Laulettavuus

Aurelius · Viesti Kirjoittaja **Aurelius** » 08 Kesä 2004, 00:31

Olen tässä miettinyt, ettei laulettavuutta voida pitää käännöskisojen tärkeimpänä elementtinä, koska kysehän on sovituksesta. Jos ei voi kuulla ko. henkilön sovitusta biisiin, niin voi jäädä käsitys, ettei käännös ole laulettava. Kun olen niin monta suomennettua versiota esim. samasta biisistä kuullut, niin se voidaan sovittaa niin moneen eri tapaan, ettei sitä pelkästä sanoituksesta ymmärrä. Jos määritellään laulettavuus niin, että täytyy olla "juuri niinkuin alkuperäinen", niin ehkä sitten onnistuu, mutta tuskin sitenkään. Itse kiinnitän huomiota sanoituksissa omaleimaisuuteen ja sisältöön. Ne merkitsevät minulle enemmän kuin se, voiko laulaa yksi yhteen levyn kanssa.

Timoteus ( :?:) taisi esittää täällä tavutus sääntöjä, mutta sorry, niitä ei musiikissa ole, luojan kiitos. Kyse on enemmänkin laulajan kyvystä tulkita ja sovittaa tekstiä. Mutta tämähän ei tule tiedettäväksi vain sanoituksia lukiessa. Ottakaapa ihan tuntemattoman artistin levy ja lukekaa lyriikat ja koettakaa arvata miten laulu menee. Niinpä, sinulta pieleen. Ja useimmat sanoitukset on laulettu toisin kuin alkuperäinen kirjoitettu lyriikka, joten asia ei ole ihan vähäpätöinen "tuomioita" annettaessa. Kuka voi määrittää laulettavuuden? Aika guru, haluan tavata.

Mikkelsson · Viesti Kirjoittaja **Mikkelsson** » 08 Kesä 2004, 00:44

Tästä asiasta minä rohkenen olla erimieltä, omasta mielestäni laulettavuus on nimenomaan näiden tekstien tärkein pointti. Kyse ei ole runokilpailusta.

Itse käyn sanoitukset aina läpi (pisteitä antaessani siis) soittamalla biisiä koneelta ja lauleskelemalla sitten ihmisten hienompia ja huonompia tuotoksia alkuperäisen viisun tahtiin. Siinä erottuvat ensin ne tekstit, jotka toimivat nimen omaan ko. taustaan ja sovitukseen hyvin istuvina sanoituksina, ja ne tekstit nousevat omissa pisteissäni kaikkein korkeimmalle.

Luonnollisesti sisältö merkitsee; laulettavuudenhan voisi saada toimimaan ihan vain vaikka muutamaa sanaa toistamalla, ja tekstien sisältö sitten määrää omissa pisteissäni sen, kuinka lopullinen järjestys laulettavien ja vähemmän onnistuneiden tekstien välillä muotoutuu.

Itse pyrin aina siihen, että tekstini soisi ja mahdollisimman yksiselitteisesti. Tarkoittaen siis sitä, että kenenkään ei tarvitse arvailla, olenko tavutellut sanoja toisin kuin alkuperäisessä laulun sanoituksessa. Välillä tilaa löytyy kirjoittaa mukaan todellisia viestejäkin (Viron käännös) ja välillä taas laulettavaa on esimerkiksi niin vähän, ettei mukaan oikein mitään järkevää saa (Venäjä), mutta yhtäkaikki; minä tuomaroin oman kotikaraokeni pohjalta.

-Kuitenkaan en sano, että kaikkien tulisi tehdä näin.

Aurelius · Viesti Kirjoittaja **Aurelius** » 08 Kesä 2004, 02:02

Näinhän se menee, mutta sovitus jää puuttumaan, kun katsotaan pelkkää sanoitusta. Siksi minusta on huvittavaa, että kommentoidaan laulettavuutta, mitä ei voi kommentoida ilman sovitusta, mikä ei tekstiversiossa näy lainkaan.

