Viisukuppila

Pöhkölle kur ja nauskis täältäkin

Siriuksella ja Severuksella on tänään tosi tylsää...Vettä on satanut koko päivän ja 15 minuutin ulkoilu saa aikaa puolen tunnin puunauksen...


- Todella kiusallista, kertoivat pojat minulle luottamuksellisesti hetki sitten

Myöhästyneet onnittelut Pöhkölle! :lahja:

Meillä vietetään tänään Eppuliinan 11-vuotissynttäreitä.
Iskä lauloi jo onnittelulaulun ja paijasi päivänsankaria. Tyytyväiseltä vaikuttaa.

Onnea isin omalle Eppuliinalle! :lahja:

Synttärionnittelut Eppuliinalle!!

Hazel kirjoitti:Pöhkö kiittää onnitteluista

Onnea Pöhkölle näin myöhässä. Muistuttaa häkellyttävästi meidän rakasta Vilhoamme 14v, yhtä täydellinen Tikru.

Kyllähän sä Terva sen tiedät, että kissan paras kaveri on toinen kissa .

Pöhkö kiittää vielä kerran kaikkia onnittelijoita ja lähettää terveiset kisuille. Kevät on kauneimmillaan ja vanhallakin kisulla kevättä rinnassa.

Nimimerkillä Taas valvonut emäntä parka

Sirius on sitten ollut reissussa viime keskiviikosta lähtien

Etsintäpartiot ovat ulottaneet lonkeronsa kaikkialle lähiseudun (autio)taloihin, mutta löytyy vain muita katteja

Siriuksesta on havainto viime perjantailta tai lauantailta lähipelloilta, mutta eipä sitä silloin näy, kun sitä etsitään.


Viime torstaina meille sen sijaan osautui toinen kulkuri, pieni ja hellyttävä tyttökissa. Aivan ihana tapaus, oli meillä kuin kotonaan. Sunnuntaina jaettiin laput lähiseudulle sekä omasta kadonneesta että tästä löydetystä kissasta.

Eilen illalla tämä riiustelureissulla ollut tyttö haettiinkin sitten kotiinsa tuohon parin kilometrin päähän.


Sirius Sirkkanen, käpälää toisen eteen MARS, saa tulla jo kotia!!

Toivottavasti Sirius lukee tuon.

Mutta oikeesti: voi vimpura! Saanut näemmä kevättä rintaan, toivon, että palaa pian kotiin.

No, toivottavasti Sirius nyt kotiutuu terveenä. Minä vaan edelleenkään en hyväksy tuota kissojen vapaata ulkoilua... Tietysti siihen vaikuttaa lieventävästi asuinpaikkakin, jos ihan maalla asuu, niin siellä on turvallisempi sitten ulkoilla ilman valvontaa.

Mun kissat ovat aina ulkoileet vain valjaissa tai tarhassa, myös maalla asuessani. Paitsi Muumi liikkui pihapiirissä itsenäisesti kunnes se eräänä iltana ei tullutkaan kotiin. Aamulla löytyi tosi huonossa kunnossa tarhan vierestä etujalat ihan kalvettuna. Kuukauden päivät ja parit lääkekuurit meni sen parantumiseen. Siihen loppuivat vapauden ihanuudet.

Mulla vaan on aina ollut sellanen periaate, että ei muitakaan lemmikkieläimiä päästetä vapaana juoksentelemaan ympäri kyliä, niin ei kissojakaan.

Mutta tosiaankin, toivottavasti Sirius pian kotiutuu .

Toivotaan parasta! Olin eilen illalla Claran kanssa etsimässä karkulaista. Veti meikäläisen hiljaiseksi, kun mietti omia kattejaan samassa tilassa.

Sirius nauttii elämästä, mutta aiheuttaa kyllä turhaa harmia kotijoukoilleen.

Meikäläisen "huoli" on loputon kissankarva kämpässäni. Aiku tää lähtee Ateenaan "Söpöstiina" päällään... Jokaisesta edustusrytkystä löytynee vähintään pari harmaata karvaa...

Ihana kevät. Eppu nauttii kyllä yli kaiken ulkoilusta kaulapannan kanssa. Kävellään ympäri pihapiiriä vielä myöhään illallakin. On se varmasti vanhoilla päivillä ulkoilun aloittaneelle katille jännää elämää.

Yhdeksän päivän ero kaihertaa jo mielessäni. Kolme hoitajaa käy huolehtimassa kattien hyvinvoinnista Ateenassa humuamiseni aikana.

MuzaMaza kirjoitti: Meikäläisen "huoli" on loputon kissankarva kämpässäni. Aiku tää lähtee Ateenaan "Söpöstiina" päällään... Jokaisesta edustusrytkystä löytynee vähintään pari harmaata karvaa...

