Viisukuppila

Kerro, miltä Kroatian käännökset kuulostivat ja miltä ne maistuivat suussa. Mikä ärsytti ja mikä ihastutti?








Pääset myös lukemaan muiden kommentit....








Mutta teethän kaiken tämän vasta äänestettyäsi.....









Ohjeet äänestämiseen löydät osoitteesta http://www.viisukuppila.fi/viewtopic.php?t=879









Äänestitkö jo varmasti?











Hyvä, kommentointi voi siis alkaa!

Ja tässäpä alkaa lentelemään näitä kommentteja ala TOMItu!

1. SINUA RAKASTIN
Liekö nimi enne...? No mutta kuitenkin perussanoitus, josta uupui rivejä. Laulettavuus kohtalainen, pieniä venytyksiä paikottain. Ehkä jotain lisäteemaa olisin kaivannut tähän sanoitukseen.

2. SÄ OLET AINOAIN
Hienoa sanailua sanoitus täynnä. Magian veto tämmöisessä herkässä viisussa hieman ihmetytti. Sanakieli oli jotenkin hieman "persoonatonta". Todella onnistunut laulettavuus, mutta niin.. ei mitään uutta ja kiehtovaa.

3. SEURAAN SYDÄNTÄNI
Vaikka taustalla meri kohiseekin, niin mielikuvat ei tämmöiseen Välimeri-teemaa oikein lämpene. Jännää kun joissain kohdissa on todellista kirjakieltä ja sitten taas puhekieltä. Normaalistihan en huomioi tämmöisiä juttuja, jos ne vain sopivat tekstiin. Mutta tässäkin sanoituksessa kirjakieli mursi laulettavuudesta aika suuren osan. Ihan kelpo suoritus silti.

4. AINOAIN
Hienoa sanailua ja selkeää. Ehkä tätäkin vaivasi pienoisesti tavallinen kerrontatapa, mutta hienon tunnelman sai silti aikaan. Laulettavuus onnistunut.

5. SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Hieman pelonsekaisin tuntein odotan tämän sanoituksen vastaanottoa. Ehkä olisi täytynyt vielä hakea selkeämpää teemaa tähänkin, mutta tämmöinen tästä nyt sitten vain tuli.

6. YÖLLÄ ON KYLMÄ
Hienoa sanailua tässäkin paikottain. Aina välillä kuitenkin tiputaan hattarapilvistä maahan sanavalintojen vuoksi. Laulettavuus ihan hyvä!

kommenttia tullee!

1. omani kolmas teksti tähän biisiin.Kesällä oli taukoa kääntelyssä,ehkä sen vaikutus näkyy tässäkin.Meinaan kun espanjan käännökseni meni ö-mappiin nauru perässään.Muilla on tietty kohta suluissa,mä olin laiska en kirjoittanut sitä ollenkaan kun sitä ei laulettu.Vaikutuksensa varmaan myös silä että käännös on tehty "you were my only love" eikä "you are the only one" sanoitukseen.

2.kelpo sanoitus.Tosin magiaa ei istunut minusta ympäristöönsä.
aluksi oli jostain syystä epäselvää ainakin mulle että kenen perspektiivistä lauletaan.

3.Sinänsä kulkeva tarina mutta pikkasen irtaallaan ympäristöstään näissä sävelissä.

4. Runollinen kelpo teksti ei moitteita, kuitenkin olisin kaivannut lisää melankoliaa.Karvan verran vitosen edelle.

5.Mainio kerronta ja tilanne tulkinta.vaivaamaan jäi "kylmää ilmaa mun sisinpään". Tämän kun olisi keksinyt ilmaista toisin olisi ollut mulla ykkösenä.

6. Paras alku näistä kaikista.Jostakin syystä mieleni täyttyi huonosta säästä.Johtuneeko huonosta kesä säästä että mitta on täynnä säätä ja vuodenaikoja.

Että näin mä aattelin.