Minäkin voin joikata täällä muiden sanoituksia, mutta siitä sovituksesta en tiedä mitään ja se olisi hyvin tärkeä asia, itse asiassa tärkein asia, kun laulettavuutta arvioidaan. Tästä syystä kisa ei tavallaan koskaan anna oikeata kuvaa lauluista, ainoastaan ne käännökset pärjäävät, mitkä ovat yksi yhteen biisin kanssa ja se on melkoisen tylsää, kuten viimeisin käännöskisa näytti. Oi milloin tulee kisa "käännä lempiviisusi", koska minusta on pidemmän päälle tylsää lukea ja arvioida kymmentä versiota samasta kappaleesta. Tämä kisa sopisi ihan hyvin joukkoon, eihän viisuissakaan kaikki maat laula samaa kappaletta

TOMItu · Viesti Kirjoittaja **TOMItu** » 08 Kesä 2004, 08:26

Olet Aurelius osittain oikeassa! Totta on se, että uudella sovituksella jos minkälainen teksti saadaan sovitettua biisiin. Käännöskisojen pohjana ja VIRALLISENA käännöspohjana pidetään kuitenkin kokoelmalevyn sovitusta. Itselleni tosiaan laulettavuus merkkaa kyllä huomattavasti enemmän kuin sanat, sillä käännöskisojen tarkoitushan on löytää uusi lautettava sanoitus viisuille!

Eli mitä yritän sanoa on se, että laulettavuutta todellakin voi arvostella kun yhteisenä sääntönä pidetään sitä, että meillä on yksi biisi ja sen sovitus, minkä mukaan tuotoksia arvostellaan!

youkka · Viesti Kirjoittaja **youkka** » 08 Kesä 2004, 09:20

Minusta Aurelius puhuu asiaa, mutta sovitusten säätäminen ei vain kertakaikkiaan onnistu tällä systeemillä. Tietysti jos jokainen väsäisi oman demonauhan ja laulaisi uudet lyriikat päälle, niin ehkä sitten

On totta, että käännösbiiseissä rytmityksen muuttuminen (tätäkö Aurelius tarkoitat sovituksella?) on hyvinkin yleistä. Itse en yleensä sakota arvioinnissa sellaisesta muutoksesta, jonka ymmärtämiseksi ei tarvitse liikoja ponnistella. Turmiollisempia ovat sen sijaan vaikkapa ne, joissa lyhyttä vokaalia on väkisin venytettävä sanan painokkaalla osalla. Suomen kielen omalaatuisuutta ovat myös monet pitkät ja konsonanttiloppuiset tavut (esim. tais-, hais-, muis-, kuis-) Nämä kannustavat rikkomaan tasaista rytmiä pisteelliseen suuntaan eli swingmäisemmäksi. Jos muutos ei mielestäni raiskaa alkuperäistä melodiaa, en rokota pisteissä.

Siis, alkuperäisrymien jäljittely on toisaalta ikävä mutta käytännön kannalta välttämätön periaate. Minä suvaitsen luontevat sovitusmuutokset, mutta jollekin muulle luontevuus on varmasti aivan eri asia. Se on harmittava tosiseikka, että sisällöltään mahtavat mutta teknisesti kömpelöt sanoitukset eivät pärjää. Niille kannattaisikin etsiä uusi melodia jonkun pöytälaatikkosäveltäjän kätköistä

Aurelius · Viesti Kirjoittaja **Aurelius** » 08 Kesä 2004, 09:23

Mikkelsson kirjoitti:Tästä asiasta minä rohkenen olla erimieltä, omasta mielestäni laulettavuus on nimenomaan näiden tekstien tärkein pointti. Kyse ei ole runokilpailusta.

Kuka niin on sanonut? Lyriikat ovat aina runoutta. Katsohan kommentit alla, laulettavuutta ei voida nykyisellä käytännöllä edes arvioida. Sitten kun kääntäjän laulettu versio on kuultavissa, sitten puhutaan laulettavuudesta ja arvioidaan laulettavuutta.

Itse käyn sanoitukset aina läpi (pisteitä antaessani siis) soittamalla biisiä koneelta ja lauleskelemalla sitten ihmisten hienompia ja huonompia

Tämä on juuri se ikävin asenne käännöskisoissa. Mistä tämä "huono" kumpuaa? Kyse on subjektiivisesta kokemuksesta, silloin puhutaan henkilökohtaisista mieltymyksistä, kuten "pidän tästä" tai "en pidä tästä". Kuka SINÄ olet sanomaan kenenkään käännöstä huonoksi? Tuo on ikävä asenne alkujaankin olla koko kisassa mukana. Minusta mitä moninaisempia käännöksiä on kisassa, sitä mielenkiintoisempaa.

