Viisukuppila

[img width=37 height=34]http://koti.mbnet.fi/rioshin/hymiot/irlanti.gif[/img]   [img width=37 height=34]http://koti.mbnet.fi/rioshin/hymiot/irlanti.gif[/img]   Irlanti 2007   [img width=37 height=34]http://koti.mbnet.fi/rioshin/hymiot/irlanti.gif[/img]   [img width=37 height=34]http://koti.mbnet.fi/rioshin/hymiot/irlanti.gif[/img]
Dervish: They Can't Stop the Spring

[img width=266 height=207]http://koti.mbnet.fi/rioshin/2007/kuvat/ie.jpg[/img]

No niin kaikki pikku opossumini, isi haluaa, että käytte äänestämässä. Ennen äänestämistä eivät opossumit saa jatkaa tämän ketjun lukemista. Koska ette arvon opossumini saa lukea tätä ketjua ennen äänestämistä, voitte käydä katsomassa äänestysohjeet tästä ketjusta.



































Ovathan isin pikku opossumit nyt varmasti äänestäny, jos ette ole käykää mielummin täällä.



































No joko pikku opossumini on käynyt äänestämässä? Jos olet voit jatkaa tästä alaspäin, jos et, käy mielummin äänestämässä, opossumini.

Laitetaanpa tänne pienet kommentit. Kisatekstejä oli aivan hirmuisesti, mistä moinen innostus? Oli todella positiivinen yllätys huomata juuri Irlannin (menestys heikko) saavan näinkin kattavan käännöskisatekstimäärän! Mutta itse asiaan, pieniä poimintoja tekstien seasta.

Tekstejä oli varmasti jokaiseen makuun ja taatusti jokainen löysi omansa. Otin tällä kertaa täysin erilaisen katsantakannan äänestyksen pohjaksi ja tulos voinee ollakin yllättävä pitkään kisoja kolunneille käännöstovereille. Maa herää loi ympärilleen herkän ilmapiirin ja riimejä löytyi runsaasti, vuodenajat tuli edustetuiksi. Nenäpäivän laulu oli suunnattu oveliaasti tälle viikonvaihteelle, tärkeistä asioista oltiin saatu aikaiseksi näpsäkkä teksti. Rakkauslaulu veikin sitten ajatukset vielä pidemmälle konkretian tasolla. Asia tuli ainakin selväksi.

On ovet lukossa "avautui" melko hitaasti, mutta varmasti. Ovien lukkiutumisella on varmasti omat syynsä. Vain vahvin selviää -teksti saa erikoismaininnan Nuorgamista ja Narniasta, kisan ainoa teksti missä paikannimet tulivat alkuperäisenmukaisesti käännökseenkin asti. Tanhun tuska toi mieleen alkuperäisesittäjän liikehdinnän Helsingissä, mukana oli myös huumoria runsaasti. Puiston aukiolla saikin aikaan hyvin syvällisiä mietteitä. Mielenkiintoista kerrontaa.

Kiitos kaikille kisateksteille! Mukana oli paljon varsin vihreiltä tuntuneita tekstejä.

01) Myrsky sydämen

Hyvä peruskäännös, mutta laulettavuus ei ole hiottua. Itse myrsky jäi yhden säkeen varaan...  Mutta säe 'Kerro onko kaunis syksyn värikylläisyys?' toi mojovasti plussaa.

02) Maa herää

Olen kirjoittanut merkintöihin 'jotakin puuttuu'. Kankeutta on, kuten 'läpijäätyneine' (?) , eikä sana 'kuulauteen' miellytä korvaa. Jotenkin atmosfääri puuttuu lähes täysin, kaikesta ympäristökuvauksesta huolimatta.

03) Hei kuka oikein oot?

Olisi varmaankin ollut kärjessä ilman pieniä ongelmia laulettavuudessa ja kieliopissa: 'Vain kullanhimo suonissaan me täällä kuljetaan' ei todellakaan vakuuta. Sen sijaan kertosäe on koomisilla kielikuvillaan ja ilkeällä keveydellään kierroksen paras, ja nostaa pisteet korkeuksiin.

04) Puiston aukiolla

Olen tätä lauleskellut itku silmässä -- sanoitus on minulle Todella omakohtainen nostalgiapaketti, joka pyrkii vähän samaan kuin Nightwishin 'Meadows of Heaven'.

Puisto on aidosti olemassa -- se on lapsuuteni toinen koti, Lontoon Holland Park, missä vietin melkein kaiken vapaa-aikani: oravia syötellen, riikinkukkoja katsellen, puissa kiivellen, seikkaillen leikkipuiston valtavissa köysikeinuissa ja linnoissa, kastanjoilla sotien jne. jne. Se on henkilökohtainen taivaani.