Yksi suosikeista vuoden 2004 kisassa, joten halusin tutustua Kroatia-käännöksiin ja olipa synkkää... Eipä tästä mieliala paljon parane flunssan ohella. Hieman pettyneenä totean seuraavaa;

1. SINUA RAKASTIN Surullista ja niin lopullista. Harmi.

2. SÄ OLET AINOAIN Takerrun sanaan "Magiaan" eli se oikein hypähti silmille kesken käännöksen. Ihan kehityskelpoinen ehdotelma silti.

3. SEURAAN SYDÄNTÄNI Toiveikas ja kerronnallisuudesta plussaa. Ihan o.k. kokonaisuus.

4. AINOAIN No jopas oli "suuren" salaisuuden aikakin jo paljastua. Oh-hoi-jaa.

5. SAAT MINUT MIETTIMÄÄN Saat minut miettimään kylmää ilmaa. Ensin lauloin "ilman" kylmää. Mitäänsanomaton teksti. En saanut otetta, sorry.

6. YÖLLÄ ON KYLMÄÄ Huh,huh, tässäkin paljon tuskaa ja yksinäisyyttä. Eipä tässäkään paljon valonpilkahduksia näe... voi,voi..

Tämän kisan sanoitusten yleistaso jäi mielestäni tavallista matalammaksi, eikä ainuttakaan todellista helmeä löytynyt. Hyviäkin puolia oli silti jokaisessa.

Sanoitus 1. SINUA RAKASTIN
Tuntui liian suoralta käännökseltä (?), joka on osin hukannut sen punaisen langan jonnekin. Kun tämän kunnolla luki, sai tarinasta kiinni mutta oli tämä tällaisen balladin sanoitukseksi liian vaikea. Tässähän kertoja ilmeisesti vain uneksii rakkaastaan säkeistöissä ja pyytää tätä suukottelemaan ja pitämään kiinni mutta sitten herää ("valveilla kun nyt...") ja huomaa olevansa edelleen yksin. Periaatteessa hyvä idea mutta se pitäisi saada lukijaa ajatellen selkeämmäksi. Jos tätä muokkaamaan alkaisi, niin ehkä tuo toinenkin säkeistö voisi olla loppuun asti uneksimista ja kertosäkeen alku muotoa "Se on nyt unta vain / Ja menneisyyttä" tms. tms. Jotenkin tämä kertosäekin tuntui ristiriitaiselta, kun nimilause on imperfektissä mutta sanoitus antaa ymmärtää, että kertoja kyllä rakastaa edelleen. Tekniikkahamojakin tässä saattoi olla mutta yksi asia, jota haluan erityisesti korostaa, on vaillinaisten lauseiden välttäminen. Ainakaan omaan makuuni ei ole "Loppui rakkaus / ei muuta voi" -säkeistön lopetus. Siis _mikä_ ei voi _mitä_ muuta? Minä en aidosti tiedä. Ensimmäisen säkeistön lopetus oli täysin ymmärrettävä mutta vaarallisen lähellä samaa tyyliä: "toivoa vain saatan kyyneleitä ei / kai milloinkaan". Tuosta kun vähän ylimääräistä härpäkettä poistaa, siinä sanotaan: "Toivon kyyneleitä ei milloinkaan" mikä ei ole kovin hyvää suomea. Mutta nyt mentiin jo aikas pitkälle yksityiskohtiin, sanoituksen idea siis oli ihan hyvä mutta se idea oli myös piilotettu liian hyvin.

PS. Säkeiden alussa voisi käyttää isoja alkukirjaimia. Kaiken kirjoittaminen pienellä on sama kuin liittäisit nimesi (tai siis nimimerkkisi) sanoituksesi yhteyteen. Olen suhteellisen varma jo tätä kirjoittaessani, kenen sanoitus tämä on.