Voi miten tuttua

Ihanaa kun MuzaMazan Söpöstiina ja tän Aino tapaavat toisensa Ateenassa

JeSSSe kirjoitti:Ihanaa kun MuzaMazan Söpöstiina ja tän Aino tapaavat toisensa Ateenassa

JeSSSe, Vaihdetaan karvoja....

Oisko niille pitänyt hankkia omat akkreditoinnit...

Täällä pidetään peukkua, että karku-Sirius palajaa Clara-Cairon äidilliseen huomaan nopeasti.

Sirius is back

Pari tuntia on tuossa jo kolli taas kotioloihin totutellut...Löytyi mokoma sieltä autiotalolta, jossa on päivystetty monta kertaa päivässä joka päivä.

Säikyn oloinen ja väsynyt on katti. Nukkuu mokoma nyt kaapin päällä kantolaatikossa.

Menohaluja näyttää edelleen olevan. Ilkesi jo raapia oven pieliä, jotta pääsisi ulos. Mutta vähän kun rapsutteli ja puhui höpöhöpöjä, niin rauhoittui nukkumaan

Sillä lailla! Tervetuloa kotiin karkulaiselle!

Olipa hyvä uutinen Siriuksen kotiinpaluu .

Ja minkälainen kissa sieltä kotia tulikaan:

Nukkui moneen otteeseen yöllä pää tyynylläni ja kehräysmoottori oli huippukunnossa

Vieressä Sirius nukkui viimeksi ihan pentuna. Että halipulaa on näköjään ollut


Iso kiitos Muzikselle "taustatuesta" Siriuksen löytöhetkellä ja kotimatkalla

Täälläkin mietitään kissojen hoitoa kun tämä emäntä lähtee reissuun. Veli kun on allerginen, ei voi hoidossa pitää kotikotona kuin ehkä pari päivää Mummu ja pappa sitten ovat tarjoutuneet hoitoavuksi. ...Että kissat vietäisiin heille. Voi sentään, kun eivät tainneet ymmärtää, että kaikki kukat ja koristehilut hyllyiltä on otettava pois, jos ehjänä haluaa säilyttää tai etteivät kissat oksentele pitkin mattoja... Ja mummu ehkä syöttää kisut ihan palloiksi Taitavat kissat reissata ympäri Tamperetta viettäen omanlaisensa loman, paikasta toiseen

Hyvä että Claran rakas Sirius löytyi!

Pitää täälläkin ketjussa kehua, kuinka oon päässyt kaverin kissaa ja koiraa vahtimaan viikonlopuksi! Täällä ihanainen (mun mukaan nimetty(!?)) Anna-kissa on polkuanturoita myöten kokomusta, lukuunottamatta valkoista kaunista medaljonkia rinnassa. Anna tykkää rapsuttelusta, ulkoilusta, kehräämisestä ja maukumisesta :mrgreen:Me saatetaan keskustella pitkiäkin aikoja mauku-kielellä. Mua vaan vähän hirvittää, kun en ihan hallitse kieltä kokonaan, notta tuleeko mulla sanottua sille asiattomuuksia...

Kyllä tämmönen on hermolomaa eläimettömälle ihmiselle, rapsutella nyt karvakasoja koko viikonlopun!

Perheeseeni kuuluu kaksi kissaa,

Alia-tyttö, kuva täällä

ja

Taneli-poika, kuva täällä.

Alian kotoinen kutsumanimi on Alsu, arvatkaas kenen mukaan se tulee?

Lisää kuvia sekä kuvien yhteydessä myös tarinaa Aliasta ja Tanelista löytyy kotisivuiltani. Kissoja on ihana valokuvata keväällä ja kesällä parvekkeella, jossa he oleilevat mielellään. On niin valoisaa, että salamavaloa ei tarvi käyttää ja se mahdollistaa ottamaan lähikuvia, joista pidän erityisen paljon.

Kauheen söpöjä

Meilläkin on Taneli... tai tarkemmin sanottuna Tanel. Ja lisäksi tyttökissa Ines. Arvaapas keiden mukaan nuo tulee

Ihania kuonokuvia on Hekaterina ottanut!

Ihania kuonokuvia on Hekaterina ottanut!

PikkuGwyneth kirjoitti:Ihania kuonokuvia on Hekaterina ottanut!

Omat kuonokuvasuosikkini:

Alia ja Taneli.

Toinen kissa on mököttänyt nyt pari päivää, kun emäntä oli Ateenan reissulla Tyttökissa on maannut saunassa omassa kopassaan, eikä ole edes ruokaa vinkunut, kuten yleensä. Tosin hoidossa on tainnut syödä itsensä ähkyyn... Olen lepytellyt, mutta vanhapiika vaikuttaa vielä hieman äksyltä... Poikakissa on taas niin hellyydenkipeä, että ei ole muutamaa metriä kauempana ollutkaan minusta sitten kotiinpaluun. On nuo niin ihania karvakasoja!