Ikimuistoinen sisäänkäynti:

[img width=400 height=194]http://londonist.com/attachments/London ... wooded.jpg[/img]

Kalalammikko ruusutarhojen edessä:

[img width=251 height=200]http://www.gardenvisit.com/j/new/hollan ... garden.jpg[/img]

Kiinalaisen puutarhan vesiputous:

[img width=270 height=400]http://londonalamode.com/media/1/20070722-waterfall.jpg[/img]

Tietysti lunta ei sada Lontoossa kovin usein, mutta halusin liittää nuoruuteen myös Suomessa koetun. Sanoituksen sanoma on, että niin kauan kun lapsuuden perinteet siirtyvät eteenpäin, elämä on laiffii.

05) Kevättuuli

Tässä on korostettu alkuperäistekstin poliittista sanomaa, mikä olisi saattanut rokottaa pisteitä -- ellei se olisi teknisesti näin toimiva.

06) Et voi omistaa

Tämäkään ei ole kovin toivontäyteisyyttä tihkuva, mutta taas kerran tekniikka ja kieli ovat erittäin soljuvia.

07) Tanhun tuska

Ei.

08) Taivas huuhtoo pois

Kaikki mahdolliset kliseet on onnistuttu ahtamaan yhteen rakoon. Riimittely on punapää-määränpää-tasolla. Puhutaanko tässä Harry-prinssistä, sillä muita punapäitä ei tule mieleen? 'Kotka liitää' aiheuttaa naurunpurskahduksia.

09) Tinapilli

Muistuttaa Nightwishin The Islander -biisiä, mikä on bonus. Mutta on aina sääli kun tunnelmointi ei synnytä juuri minkäänlaisia väreitä. 'on surullinen myös hän' ei ole tehokas säe.

10) Sydämiimme aina jää kevätsää

Otsikko lupaa jotakin hirvittävää, alku lupaa parempaa, ja jatko lähestyyy otsikon aiheuttamia peloja. Tässä on otettu alkuperäisen sanoituksen juju, ja yritetty vääntää suomenkielinen vastine. Sitten on vielä käytetty samaa epäoriginaalia jujua kertosäkeen muunnoksiin. Alkuperäisen erittäin toimiva rakenne (toistetaan samaa säkeistöä) on kuitenkin pilattu.

Tekstissä on liikaa yritystä ja se näkyy geneerisyytenä.

11) Muuttolinnun tie

Kaipuu ja haikeus sopivat tässä muodossaan lähinnä Suomalaiseen humppaiskelmään, eivät irkkumeininkiin. Kuoppiksen 'Levitä siivet' on tuhat kertaa parempi, mikä on jo aika surullista.

12) 1957

Teknisesti täydellinen, ja myös ainoa selkeä nostalgiateksti omani ohella. Tämä jää teknisyydessään kuitenkin pikkuisen kolkoksi ja kylmäksi tekstiksi. Mutta parempaakaan ei ollut mitä äänestää.

13) Nenäpäivän laulu

Teksti on mielestäni lapsellisuudessaan melkoinen loukkaus kärsivää osapuolta kohtaan. Mutta koska kirjoittajan tarkoitusperät olivat (kai) hyvät, annan tälle pari pistettä. Lasten leikkien keskeytys tai edes koulunkäynnin puuttuminen ei ole se suurin ongelma, joka sodista tai köyhyydestä aiheutuu. (Tai sotia ei olisi edes pitänyt mainita, jos koulunkäynti oli pääpointti.) 'Telkusta tutut julkkikset' kohta oli erityisen ajattelematon ja mauton.

14) Vain vahvin selviää

Noniin, tämä on Al Gore-teksti, mutta paljon onnistuneempi kuin Nenäpäivä. Mielestäni alkuperäisbiisin vilpittömyys menetetään aika kovalla hinnalla, mutta jos musiikki unohdetaan, sarkasmi on toimivaa.

15) Rakkauslaulu

Tämän on pakko olla mauton vitsi, etenkin hoo-ii-vee-kohta. Ei, ei ei. 

16) On ovet lukossa

En oikein ymmärrä ajatusprosessia, miten alkuperäisestä Riverdance-hengestä päästään 'rakkauden kuolema'-aiheeseen. Teksti ei ole huonosti kirjoitettu pahempaan roskaan verrattuna, mutta soveltuvuus musiikkiin on nollatasolla.

Alkukommentit. Näinhän siinä käy, kun osallistujia paljon, niin kyllä niitä hyviä käännöksiä tulee sitten myöskin monia. Pidin oikeasti tämän kisan tasosta. Joissakin kommenteissani olen maininnut lisäpisteet kertosäkeiden kohdalla Ei niin, että kertosäkeen sanoituksellinen vaihtuvuus olisi ratkaissut minun pisteitäni, mutta jos kappale muuten on ollut mielestäni samantasoinen jonkin muun kappaleen kanssa, niin vaihtuvuus ratkaissut näiden keskinäisen järjestyksen. Here are the comments:

01. Myrsky sydämen
Eipä oikein iskenyt tämä. Jotenkin sanoitus ei tuntunut sopivan kappaleen sävelmään. En tiedä mikä siinä oli, mutta jotenkin syysteema tuntui jotenkin synkältä, vaikkei teksti sinänsä synkkä ollutkaan. Laulettavuudessa pieniä puutteita.