Sanoitus 2. SÄ OLET AINOAIN
Oma sanoitukseni, joka koki osittaisen teemanmuutoksen deadlineaamuna, jolloin tuosta kertosäkeeseen alunperin vain riimin takia päätyneestä taiasta tulikin pitemmällekin kantava teema. En ole sanoitukseeni kokonaisuutena järin tyytyväinen, sanoituksen nimi ja ensimmäinen säkeistö eivät nimittäin mitenkään vihjaa siihen, mitä on odotettavissa - toisaalta jonkun mielestä yllätyskin voi olla hyvä asia. No, mene ja tiedä.

Sanoitus 3. SEURAAN SYDÄNTÄNI
Tässä on paljon hyvääkin. Alun kuvauksellisuus on kaunista ja kertomuskin pysyy suunnilleen kasassa (joskin on vähän naiivihko mutta rakkaussanoitukselle tuo sallittakoon). Tekniikkapuolella onkin eniten ongelmia. Painotukset ovat joissakin kohdissa (esim. "Jossain niisSÄ hän") outoja, toisaalla joutuu venyttämään tavuja ("Karkasit sä PEEläten"), toisaalla tuli kohtuuton kiire ("Saamme rakkauden") ja kertosäkeessä on häiritsevästi vaillinainen lause ("Sinun luokses johtaa" ei sisällä subjektia; miksei "Se luokses johtaa" tai vaihtoehtoisesti "Sinun luokses päädyn"). Pahin venytysongelma on kuitenkin kertosäkeessä. Jos säkeiden viimeisiä nuotteja venytetään piiiitkiksi, viimeisenä ei voi laulaa lyhyttä tavua. "Seuraan sydäntäniiiiii" ei kuulosta järin hyvältä. Sisältöpuolessakin ihmetytti, että miksi se neito sinne saareen oli karannut? Ensimmäinen säkeistö ja kertosäkeen loppupuoli olivat tässä parhaat osat mutta muualla olisi parantamisen varaa.

Sanoitus 4. AINOAIN
Päivää, iltaa, kuutamoa, tähtiä, ikuisuutta, haaveita... ja tietysti rakkautta. Ah, niin kliseistä mutta silti toimivaa. Juuri tällaisella sanoituksellahan balkanilaisballadi saadaan taipumaan Suomi-iskelmäksi. Teknisesti tässä ei ole moittimista. Sisällön puolesta tämä jää ehkä kuitenkin vähän ontoksi. Kun kauniin kuoren sisälle yrittää tunkeutua, niin sanotaanko tässä mitään? No, sopii kysyä, tarvitseeko tällaisen kappaleen sanoituksessa oikeasti sanoa mitään, ja todennäköisesti vastaus olisi kielteinen. Ihan erityishuomiona täytyy nostaa esiin tuo kertosäkeen loppupuolen kohta, jossa alkuperäiseen tapaan on toistettu sama sana peräkkäin ("someone", tässä "vihdoin"). Se nimittäin kuulostaa yllättävän hyvältä näin, kukaan muuhan ei tässä kisassa tuota toistoa toteuttanut.

Sanoitus 5. SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Kuvallisuutta on kuten edellisessä mutta tämä antaa alusta alkaen syvällisemmän vaikutelman, joka tosin osoittautui osin harhakuvaksi. Ensimmäinen säkeistö maalaa kauniin hetken tunnelmakuvan mutta kyynelehtimissäkeistö saikin minut miettimään. Rakkaan poskelta löytyy eilisen sateen (?) kyynel, jonka kertoja tunnistaa omakseen (?). Ja sittenkö molemmat itkevät, kun omaksitunnistamissäkeessä kerrotaan vielä, että "uusiakin [kyyneliä] syntyy"? En saanut tuosta säkeistöstä siis _kokonaisuutena_ selkoa, herkän kuuloista mutta mitä siinä ihan tarkkaan ottaen sanotaan? Kertosäe sitten onkin taas vaihteeksi toimiva, kylmän ilman täsmällinen merkitys jäi tässäkin vähän hämäräksi muttei silti haitannut. Jos kakkossäkeistön ajatuksen saisi kirjattua selkeämmäksi, tästä voisi saada loistavankin sanoituksen.

