TYLYSTI PUDOTETTU YOUKKA PUHUU SUUNSA PUHTAAKSI
* syvä huokaus*
Voi kun on mahdottoman vaikeaa ryhtyä vääntämään mahtavan viikonlopun kokemuksia napakaksi viestiksi. Aloitan joka tapauksesa ISOILLA KIITOKSILLA vuolaista kehuistanne ja kannustuksistanne, joita on ollut mukava lukea. Itse olen suoritukseeni todella tyytyväinen, joten otan absoluuttisen objektiiviset kommenttinne kiitollisena vastaan. Viikonloppu oli äärettömän raskas ja stressaava, mutta televisioesiintymisen jälkeen olo oli ennen kokemattoman euforinen. Kun kävin tulosten selvittyä onnittelemassa finalisteja, pääsi itku, joka oli enimmäkseen onnellista sellaista. Sanoinkuvaamattoman upeaa, vaikka nyt onkin vähän tyhjä olo.
OMAT ARVIOINTINI KANSSAKILPAILIJOISTA:
Tämä ei ehkä ole viimeisen päälle viisasta, joten yritän pitäytyä neutraalilla linjalla.
1. Susanna Gärdström:
* Sai äänelleen liian korkean tangon, mutta veti kuitenkin varmasti. Kypsä ja vakuuttava tulkitsija ja minun mielestäni myös mukava ja sydämellinen ihminen. Iloitsi todella syvästi jatkopaikastaan. En osaa mennä arvailemaan, oliko valinta tuomareiden sensuuritaktiikkaa.
2. Jukka Hallikainen:
* Varma ja perustangosaundinen laulaja. Lisäksi miellyttävä, joskin hieman ilmeetön, esiintyjä. Persoonana ja kilpakumppanina mitä mahtavin tyyppi. Oli valmis vaihtamaan oman tangonsa mihin tahansa muuhun, ja jaksoi ainoana pudoneena vääntäytyä finalistien yökeikalle ravintola Galaxyyn. Olisin suonut hänelle finaalipaikan.
3. Jaana Mäntyniemi:
* Varmaotteinen ja rauhallisesti esiintyvä kaunotar, jonka ääneen kaipaisin vähän lisää jytyä. Oli suunnitellut ja ommellut itse upean pukunsa.
4. Jani Huhtala:
* Hyvä ääni ja luonteva esiintyjä, mutta tulkinta oli minun makuuni pinnallinen ja katkonainen. Porukan suupaltti.
5. Terhi Jokila:
* Minä pidin Terhin kauniista ja lämpimän hennosta äänestä, joka sopisi varmasti popimpaankin musiikkiin. Monista menestyksistään huolimatta myös todella aito, empaaattinen ja naapurintyttömäinen persoona. Harmittelin hänen putoamistaan.
6. Tommi Soidinmäki:
* Ystävystyin Tommin kanssa jo Jyväskylän karsinnoissa ja ystävyys vain syveni Raisiossa. Armoton jännittäjä mutta lavalle noustessaan kaivaa Hernandon otteet takataskustaan. Olimme kilpailijoiden kanssa samaa meltä sallan kanssa, sillä Tommissa on karismaa ja flirttiä, eikä se ole tippaakaan opeteltua tai harkittua. Äänikin on mukavan pehmeä, ja mahtavia alaääniään Tommi ei edes päässyt Hernandon salaisuudessa näyttämään.
7. Eija Bergman:
* Porukan nuorin ja hiljaisin, mutta varsin sympaattinen neito. Tyttömäinen olemus ja vahva ääni saavat lavalla aikaan mukavan kontrastin.
8. Vesa Myllyviita:
* Mummini mukaan Vesa on minulle kaukaista sukua, joten olen iloinen hänen jatkoonpääsystään. Vesalla on vielä kehittymistä laulajana, mutta hän onkin laulanut julkisesti ensi kertaa vasta vuosi sitten. Hän oli vilpittömän onnellinen jo pästyään 20 parhaan joukkoon. Mukava mies, joka tarvinnee vielä hiukan kokemusta kuninkaaksi asti.
9. Terhi Lehtoniemi:
* Todella vahva ja hieman tainakokkosmainen ääni tällä räväkällä Oulun tytöllä. Juttelimme viisukokemuksesta, joka oli ollut kaikin puolin mahtava. Osasyy viisusemin puurouteenkin selvisi: Terhin mikki oli kovimmalla ja Heidin puoliteholla, vaikka piti olla toisin päin. Samoin heidän esityksensä pantiin kerralla purkkiin, vaikka jotkut toiset saivatkin uusia ottonsa. Just-projekti voisi kuulemma edetä vähän vauhdikkaamminkin...
10. Jukka Hautaniemi:
* Pystyin televisiossa parhaimpaani, ja olen siis todella tyytyväinen, vaikken videota ole vielä katsellutkaan. Romanialainen kitara sopi minulle sittenkin yllättävän hyvin. Juttelin kisan jälkeen Johanna Pakosen kanssa, joka sanoi haastatteluni olleen ainakin hänen osalta ratkaisevin putoamissyy. Menin tuomariston eteen rehellisenä, sillä en oikeastikaan ole varma, haluaisinko voittaa kuninkuutta. Perhearvot tuntuvat kuitenkin tässä vaiheessa urasuunnitelmia tärkeämmiltä. Kerroin lähteneeni kisaan harrastusmielessä (vertasin suunnistuharrastukseeni), ja kerroin olevani tyytyväinen jo tästäkin menestyksestä. Samassa yhteydessä tunnustin kuitenkin myös haaveilevani tangokuninkuudesta, joten aika ympäripyöreä (mutta hyvin todellinen) vaikutelma jäi. Edelleenkään minua ei harmita rehellisyyteni, vaikka lauantaipäivän kuluessa rupesinkin haaveilemaan yhä voimakkaammin Seinäjoelle pääsystä. Se kuitenkin toisaalta ärsyttää, että valehtelemalla voisin olla nyt Seinäjoen porukassa. Olen joskus kokeillut valkoisia valheita pääsykokeissa ja hyvin menivät läpi. Ja voihan olla niinkin, että moni nuorempi ei ole edes todellisuudessa miettinyt, mitä kuninkuus tuo tullessaan. Mutta minä nyt olenkin tällainen paatunut pohdiskelija ja riskien välttäjä, mutta olen kyllä myös ylpeä siitä. Jos vuosi opettajana saa minut vakuuttuneeksi kunikuuden vetovoimasta, yritän taas ensi vuonna. Harrastumielessä en ehkä enää lähde enää tuomareiden päänvaivaksi.
Kunhan tästä vähän tokenen, palailen myös muihin kuppilan aiheisiin.