02. Maa herää
Tämä oli tällainen kiva kevätbiisi. Näistä mä tykkään, varsinkin jos ne tehdään hyvin. Laulettavuus ok.

03. Hei kuka oikein oot?
En saanut tästä sanoituksesta selkoa. Laulettavuus ok, mutta vaikka kuinka yritin, en tajunnut mistä tässä lauletaan. Olisikohan peiliin katsomisen paikka allekirjoittaneella?

04. Puiston aukiolla
Pikkukiva. Kaunis idea, toteutuskin pääosin ihan hyvä, laulettavuudessa ei puutteita. Tykkäsin, vaikka parissa kohdassa tuntui tietyt ilmaukset päälleliimatuilta.

05. Kevättuuli
Ihan mukava käännös, vaikka "ydinkärkiviidakkoa" vieraksuinkin. Lisäpiste kertosäkeen edes pienimuotoisesta vaihtuvuudesta.

06. Et voi omistaa
Peruskäännös, joka ei valitettavasti tarjoa minkäänlaista koukkua. Laulettavuus ok.

07. Tanhun tuska
Ensimmäinen säe taitaa paljastaa, mistä tämän käännöksen idea on tullut. Noh, tää oli tällaista keskitasoa. Ei kovin hyvää, muttei sitten taaskaan kovin huonoakaan.

08. Taivas huuhtoo pois
Kaunis, herkkä. Tällainen tunnelmanluoja. Vaikeaa tästä on mitään oikein sanoa, tämä vain oli hyvä ja sillä selvä.

09. Tinapilli
Peruskiva käännös. ei maailmaa mullistava, mutta pikkukiva kuitenkin. Laulettavuus ok. Irkkukäännöksistä ehkä se irlantilaisin.

10. Sydämiimme aina jää kevätsää
Lisäpisteet kertosäkeen sanojen vaihtuvuudesta. Muuten tämä jäikin aika ontoksi, ja se puuttuva koukku tuntui puuttuvan.

11. Muuttolinnun tie
Että tällainen tapaus. Tämä on siitä outo käännös, etten osaa sanoa tästä juuri mitään. Päällisin puolin olen ihan tyytyväinen tähän ottaen huomioon käytettävissäni olleen ajan, ja taustalla ihan kiva ideakin, mutta mutta... en minä tiedä. Olikohan idea sittenkin vähän liian kaukaa haettu? Mene ja tiedä. Koti-ikävää poteva lintu? No joo .
Joka tapauksessa tulin siihen tulokseen, että koska kertosäe soitetaan kolmesti peräkkäin ilman välisäkeitä, piti saada kertosäkeen sanoitukseen edes vähän vaihtuvuutta, ettei kolmesti tulisi peräkkäin täsmälleen samat säkeet.

12. 1957
Idea jopa niin kaukana alkuperäisestä, että saatanpas hyvin arvata, kenen tekstistä mahtaa olla kyse. Käännös itsessään ihan ok. Tarina ihan jees, vaikkei nyt suurta ahaa-elämystä tarjonnutkaan.

EDIT: Ei tää ollutkaan Ufiksen "Wikipedian satunnainen artikkeli" -käännös.

13. Nenäpäivän laulu
Tämä oli sinänsä hyvä teksti, että sain vahvan mielikuvan siitä, että tämä todella voitaisiin kuulla Nenäpäivän tunnarina. Tässähän tuntui olevan kaikki Nenäpäivän teemat käsiteltynä. Siitä en oikein tiedä, onko tämä ihan aito vetoomus (siltä tämä tuntui), vai oliko tässä jotain ironiaa, jota minä en huomannut. Tärkeästä aiheesta toki plussaa, mutta ei tämä silleen kunnolla iskenyt. Miinusta "Red Nose Daystä".

14. Vain vahvin selviää
Jätti kylmäksi. Sinänsä kantaaottava teksti, mutta ei tämä herättänyt minkäänlaisia tunteita. Tuntui jotenkin pilkkalaulultaa nykyajan vallitsevaa asennetta kohtaan ja sellaisenaan ei tästä iloa saanut.

15. Rakkauslaulu
Aah, true love! Ihan kelpo toteutus, laulettavuus kunnossa ja tarina... no tää oli tällainen "täydellinen rakkaus" -henkinen. Kahvisäe tuntui päälleliimatulta, mutta muuten ihan hyvää työtä.