Sanoitus 6. YÖLLÄ ON KYLMÄÄ
Alkusäkeistä tuli jo joululaulutunnelma mutta muuttuihan se siitä pian. Oikeastaan se muuttui liikaakin. Alussa tunnelma oli herkkä mutta kolmannessa säkeistössä syyllistävä. Tässä olisi ehkä ennemminkin kannattanut alkuperäisrakenteen tapaan toistaa tuo kaipaava kakkossäkeistö kuin tehdä uusi kertosäkeiden väliin, sillä tuo kolmas säkeistö rikkoo tunnelmaa (ja on muuten myös teknisesti kehnoin osa tässä). Tavumääriä tässä oli karsittu hieman liiankin kovalla kädellä. Laulettavuutta se ei tainnut liiemmin heikentää mutta itse pidän täydemmistä riveistä. Etenkin tuo "Mutta eennnn vooiii" on ääneen laulettuna kornin oloinen. Mistä tulikin mieleeni, että miksei muuten voi [pyytää anteeksi]? Halutaan pyytää anteeksi muttei voida, ja sitten syyllistetään toista osapuolta. Njoo.. Ilman tuota kolmossäkeistöä varsin hyväkin sanoitus.

Timoteus kirjoitti:
Sanoitus 1. SINUA RAKASTIN
Tuntui liian suoralta käännökseltä (?), joka on osin hukannut sen punaisen langan jonnekin. Kun tämän kunnolla luki, sai tarinasta kiinni mutta oli tämä tällaisen balladin sanoitukseksi liian vaikea. Tässähän kertoja ilmeisesti vain uneksii rakkaastaan säkeistöissä ja pyytää tätä suukottelemaan ja pitämään kiinni mutta sitten herää ("valveilla kun nyt...") ja huomaa olevansa edelleen yksin. Periaatteessa hyvä idea mutta se pitäisi saada lukijaa ajatellen selkeämmäksi. Jos tätä muokkaamaan alkaisi, niin ehkä tuo toinenkin säkeistö voisi olla loppuun asti uneksimista ja kertosäkeen alku muotoa "Se on nyt unta vain / Ja menneisyyttä" tms. tms. Jotenkin tämä kertosäekin tuntui ristiriitaiselta, kun nimilause on imperfektissä mutta sanoitus antaa ymmärtää, että kertoja kyllä rakastaa edelleen. Tekniikkahamojakin tässä saattoi olla mutta yksi asia, jota haluan erityisesti korostaa, on vaillinaisten lauseiden välttäminen. Ainakaan omaan makuuni ei ole "Loppui rakkaus / ei muuta voi" -säkeistön lopetus. Siis _mikä_ ei voi _mitä_ muuta? Minä en aidosti tiedä. Ensimmäisen säkeistön lopetus oli täysin ymmärrettävä mutta vaarallisen lähellä samaa tyyliä: "toivoa vain saatan kyyneleitä ei / kai milloinkaan". Tuosta kun vähän ylimääräistä härpäkettä poistaa, siinä sanotaan: "Toivon kyyneleitä ei milloinkaan" mikä ei ole kovin hyvää suomea. Mutta nyt mentiin jo aikas pitkälle yksityiskohtiin, sanoituksen idea siis oli ihan hyvä mutta se idea oli myös piilotettu liian hyvin.

PS. Säkeiden alussa voisi käyttää isoja alkukirjaimia. Kaiken kirjoittaminen pienellä on sama kuin liittäisit nimesi (tai siis nimimerkkisi) sanoituksesi yhteyteen. Olen suhteellisen varma jo tätä kirjoittaessani, kenen sanoitus tämä on.

