Kappaleen valinta raatiin meni osaltani plörinäksi. Arvonnassa sain Puolan, ilahduin ja löysin useamman varteenotettavan vaihtoehdon. Suunnittelin jopa karsinnan järjestämistä! Sitten tapahtui jotain (eli unohdin seurata raadin kulkua) ja yhtäkkiä Puola olikin jonkun toisen oma.
No ei se mitään: vapaiden maiden joukosta löytyi vielä Unkari! Etsin kivoja kappaleita Unkarista, ja olinkin lähettämässä yhtä niistä raatiin viimeisenä ilmoittautumispäivänä, mutta Unkari ei ollutkaan enää vapaiden maiden listalla.
En tahtonut jättää kuitenkaan Viisuraatia väliin, joten noukin Norjan omakseni. Viva La Vida löytyi nopean etsinnän tuloksena Norjan Spotify-listan kautta, siinä oli hauska ja menevä meininki, jaksoin sitä rullauttaa korvissani useamman kerran. Lähetin siis sen. Jälkikäteen kuunneltuna tuskin olisin lähettänyt Viva La Vidaa raatiin, jos olisin ehtinyt valintaa muhituttaa.
Ensi vuonna pitää yrittää seurata aikataulua huolellisemmin.
Finaalipaikka on Viisuraadissa aina jo omanlaisensa voitto. Sen seulan läpäisin, joten tuloksien suhteen ei jäänyt harmittelua.
Tuloksiin noin muutenkin olen tyytyväinen. Raadin taso oli tasaisen hyvä, mutta ehkä hintsun verran kliininen. Mutta ehkä se sopiikin viisuteemaan.
Musiikkivideottomat albumiraidat.Teräsbekoni kirjoitti: ↑03 Touko 2024, 23:27Niet Te Geloven oli tuosta joukosta kyllä ihan hyvä löytö, mutta tuollaisten musiikkivideottomien albumiraitojen menestyspotentiaali nyt on mitä on.