16. On ovet lukossa
Hukkui massaan. Ihan jees rallatus, mutta ei tästä jäänyt oikein mitään mieleen. Laulettavuus ok.

Pari sanaa alkuasetelmasta: Tää on heti Israelin jälkeen Vuoden inhokki-listallani, joten ennakkoon olin avoin [img width=47 height=26]http://www.cosgan.de/images/smilie/vers ... e/h050.gif[/img] mille tahansa teemalle. Jossain sieluni sopukassa toivoin, että vastaan tulisi tuotos, joka saisi näkemään alkuperäisviisun muunlaisessa valossa... Niin ei käynyt, mutta taso oli sanoisinpa ihan että huikea !

Pari sanaa arvostelusta: Omasta mielestäni pelkkä pisteittä jättäminen ei tee oikeutta monellekaan tekstille, joten kommentoin nollille jääneet siinä järjestyksessä kuin ovat muistiinpanoissani. Tällä tavoin kukin näkee olivatko todellisuudessa miten kaukana pistesijoituksesta. Pisteille päässeet kommentoin kisaamisjärjestyksessään.

Pisteille päässeet: kisaamisjärjestyksessään

1) Myrsky sydämen
Otsikointimieltymyksenä ok. Syysteema oli rohkea veto. Koin, että surufiiliksinen syysteema oli [img width=40 height=24]http://www.cosgan.de/images/midi/froehlich/b010.gif[/img] onnistunut valinta tämän haikean pillimusiikin kanssa. Teksti oli myös itsessään onnistuneesti toteutettu.

4) Puiston aukiolla
Otsikointikokemus ok, vaikkakin hetkellisesti pohdin, onko luvassa parisuhde vai terroristi-teemainen teksti. Alan olla sen ikäinen vanhus, että lapsuusmuistelusanoitukset tehoaa...onnistuneesti toteutettuina. Tekstin lyhytrivinen rakenne helpotti inhokkilaulun laulamista. "Uurteet maat kuin rypyt kasvoillani" kisan  [img width=30 height=17]http://www.smilies-and-more.de/pics/smi ... ve/059.gif[/img] ehdoton helmi ! Oli alusta alkaen "pisteille"-sarjan teksti.

5) Kevättuuli
Otsikointi antoi positiivisemman mielikuvan kuin mitä teksti oli. "Aseet", "ydinkärkiviidakko"... kääntäjä arvannee, miten  Finnish  [img width=36 height=23]http://www.cosgan.de/images/midi/verschiedene/c025.gif[/img] suhtautuu niihin. Tämän sijoitus perustuu sihen, että ylimääräiset plusmerkinnät vei pisteille, muutoin sijoitus miellyttävyytensä mukaan. Tekstin lyhytrivinen rakenne loi positiivisen laulamiskokemuksen viisulle, josta ei oikeastaan pidä. Kääntäjä oli panostanut kertosäkeen muokkaamiseen. Lisäpuumerkki siitä, että " ei ne enää vartioi" on kohdassa, jossa artisti ensikerralla madaltaa ääntää - tehokas vaikutelma!.

6) Et voi omistaa
Otsikointimiellekuva ok. Miellyttävästi toteutettu teksti ihmisen kaikkivoipaisesta asenteesta eli kantaaottavuudestaan huolimatta jätti tekstejä taakseen, joskin päästi myös edelleen.

8) Taivas huuhtoo pois
Otsikointimieltymys ok. Neliapila vei ajatukset Irlantia koskeviin sotiin ja St. Patrick day- koristeisiin. Ihan ok tekstinä, mutta nousi edukseen laulettaessa haikean musiikin kera. Kisan nousukas eli oli ensalkuun varteenotettavien pisteittä jäävien joukossa, mutta pikku hiljaa hinautui ylemmäksi lopulliseen sijoituksensa.

9) Tinapilli
Otsikointikokemus ok. Kotimaan kaipuu-teemainen teksti, joka pääsi oikeuksiinsa vasta haikean pillisäesteisen musiikin kera.

10) Sydämiimme aina jää kevätsää
Otsikkoa silmäillessäni mietin josko sen olisi voinut toteuttaa lyhempänä, mutta sinäsnä otsikoinnista ok-merkintä. Kantaaottava teksti, jonka kertosäkeessä vältetty alkuperäissanoitulksen toisto-tyyliä. Tämä pääsi pisteille sillä, että loppupeleissä koin liian onnistuneeksi pisteittä jättämiseen.

11) Muuttolinnun tie
Hyvää parempi otsikko, joskin sain mielleyhtymiä Hotakaisen kirjaan. Haikea teksti edukseen viisun haikean musiikin kanssa. Kertosäkeessä panostettu siihen, että uusinoissa pientä vaihtelua. Tämä oli selkeästi miellyttävämpi kuin taakseen jättämänsä teksti, mutta myös selkeästi häviten edelleen päästämälleni tekstille.