Mun siskolla (juu,sillä samaisella naissiskolla,josta mainitsin uskomattomien seikkailujeni yhteydessä) on Pyhä Birma. Naaras ja TODELLA kaunis,sinisilmäinen ruskeanaamio. Sen kanssa ois kiva olla välilöissä,mutta se vihaa mua. Kertokaa nyt rakkaat kissaihmiset voiko kissa vihata jotain ihmistä vaikka tämä ei olisi koskaan tehnyt sille mitään pahaa? Vai onko tämä ko. katti vaan pilalle hemmoteltu bitch??

Terva kirjoitti:raitapaitainen kolliherra

Onnea uudesta perheenjäsenestä!

atwa kirjoitti:voiko kissa vihata jotain ihmistä vaikka tämä ei olisi koskaan tehnyt sille mitään pahaa?

Kyllä voi. Viha? Ei kai katti päälle hyökkäile, muuten vaan käyttäytyy jäisesti sinua kohtaan? Kissa yleensä valitsee ihmisen/ihmisiä, johon luottaa. Ja siihen ei aina voi vaikuttaa edes lahjomalla Onhan tosin niitä pilalle hemmoteltuja tapauksia myös, joita ei ole koskaan komennettu tihutöistä ja silti syövät Shebaa kullatulta lautaselta. Jonkin verran voi itse koittaa vaikuttaa väleihin kissan kanssa, mutta kissat ovat sen verran omapäisiä, että aina sekään ei tepsi. Minä olen vihamielisiä kissoja pikkuisen saanut käännytettyä puhumalla, mutta silitellä ei kannata aikoihin, jos edes pientä lämpenemistä on havaittavissa. Ruuan antaminen on yksi hyvä konsti myös. Jos kissa on leikkisä, niin joidenkin mörköjen jääkuoren voi ehkä sulattaa vastustamattoman mielenkiintoisella uudella lelulla... Nyt tulee jo melkein joku sketsi mieleen, missä tyyppi yrittää epätoivoisesti päästä kissan kanssa väleihin...

Esimerkiksi tyttökissani ei pidä veljestäni, kun taas poikakissani luottaa paljon enemmän. Eikä veli ole mitään pahaa tehnyt kissoille. Tytteli murisee ja sylkee jos hänen epämieluisana pitämänsä henkilö tekee lähempää tuttavuutta - ottaa syliin Exän kissa oli niin vihainen, että syliin ei voinut ottaa. Kissa tuli sitten itse syliin jos sattui niinkin leppoisella päällä joskus olemaan. Sen kynnet oli leikattava nahkatakki ja rukkaset päällä. Lääkettä antaessa oli koko kämppä sekaisin

Kissojen luonteita on niin paljon kuin on kissojakin! Kyllä kissa aina "valitsee puolensa" Minulla sattuu olemaan yksi äkeä vanhapiika (melkein kaikkia muita paitsi minua kohtaan) ja maailman lauhkein puskutraktori-sylivauva... Täyttävät kesällä seitsemän vuotta, ja voin todeta, että iän karttuessa luonteiden erot ovat korostuneet kummallakin kissalla entisestään. Pentuiän kohelluksista uteliaisuuden kautta hyvinsyöneiksi sisäkissoiksi. Ja tavoille ovat oppineet

atwa kirjoitti:Mun siskolla (juu,sillä samaisella naissiskolla,josta mainitsin uskomattomien seikkailujeni yhteydessä) on Pyhä Birma. Naaras ja TODELLA kaunis,sinisilmäinen ruskeanaamio. Sen kanssa ois kiva olla välilöissä,mutta se vihaa mua. Kertokaa nyt rakkaat kissaihmiset voiko kissa vihata jotain ihmistä vaikka tämä ei olisi koskaan tehnyt sille mitään pahaa? Vai onko tämä ko. katti vaan pilalle hemmoteltu bitch??

Mullakin on kissa, mutta hän kyllä pitää kovasti naissiskostani. Sen sijaan naismummoani hän ei voi sietää, koska tämä yrittää liikaa päästä hänen kanssaan väleihin. Koita olla välinpitämätön; ehkä se kissa sitten kiinnostuu sinusta!

Soppis kirjoitti: On nuo niin ihania karvakasoja!

Niin on. Heräsin viimeyönä siihen kun Söpöstiina asetteli molemmat tassunsa mun auki olleelle kädelle ja jatkoi uniaan tyytyväisenä. Voiko hellyttävämpää näkyä olla.

Olen ollut Ateenan jälkeen paljon kattien kanssa. Ottivat kyllä riemuiten vastaan kun palasin kotiin. Ikävä oli ollut molemmin puolinen.