Tuota noin.Ihan ensiksi haluan kiittää palautteesta.
Osin sen takia laitoin tämän käännöksen mukaan,että saisin sitä palautetta.Olin vähällä vetää sen pois kisasta ja Itikan kanssa siitä viestittelinkin.Mutta mä koitan selvittää vähän käännökseni ajatusta.
Tosin en ole varma kykenenkö siihen mutta kyllä varmaan saan siitä viestiä(yksityis sellaista).Tässä kohtaa en tarkoita Timoteusta .
Käännökseni ideana on yksin jääneen miehen uni ,menetetystä rakkaudesta.Kuinka se oli ihanaa ja täytti elämän.Ehkä miehen elämä oli liiankin riippuvaista tästä rakkaudesta koska hän ei pääse siitä yli.
Toistuvien unien kautta hän käy tapahtumia yhä uudestaan läpi ja aina herätessään totuus on edessä.Miehen tulevaisuudessa pelottaa se että
kyyneleet eivät lopu.Hänen maailmaansa ei mahdu toista rakkautta eikä hän sitä etsikään.
Äidinkieleni ei varmaan ole kohdallaan että varmasti on ,tekemistä tekstieni lukemisessa.Olen pahoillani siitä.
Nimimerkistäni olen keskustellut aiemminkin jossakin toisessa yhteydessä.
Kun liityin tänne kuppilaan täällä oli jo toinenkin Eepu, Eepu86.
Koska käytän muuallakin netissä Eepua en halunnut siitä luopua.Ihan yksinkertaisuuden vuoksi.Rekisteröinti hyväksyi nimimerkkini vasta pienellä alkukirjaimella ja numerolla 4 perässään.Yritin rekisteröityä varmasti ainakin 10 kertaa eri Eepu versiolla tämä oli eka jonka järjestelmä hyväksyi.Laiskana miehenä tyydyin siihen,varmastikin monen harmiksi ja ihmetykseksi.
Olen käännöksissäni hakenut eri perspektiivejä .En haluaisi tehdä liian helppoakaan tekstiä.Joskus vain on vaikeaa(ainakin minulle)tietää mikä on vaikean ja selvän raja itse kullekin kuulijalle.
Ehkä se on myös niin että vaikea teksti saa myös jättämään syrjään jonkun kipaleen kokonaan.
Kiitos Timoteus monta hyvää pointtia.


Eepu4

SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Rakkaan poskelta löytyy eilisen sateen (?) kyynel, jonka kertoja tunnistaa omakseen (?). Ja sittenkö molemmat itkevät, kun omaksitunnistamissäkeessä kerrotaan vielä, että "uusiakin [kyyneliä] syntyy"? En saanut tuosta säkeistöstä siis _kokonaisuutena_ selkoa, herkän kuuloista mutta mitä siinä ihan tarkkaan ottaen sanotaan? Kertosäe sitten onkin taas vaihteeksi toimiva, kylmän ilman täsmällinen merkitys jäi tässäkin vähän hämäräksi muttei silti haitannut. Jos kakkossäkeistön ajatuksen saisi kirjattua selkeämmäksi, tästä voisi saada loistavankin sanoituksen. Tässä Timoteukselle selvennykseksi! Eli siis kyseessähän on aivan selkeästi...heh heh siis se, että Laulaja eli mies on aiheuttanut nuo kyyneleet naiselle->tunnistaa ne omakseen, eli itse aiheutetuiksi. Ja hänen tunnontuskiaan tässä laulussa pohditaan ikäänkuin naisen kautta. Vähän sellaista ON OFF fiilistä, jossa nainen on kärsinyt ja mies sitten tajuaa vasta myöhemmin mitä on saanut aikaan. Että semmoista...ootan innolla kun saan ton kotikoneen toimimaan, niin pääsen oikein ehtookaupalla näitä sanoituksia ruotimaan. Nyt se on vain jäänyt sunnuntaisin pari-tuntiseksi pikapyrähdykseksi...sääli. Mutta valoa siis tulossa käännössaralle

Ihan mukavasti sanoituksia viime aikoihin verrattuna, yllättävän vähän Olet sä ainoain –tyyppisiä käännöksiä (joka oli itsellänikin aluksi aiheena)

Sanoitus 1 SINUA RAKASTIN
Selkeä aihe, mutta tekniikassa (en ole paras puhumaan asiasta) uupui jotain. Eikä sanoituksellisesti muutenkaan välttämättä iskenyt. Aika suora käännös muuten..