12) 1957
Otsikko loi mielleyhtymän Eurythmics:n kasaribiisiin "1984", josta en erityisemmin pidä. En keksinyt tekstille yhteyttä alkuperäissanoitukseen tai teemaan tms. Tekstin lyhytrivinen rakenne oli miellyttävä laulaa. Laulettaessa teksti nousi kukkaansa - tekstinä itsessään ei jotenkin napannut tarpeeksi.

15) Rakkauslaulu
Pidin otsikosta. Hauska teksti [img width=15 height=15]http://www.smilies-and-more.de/pics/smi ... ng/042.gif[/img] . "Hoo-ii-vee"-kohta nyrpistytti nenää, mutta myöntää  täytyy, että laulettaessa sopi kohtaansa mitä parhaiten. Ehkä sitten kuitenkin oisin korvannut jonkin muun kirjainyhdistelmän, kun kuitenkin HIV on liian vakava asia parodiointikohteeksi... Tämän sijoitus ratkesi loppumetreillä sillä, että koin, ettei huumori ehkä sittenkään ollut se onnistunein valinta tämän viisun yhteyteen.

Pisteittä jääneet:

2) Maa herää
Ei ollut niin kantaaottava kuin otsikon perusteella oletin, siitä plussaa. Teksti luonnon heräämisestä, joka jotenkin vaan ei napannut tarpeeksi...varsinkaan lähinnä edelleen sijoittamiini teksteihin verrattuna. Jäin kaipaamaan jotain lisäextraa.

3) Hei kuka oikein oot?
Tekstin otsikko jätti mielenkiintoa pohdiskella mistä teksti mahtaa kertoa. En osannut odottaa, että olisi mielenkiintoisesti toteutettu teksti ihmisten itsekkyydestä. Tämä kävi viimehetkillään tiukan [img width=75 height=28]http://www.smilies-and-more.de/pics/smi ... ts/087.gif[/img] kisan kolmen edelleen sijoittamieni tekstien kanssa.

14) Vain vahvin selviää
Otsikointi ok eli kelpaa sellaisenaan, vaikkei kummempaa mielenkiintoa herättänytkään. Kantaaottava teksti, joka sai yhtaikaisen haikean musiikin kanssa taakakseen [img width=17 height=16]http://www.smilies-and-more.de/pics/smilies/sad/050.gif[/img] ylimääräisiä ankeuspisteitä.

16) On ovet lukossa
Otsikointi herätti mielenkiintoa, mutta teksti osoittautui sitten sellaiseksi, ettei [img width=37 height=15]http://www.smilies-and-more.de/pics/smi ... ed/009.gif[/img] jotenkin napannut. Laulettavuusosion yhteydessä, tekstin lyhytmuotoinen rakenne helpotti lauleskelua; oli jotenkin helppo lauleskella viisua, jonka sävelkulku oli vieras.

13) Nenäpäivän laulu
Otsikko toisaalta yllätyksetön (oli tiedossa kantaaottava teksti), toisaalta ei tiennyt olisiko luvassa sittenkin huumoria vai jotain muuta. Tekstin lyhytrivinen rakenne miellytti lauleskellessa. Tämän sijoitus on arvattavissa, kun en juurikaan satu [img width=15 height=15]http://www.smilies-and-more.de/pics/smilies/sad/030.gif[/img] pitämään selkeästi kantaaottavista teksteistä ja lisäksi tässä oli selkeä kehoitus rahan lahjoittamisesta.

7) Tanhun tuska
Otsikko antoi odottaa hauskaa tekstiä, mutta jotenkin ei ollut sitä, mitä odotin. Koin jotenkin liian [img width=27 height=17]http://www.cosgan.de/images/smilie/konfus/a070.gif[/img] rempreäksi tämän haikeapainotteisen viisun kanssa.

The_Sipi kirjoitti: EDIT: Ei tää ollutkaan Ufiksen "Wikipedian satunnainen artikkeli" -käännös.

Kiitos kipeästä takamuksesta, jonka sain pudotessani tuolilta   Olisikin ollut omani tämä hieno teos mutta ei, itse olin hyvinkin alkuperäistunnelmissa tällä kertaa. Lisää kommentteja huomenna. Toivottavasti.

Kas niin, toteutanpa aikomukseni. Tämän kisan arvosteleminen oli jotakuinkin yhtä suuri tuska kuin kääntäminenkin, tai oikeastaan jotakuinkin mikä tahansa ko. kappaleeseen liittyvä. Tuntemukset vaihtelivat epätoivosta pahoinvointiin, muttei sentään yksinomaan käännösten teknisen huonouden takia, vaikka aika haravalla oli yksi jos toinenkin tavunsa lypsänyt.