Tämä hyvä/huono asetelma on juuri se, mistä olisi mukava päästä eroon.

Luonnollisesti sisältö merkitsee; laulettavuudenhan voisi saada toimimaan ihan vain vaikka muutamaa sanaa toistamalla, ja tekstien sisältö sitten määrää omissa pisteissäni sen, kuinka lopullinen järjestys laulettavien ja vähemmän onnistuneiden tekstien välillä muotoutuu.

No jos biisiin sopii muutaman sanan toistelu (edel. esim. Edea: Aava), niin sitten niin. Mutta sama ongelma tästä tulee vain pakostakin. Pelkän tekstin perusteella kun ei laulettavuus selviä. Sinä painotat omalla tapaasi, kääntäjä omallaan. Miten nämä näkemykset kohtaavat, kun kriitikko ei koskaan kuule kääntäjän laulettua versiota laulusta? Kyllä minustakin laulettavuus on tärkeä juttu, muttä näin sitä ei voida arvioida, kuten on "asiantuntevasti" ainakin pari viimeistä kisaa tehty.

Itse pyrin aina siihen, että tekstini soisi ja mahdollisimman yksiselitteisesti. Tarkoittaen siis sitä, että kenenkään ei tarvitse arvailla, olenko tavutellut sanoja toisin kuin alkuperäisessä laulun sanoituksessa. Välillä tilaa löytyy kirjoittaa mukaan todellisia viestejäkin (Viron käännös) ja välillä taas laulettavaa on esimerkiksi niin vähän, ettei mukaan oikein mitään järkevää saa (Venäjä), mutta yhtäkaikki; minä tuomaroin oman kotikaraokeni pohjalta.

Niin... Tämä on juuri se ongelma, sinä haluat olla mahdollisimman yksiselitteinen, minä esim. tahdon olla mahdollisimman moniselitteinen. Eikä kumpikaan ole oikein tai väärin, mutta näemmä pitäisi olla "yksiselitteinen" mikäli tärkein pointti on laulettavuus sanasta sanaan originaalin kanssa, mikä kyllä minun mielestäni tappaa luovuuden koko kisasta. Mutta jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee. Mutta halusin tuoda nämä unhoon jääneet näkökulmat esille tässä keskustelussa. Tämä on yksi syy, miksi tarvitaan kisan ulkopuolisia äänestäjiä, joilla vielä on oma näkemys asioista, koska kun samaa kisaa käydään vuodesta toiseen, niin väkisinkin se ottaa oman muotonsa. Ja hei, kotikaraoke kunniaan, mutta laulettavuutta voit arvioida vain, käykö yksi yhteen originaalin kanssa.

-Kuitenkaan en sano, että kaikkien tulisi tehdä näin.

Vaikka sanoisit, niin eivät tekisi :lol:

Viesti Kirjoittaja **Timoteus** » 08 Kesä 2004, 16:07

Kyllä mä olen tässä suhteessa täysin Youkan linjoilla. Rytmitysmuutokset ovat OK, jos ne suhteellisen helposti ymmärtää. Itse todella yritän etsiä oudommannäköisistäkin teksteistä sitä oikeaa laulutapaa eri säkeille mutta jos en sitä löydä eli jos en pysty järkevästi laulamaan tekstiä läpi alkuperäismelodiaan, en voi korkealle tekstiä sijoittaa.

Joissakin kappaleissa taasen en herkästi edes hyväksy rytmitysmuutoksia. Vaikkapa tämä viimeksi käännetty Ukrainakin oli sellainen, jossa on aika napakka rytmitys ja kappale ei ole enää "sama", jos vaikka jokaisen säkeistön synkoopin muuttaa kolmeksi tasapituiseksi nuotiksi tai jos joitakin nuotteja skippaa. Siis periaatteessa jos juuri tavujen rytmitys on se kappaleen "juju", ei sitä voi taiteilijan vapauden nimissäkään muuttaa täysin toisenlaiseksi. Toisaalta tässä Ukrainan kappaleessa painotukset eivät mielestäni olleet niin kovinkaan tärkeitä, eli etenkin säkeistöissä painollisille tavuille sai osua sanan toinen tavu, kunhan se ei ollut lyhyt.