Sanoitus 2 SÄ OLET AINOAIN
Ihan kelpo sanoitus, joka jäi ehkä kuitenkin hieman arvoitukseksi. Suorahkoa kääntämistä, mutta ei siinä mitään vikaa ole.

Sanoitus 4 AINOAIN
Kelpo suoritus! Kliseemittari näyttää jo punaista, mutta kyllähän me sen suomme. Mukava suoritus, vaikka suoranaista tarinaa ei löytynytkään.

Sanoitus 5 SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Mitä ihmettä: ”Kyynel sateen eilisen poskeltasi löytyy, tunnistan sen omaksein uusiakin syntyy”. Ja kylmä ilmakin jäi vähän arvoitukseksi. No, muuten mukava väännös ja nousi esiin harmaasta massasta.

Sanoitus 6 YÖLLÄ ON KYLMÄÄ
Yöllä on kylmää: 5 tavua
You are the only one: 6 tavua
Haittasi suuresti etenkin kun kertosäe on yksi tärkeimmistä. Kun oli päästy ”varpusäitiin” asti niin tuli ihan joululaulut mieleen.. Muutenkin vaikea ajatella tätä virallisena suomenkielisenä versiona.

Harmitti antaa pisteitä, sillä kaikki olivat saaneet aikaan ihan kauniin tekstin.

1. SINUA RAKASTIN
Kaunis teksti, koskettava. Ikävä kyllä, aivan liian vähän riimejä.

2. SÄ OLET AINOAIN
Toimivaa, tehokasta käännöstä. Laulettavuus kunnossa kuin Kiprusoffilla torjunnat. Well done!

3. SEURAAN SYDÄNTÄNI
Tässä oli jotain omaa maustettakin mukana, toisin kuin äskeisessä. Hyvä! Otsikko jää hyvin mieleen.

4. AINOAIN
Kelpo käännös hyvine kielikuvineen.

5. SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Voi voi. Toisaalta pidin tästä tavattomasti, käännöksen sanomasta. Toisaalta muutamat sanavalinnat ja toisen säkeistön muuttumattomuus ekaan verrattuna haittasivat. Hyvää työtä kuitenkin.

6. YÖLLÄ ON KYLMÄÄ
Tein käännöksen kauan sitten kroatiankielisen version pohjalta. Pikaisesti muutin sen enkkuversiota vastaamaan.

No niin, jospa minäkin uskaltautuisin kommentoimaan, kun tulosten julkistaminen on ihan tuossa puolen tunnin päässä. Ensinnäkin täytyy sanoa, että kauniita tekstejä oli kaikki. Sen vuoksi arvosteluperusteet kääntyivät laulettavuuden puolelle. :?

1. SINUA RAKASTIN
Teksti oli kaunista ja haurasta. Runona kaunein ja syvällisin kilpailussa mukana olleista. Valitettavasti laulettavuus ei osunut kohdalleen tähän Kroatian viralliseen käännösversioon.

2. SÄ OLET AINOAIN
Erilaisin tarina. Itse hieman vierastin aihetta viettelevästä naisesta, varsinkin toinen säkeistö tökki aika pahastikin. Lisäksi vaillinaisia riimipareja (monta-vain, leikit-on) jotka pomppasivat silmille. Jänninä yksityiskohtina magia ja alun poskisuudelma (,joka on mielestäni kaveruuden, ei intohimon merkki ja jos pilkkuja aletaan viilaamaan niin kumpaankohaan eteiseen se sydän sen poskisuudelman haluaa....? ) Moitteettoman laulettavuudensa ansiosta sai kuitenkin ehkä ansaittua paremmat pisteet Tampereelta.