Aloitankin vaihteeksi tekniikasta yleisesti -osiolla. Vähäsanaista englanninkielistä kappaletta voi todellakin erehtyä luulemaan helpoksi, mutta sitä se ei todellakaan ollut. Laulutapa ja sanojen nielentä tekivät tavupituudesta ja -määrästäkin epämääräisiä käsitteitä. Pitkät ja lyhyet tavut olivat myös varsin epäsuomalaisesti kasaantuneet keskenään yhteen. Käännösten tasoerot olivat niin selviä, että ne sanelivat pisteytyksen päälinjat.

Suosikin valitseminen ei ollut vaikeaa. 1957 on ajankuva, jonka uskottavuus on sitä luokkaa, että voisi kuvitella kirjoittajan olleen itse paikalla. Kertomus tavoittaa kappaleen luonteen tavalla, jossa alkuperäistekstin tekijöidenkin olisi kuulunut onnistua. Vielä kun kokonaisuus on yhtenäinen ja kauttaaltaan tarkkaa työtä aina neuvostojohtajan nimen kirjoitusasuun asti, kilpailua ei ollut.

Jotenkin tuntuu, ettei ole kauankaan, kun edellisen kerran kakkossijasta oli tiukka taistelu kolmen välillä. Tällä kertaa asialla olivat Puiston aukiolla, Kevättuuli ja Vain vahvin selviää. Näistä ensimmäinen loistaa epäkonventionaalisin kielikuvin, joiden runsaus ja epäyhtenäisyys muodostuu toisaalta rasitteeksi. Kertosäkeen kaksi ensimmäistä riviä jäivät vaivaamaan, sillä en onnistunut luomaan niistä tyydyttävää tulkintaa, mikä on jo aika epätavallista.

Kevättuuli puolestaan on toinen hyvä esimerkki tavasta tuoda kappaleen poliittinen sanoma esiin huomattavasti paremmin kuin alkuversiossa. Tekstistä tulee väistämätön mielleyhtymä ABBAn Fernandoon, mikä ei voi olla huono asia sekään. Vain vahvin selviää on sitten kolmas variaatio teemasta, ja nimensä mukaisesti otteeltaan vahvin. Tämä puolestaan saa muistelemaan, kuinka aikanaan Epikuroon oppeja hallitusta hedonismista tulkittiin väärin juuri tyyliin "Syödään ja juodaan, kun huomenna kuitenkin kuollaan". Tähän voisi nyt varmuuden vuoksi vielä korostaa, kun selvästikin jotkut ovat alkaneet pelätä kantaaottavien tekstien kirjoittamista, että itse ainakin arvostan sitä ja palkitsen sen mukaisesti, kunhan työ on hyvin tehty.

Seuraavasta ryhmästä löytyy sisällöltään kevyempiä käännöksiä, jotka vetosivat minuun varmaankin epäilemättä osin siksi, että olen viime aikoina katsonut liikaa korealaista draamaa ja tullut poikkeuksellisen tunteelliseksi. Et voi omistaa hyödyntää osuvasti luontoaiheita symbolisesti. Tällä kertaa todella monesta tekstistä tuli jokin mielleyhtymä, tästä se oli Pocahontas-elokuvan Colors of the Wind -kappale.

Tinapilli sopii mainiosti kappaleen alkuperäiseen kulttuuritaustaan. Puuttuisi vain, että kaivattua saarta olisi kuvailtu vihreäksi, mutta se olisi toisaalta voinut olla jo vähän osoittelevaa. On ovet lukossa onnistui jollakin mystisellä tavalla olemaan samaan aikaan koskettava ja häiritsevä. Ehkä ongelmana oli, että teksti on kielellisesti aika köyhä ja parissa avainkohdassa on täytesanoja, mutta siitä huolimatta teksti on toimiva. Erikoismaininnan ansaitsee vielä Hei kuka oikein oot?, joka ei tekniikkansa puolesta olisi pisteitä saanut, mutta jota riemastuttavat sanavalinnat nostivat huomattavasti.

Omasta tuotoksesta ei tällä kertaa ole paljon sanottavaa. Maa herää pullahti ulos itsestään sävellyksen tunnelman houkuttelemana. Sitä kirjoittaessani itseänikin hieman ällötti, mutta eipähän ainakaan tullut hihasta repäistyä tekstiä tällä kertaa.

Kevät ei ole mikä tahansa kevät. Alkuteksti viittaa Prahan kevääseen 1968 ja Itä-Euroopan vallankumouksiin. Toivoin käännöksiä, joissa heijastuisi sekä laulun kantaaottavuus että sen herkähkö tunnelmointi. Mikään teksti ei täyttänyt kunnolla molempia ehtoja, joten päätin, että sanoma ilman hempeilyä on parempi kuin hempeily ilman sanomaa. Toisaalta mukana oli myös vitsikäännöksiä, joita ei voi tällaisin kriteerein arvioida.

