneet suomalaisista vaeaeraeltae. Suomen kielessä Ä ja Ö ovat itsenäisiä kirjaimia, joita ei voi korvata.

Mitä suomalainen tekee, jos ei pysty tuottamaan ääkkösiä? Tähän saimme vastauksen jo tietotekniikan alkuhämärissä, ja viimeistään WWW:n alkuaikoina vastaus vahvistui. Suomalainen jättää Ä:n ja Ö:n pisteet pois. Ratkaisu ei ole täysin tyydyttävä. Onhan aivan eri asia, ovatko pällit väärässä vai pallit vaarassa. Tällaisia sanapareja, jotka eroavat toisistaan vain etu- tai takavokaalisuuden suhteen, on hyvin paljon. Kieliyhteisö ei kuitenkaan koskaan kokenut tarpeelliseksi luoda Ä:n ja Ö:n korvaamiseen muutakaan sääntöä.



Viisukuppila perustettiin vuonna 2003, mihin mennessä korvaussääntö Ä → A ja Ö → O oli täysin vakiintunut. Sen mukaisesti Itävallan, Valko-Venäjän ja Venäjän lippusydänten koodit ovat aina olleet itavalta, valkovenaja ja venaja. Hymiökoodeissa ei ainakaan silloin voinut käyttää ääkkösiä. En muista kenenkään koskaan arvostelleen valintaa ja vaatineen, että pitäisi olla venaejae tai ties mitae hoelmoeae.

Tšekki ja Azerbaidžan debytoivat muutama vuosi myöhemmin, jolloin niillekin piti luoda lippusydämet ja valita hymiökoodit. Olin silloin painokkaasti sitä mieltä, että korvaussääntö Š → S ja Ž → Z on ainoa perusteltu. Suomeksi yksi äänne merkitään yhdellä kirjaimella, ei kahdella. Miksi harvinaisten kirjainten korvaamisessa pitäisi kikkailla jollakin muka-häviöttömällä säännöllä, jos yleisten kirjainten Ä ja Ö korvaamisessa ketään ei ole koskaan kiinnostanut tehdä niin?

Timoteus kirjoitti: ↑Tänään, 07:17 Muotoja "Azerbaidzan" ja "Azerbaidzhan" ei kumpaakaan hyväksytä. Kielenhuollon kanta on, että Š ja Ž kuuluvat suomen kielen oikeinkirjoitukseen eikä niitä voi korvata (Kotus, 1998 ja 2005).

Näinkin tiukkoja ovat, vaikka niitä ei näppäimistöllä saa tuotettua ja minä joudun aina turvautumaan copy-pasteen. Minä en pysty kirjoittamaan erikoismerkkejä millään kikoilla. Tästä syystä vaadin, että ruotsalais-suomalaiseen näppäimistöön lisättäisiin suoraan mahdollisuus saada nämä kaksi kirjainta (yhdistelmillä Ctrl+Alt+S ja Ctrl+Alt+Z).

^Olisi kätevä kyllä.

Oma pro-tippini asiaan on käyttää tšekkiläistä näppäimistöä erikoismerkkien kirjoittamiseen. Sieltä hatulliset kirjaimet löytyvät helposti numeronäppäimistä ja balkanilaisen ć:n kirjoittaminenkin onnistuu näppäinyhdistelmällä `+c. Windowsiin saa onneksi helposti lisättyä vaihtoehtoisia näppäimistöjä, joiden välillä pystyy kesken kirjoittamisen vaihtamaan windows+välilyönti-yhdistelmällä.

Tšekkiläisen näppiksen lisäksi minulla on käytössä norjalainen ja liettualainen näppis näiden kielten erikoiskirjaimille sekä suomalaiselle näppäinasettelulle suunniteltu kyrillisten kirjainten näppis. Kannattaa kokeilla, jos on erikoismerkeille käyttöä koneella kirjoittaessa.

Hatulliset kirjaimet ovat näiden kahden maan nimessä suomen, tšekin ja slovakin lisäksi maiden kroatian-, latvian-, liettuan-, pohjoissaamen-, sloveenin-, viron- ja võronkielisissä nimissä (sekä tietenkin serbiankielisten nimien latinalaisissa muodoissa). Kaikki muut latinalaisilla aakkosilla kirjoitettavat kielet pääsevät paljon helpommalla (parissa kielessä on kuitenkin muu tarke, nimittäin maltan ja puolan ż:ssä yläpuolinen piste).
https://en.wiktionary.org/wiki/Azerbaijan
https://en.wiktionary.org/wiki/Czech_Republic

Ainakin Windowsissa on suomen kielen kirjoittamiseen tarjolla kaksi näppäimistöasettelua. Vaihtamalla oletusasettelun suomi ja saame (Finnish with Sami) -nimiseen asetteluun saa š:n ja ž:n tuotettua näppäinyhdistelmillä AltGr + S ja AltGr + Z.