3. SEURAAN SYDÄNTÄNI
Kiehtova tarina, joka sopi musiikkiin. Eikä laulettavuuskaan tökkinyt kauhean pahasti. Kuitenkin muutamia "jänniä" painotuksia, kertosäkeistössäkin. Kertosäkeistössä myös yksi epäloogisuus ja toisto (luokses - luokseni) heti alussa. Kertoja seuraa sydäntään rakastetun luokse, mutta heti perään pyytää rakasta tulemaan luokseen... siis kumman nyt pitäisi tehdä aloite? Mutta kauniisti sanoilla maalattua maisemaa kokonaisuudessaan.

5. SAAT MINUT MIETTIMÄÄN
Syvällinen ja kaunis sanoitus, joka nimensä mukaan sai minut miettimään. Pitkästä aikaa joku sanoitus (Idolsien Nannaa lainatakseni) kosketti minua. Lisäksi laulettavuus kohdallaan. smilie_daumenpos:

6. YÖLLÄ ON KYLMÄÄ
Kerrontatyyli vaihteli kesken kaiken romanttisesta realistiseen kerrontaan omituisesti. Yksinäisyyden ja yön kylmyyttä (tai vaikka sitä varpusta) olisi kaivannut lisää säkeistöihin sen sijaan että kuvataan heräilyä ja sängystä nousemista. Mutta hyviä aineksia oli tässäkin paljon.

itikka kirjoitti:2. SÄ OLET AINOAIN
Lisäksi vaillinaisia riimipareja (monta-vain, leikit-on) jotka pomppasivat silmille.

Muiden huomioittesi kohdalla olet ainakin osin oikeassa mutta tätä täytyy puolustella. Mielestäni tuo kohta ei nimittäin tippaakaan kaipaa riimiä. Nuo molemmat mainitut paikathan lauletaan sen toistettavan säkeistön samaan kohtaan, jossa alkuperäisversiossa on yksitavuinen toistoriimi ("Let your passion take me" / "When you're close to me"). Mutta melodiallisesti nuo eivät mielestäni muodosta luontevaa riimiparia. Pääosin tämä johtuu siitä, että rivien loppuosassa painotukset menevät tyystin eri paikkoihin. Painolliset tavut lihavoituna: "Let your passion take me" / "When you're close to me". Ensimmäinen näistä riveistä siis suorastaan huutaa kaksitavuista loppusanaa ja jälkimmäinen yksi- tai kolmitavuista. Toki sinne silti viimeisen tavun riimin halutessaan saa mutta mielestäni se on tuollaisessa kohdassa enemmän tai vähemmän irrelevanttia. Melodia ei siihen riimiä "pakota", vaikka alkuperäisversiossa sellainen onkin.

Pitkälti samaa voi sanoa esim. ensimmäisen säkeistön parista "Nothing before you" / "Our love is true", johon kuitenkin sijoitin yhden tavun riimin. Mutta nuo kommentoimasi kohdat eivät ole virheitä, vaan täysin tarkoituksellinen valinta, ja yksi niitä asioita, joihin olen sanoituksessani itseasiassa erittäin tyytyväinen!

Timoteus kirjoitti:Melodia ei siihen riimiä "pakota", vaikka alkuperäisversiossa sellainen onkin.

Niin, sitähän minä vain, että oma korvani jäi riimejä kaipaamaan... Myönnän olevani riimi-addikti. Mutta niinhän se on, että kääntäminen on aina valintojen tekemistä ja välillä omasta mielestä onnistuneet valinnat eivät toisia miellytä. Eikä se ole tarkoituskaan.