1. Myrsky sydämen
Tavujen vastaavuus alkutekstin kanssa on heikonlainen. Tekstissä on toisaalta miellyttävä syystunnelma, toisaalta aika vähän sisältöä. Ei oikein löytynyt sellaista oivallusta, joka olisi erottanut tekstin muista ja korvannut tekniset puutteet.

2. Maa herää
Paljon kauniita sanoja peräkkäin. Käännös on taidokas ja sievä, ehkä liiankin sievä. Ellen tuntisi alkutekstiä, voisin olla innostuneempi. Koska tunnen sen, olen lievästi häiriintynyt siitä, että kaikki kiinnostavat ainekset on sivuutettu ja säästetty vain turvallisin eli kevät.

3. Hei kuka oikein oot?
Mitä peili tekee kainalossa? Eikö olisi antoisampaa peilata jotain muuta ruumiinosaa? Mietin myös, onko kääntäjä mahtanut seurata Wanhat-osaston Vrede-kilpailua. Siihen sukkahousut sopivat, tässä en täysin ymmärtänyt niiden funktiota. Toisaalta säe ”Mummonsakin kaislikkoon” on tehokas juuri absurdiutensa ansiosta. Laulettavuudessa on paikoin ongelmia (esim. säe ”He haluavat laittaa”). Myös nimifraasi sopii huonosti paikalleen: pitkiä ja lyhyitä tavuja väärissä paikoissa. Tylsää jättää näinkin omaperäinen tuotos pisteittä, mutta niin vain kävi.

4. Puiston aukiolla
Tästä käännöksestä pidin, ja silti se juuttui arvostelussa puoliväliin (seitsemän edellä, seitsemän takana). Yritän perustella. Laulettavuudessa on muutama hankala kohta (Voikukan-säkeessä paino kan-tavulla, Joulupukkiin-säkeessä liikaa tavuja). Säkeissä 3-4 merkitys ’maan uurteet ovat kuin rypyt maan kasvoilla’ hahmottuu vaikeasti (oletan sanan ”kasvoillaan” viittaavan maahan). Pahin kohta on kertosäkeen alku: puiston aukiolla on kalat lammikkoon. Mitä kalat tekevät aukiolla? Eivätkö ne tukehdu? Kuka on ottanut ne pois lammikosta? Varsinaista sanomaa tekstissä ei ollut, joten siitä ei tullut lisäpisteitä. Teksti ja musiikki ovat kuitenkin sopusoinnussa, joten miinuksiakaan ei tullut.

5. Kevättuuli 
No tässä on sanoma, mutta se on ärsyttävän Nato-henkinen. Vaikka kommunismi oli Paha, siitä ei seuraa, että USA, Pohjois-Atlantin puolustusliitto ja läntinen kulutushysteria olisivat Hyvä. Alkuteksti käsittelee vain yleisesti vapautta; siinä ei sanota, mistä ilmansuunnasta vapaus tulee. Muuten teksti on kaikin puolin laadukas ja ansaitsee hyvät pisteet.

6. Et voi omistaa
Liian kryptinen. Tarkoittaako tuli, jonka voi peittää (tukahduttaa? salata?), kansallistunnetta, vapauden kaipuuta vai rakkautta? Joen kulkusuunnan voi ehkä kääntää kirjaimellisesti, mutta mitä tarkoittaa veden lailla loistaminen? Jos maailman todella valloittaa, eikö sen silloin myös omista, ja jos ei, onko sitä silloin todella valloittanutkaan? En tosiaan tiedä. Säe ”Jos tahdot haavoittaa jotain kestävää” ylitti myös ymmärrykseni. Teknisesti tämä on keskitasoa, ei huono. Alussa on pieniä epätarkkuuksia, ja nimifraasi on mielestäni epäsopiva: omistaa-sanan lyhyt alkutavu töksähtää, pitäisi olla pitkä (omistaa / stop the spring).

7. Tanhun tuska
Muistuu mieleen oma debyyttikäännökseni Tanhun aika (Puola-kilpailu). Tein silloin paljon töitä laulettavuuden eteen osittain sisällön kustannuksella. Tässä on päinvastoin: huvittava sisältö, mutta sanapainot pahasti pielessä. Taisin tosin missata vitsinkin. Mikä ihmeen tanhu? Minulle jäi Dervishistä mieleen vain soitto ja laulu, tanhuamisen olen tyystin unohtanut.

8. Taivas huuhtoo pois
Huh. Näen kyllä, että tekniikka on kunnossa (alussa pieniä häiriöitä). Tuntuu vain niin kovin kuluneelta tyttö ja poika -tarinalta. Sanomasta ei toivoakaan. Tunnelma ja kieli kantavat aika pitkälle, sitten en kuitenkaan ymmärrä jutun juonta. Kuka on punapää ja kuka kenen määränpää, ja mistä ihmeestä se kotka tuohon tupsahtaa? Taivas ei huuhdo mitään pois, taivaalta tuleva sade tai meri voisi ehkä huuhtoa (esim. pyynnön sannasta). Kuluneet riimit ovat ylimääräinen rasite. Riimit saisivat mielellään olla joko ”näkymättömiä” tai vähän elävämpiä kuin ”rantaan - santaan”.