Toista ääripäätä taasen edustavat Tell me whyn (Romania -02) tyyliset laahaavat balladit tai monet mm. Turkin ja Israelin omakielisten kappaleiden (esim. Leylaklar soldu kalbinde ja Light a candlen säkeistöt) suomen kieleen hankalasti sopivat rytmit, joissa tavujen alkuperäisrytmitystä ei tule pidettyä kovinkaan tärkeänä.

Kaikki nämä ovat tietysti makuasioita mutta kun tämä kääntäminen on kuitenkin arvostelulaji, niin minkäpä sille mahtaa. Itse ainakin tulen aina arvioimaankin sanoituksia myös laulettavuuden näkökulmasta. Jos Aureliuksella on jokin kehitysehdotus siihen, miten näitä erilaisia sovituksia/rytmityksiä voisi käännöksissä tuoda selkeästi esille ja miten tätä hommaa pystyisi paremmin arvioimaan, kernaasti kuulisin sen.

Joka tapauksessa hienoa, että Aurelius ja myös Male ovat herätelleet tätä yleistä käännöskisakeskusteluakin vähän henkiin, ettei tässä kangistuta kaavoihin ja jämähdetä tekemään kaikkia asioita samalla tavalla kuin ennen vain siitä syystä, että näin on aina ennenkin tehty.

Aurelius · Viesti Kirjoittaja **Aurelius** » 08 Kesä 2004, 20:38

Kyllä olen samaa mieltä Timoteuksen kanssa. Itse pähkäilen tätä sovittamisen vaikeutta, kun käännän ihan muita biisejä omiin projekteihin. Juuri sovittaminen on se hankala juttu. Youkka, olisi mahtava juttu tuo demo, mutta ymmärrän, ettei se ole mahdollista, eikä se saa muodostua kynnyskysymykseksi kenellekään käännöskisaan osallistumisessa. Halusin vain herätellä keskustelua siitä, että muutakin on kuin laulettavuus ja laulettavuus perustuu sovitukseen, onko kyseessä sama genre kuin alkuperäisessä, vaiko esim. jazz sovitus tms. Sehän ei nyt näy pelkissä lyriikoissa. Siksi toivoisinkin ihmisiltä sellaista rakentavaa kritiikkiä sen sijaan, että lähdetään alatyyliseen mollaamiseen. Mitä se nyt sitten kehittää tai rakentaa? Mutta kun on kyse luomuksesta, se nostaa tunteet pintaan ja kun on vielä kilpailu, sitä suuremmin tunteet tulevat peliin. Kun vain muistettaisiin se ihminen siellä käännöksen takana.

Hei aivan MAHTAVA käännöskisabiisi tämä Lane moje, nyt en ehdi osallistua, mutta upeaa päästä lukemaan käännöksiä ja niitä arvioimaan!

Aurelius · Viesti Kirjoittaja **Aurelius** » 08 Kesä 2004, 20:43

Eli mitä yritän sanoa on se, että laulettavuutta todellakin voi arvostella kun yhteisenä sääntönä pidetään sitä, että meillä on yksi biisi ja sen sovitus, minkä mukaan tuotoksia arvostellaan![/quote]

No tämä oli se tarkennus sääntöihin, mikä on ainakin minulta mennyt ohi. Kiitos "tikrulle"(söpö Avatar!) asian selvittämisestä!

male · Viesti Kirjoittaja **male** » 09 Kesä 2004, 10:37

Miten muuten on mahdollista että Aurelius lähetti kaksi viesti viidenminuutin välillä, kun minä yritin tehdä niin Oscareissa niin se ei hyväksynyt...

So se ei ollut pointti. Vaan se, että nettilinjojen kautta on todella vaikea selittää sovitusta. Minulla ei ole mitään mahdollisuuksia alkaa tehdä musiikkia koneellani. pitäisikö sitten sovitusta selittää eli, tää on vähän rokimpi ja tossa kohtaa on pan-huilu ja niin.... Mielestäni on parasta tehdä käännös arvostaen alkupeäistä sovitusta ja keskittyä hyvään laulettavuuteen ja hienoon käännökseen.