Evästauko 

9. Tinapilli
Ei paha. Tunnelma rakentuu jokseenkin luontevasti, ja tinapilli sopii aiheeksi. Poliittinen sanoma puuttuu, hyvä silti että on edes jotain irlantilaista. Sanapainoissa ja tavunpituuksissa on joitakin heikkouksia.

10. Sydämiimme aina jää kevätsää
Aiheen suomalaistaminen on joskus piristävää. Yritteliäs vaikutelma. Laulettavuudessa on puutteita, jotkut pahojakin (esim. ”muttei laulamasta estä”), ja kertosäkeen muuntelu ärsyttää: tässä tarvitaan kolme säkeistöä siihen, minkä Dervish sanoi yhdessä. Ja miten niin lehmää ei voi viedä? Taatusti voi, vaikka teurastaa jos niikseen tulee, samoin kuin tuhota mehiläisten pesät.

11. Muuttolinnun tie
Tässä toinen hassu ja samalla sympaattinen tuotos. Vaikken ole lintupsykologi, vähän epäuskottavalta vaikuttaa näin ihmismäinen lintukuvaus. ”Höyhenpeite runsas / kylmyyttä ei peitäkään” yrittänee tarkoittaa, että höyhenpeite ei suojaa kylmyydeltä (ei säilytä lämpöä). Huonoja sanapainoja on jonkin verran. Loppusäkeessä olisi vain tarvinnut vaihtaa sanajärjestys. Paino on sanalla ”they”: But they can’t stop the spring. Säe ”Suomeen vie linnun tie” painottuu väärin, ”Vie Suomeen linnun tie” olisi parempi.

12. 1957
En tietenkään muista Sputnikia, niin kuin ei muista Dervishin Cathy Jordankaan, mutta joku silloin elänyt ihminen on kertonut. Ensimmäinen Sputnik laukaistiin avaruuteen 4.10. ja toinen 3.11.1957. Sen toisen kyydissä oli Laika-koira (tai Kurdrjavka), joka onneksi kuoli stressiin ja kuumuuteen muutamassa tunnissa. Koiralle ei ehditty suunnitella paluumahdollisuutta, koska Nikita Hruštšov vaati, että avaruusaluksen pitää olla valmis marraskuisiin vallankumouksen muistobileisiin mennessä. Koiran murhaaminen on toki pientä siihen verrattuna, että Stalinin terrorin vuosina Hruštšov tuomitsi kuolemaan tuhansia ”kansanvihollisia” täysin tietoisena heidän syyttömyydestään. Toisaalta hän myös paljasti ensimmäisenä Stalinin rikokset ja oli johtajana ainakin pienempi paha kuin Stalin. Kukapa ei olisi.

13. Nenäpäivän laulu 
Hirveä teksti. Vitsi on kuitenkin hyvin kerrottu. Ei tälle kauan jaksa nauraa, mutta nenänpäivän irtonenät olivat niin typerä ja epähauska keksintö, että kyllä vähän sietää pilkatakin. Siitä en pidä, että pilkka tuntuu kohdistuvan myös lauluun, jota jossain määrin arvostan. Kuten tietysti maailmanparantamistakin, ilman neniä.

14. Vain vahvin selviää
”Kenties huomenna ei ole Eurooppaa, eikä maailmaa”, laulettiin Gösta Sundqvistin karsintaviisussa vuonna 1989. Myöhemmin hän kirjoitti useita yhtä apokalyptisia tekstejä Leeville ja Leavingsille (esim. Tikapuut taivaaseen). Tämä käännös on kovin synkkä musiikkiin nähden, vaan haitanneeko tuo. Narnia on hyvä vitsi.

15. Rakkauslaulu
Puhdas vitsikäännös, ja jokseenkin onnistunut. Ehkä hoo-ii-vee on vähän liian paksua. Ehkä juuri sopivan paksua. Kieli on kauttaaltaan eloisaa, sana huusholli määrittelee tyylilajin.

16. On ovet lukossa
Otsikkofraasissa tavunpituudet ovat pielessä, muuten laulettavuus on hyvää tasoa. Aihetta pidin kiinnostavana. Kokonaisuus johdonmukainen ja ankeudessaan miellyttävä. Nimensä mukaisesti hieman vaikeasti avautuva tosin. ”Mitään ei voi jäädä / Jos ei koskaan ollutkaan” on hyvä kiteytys.

En tällä kertaa kerkeä oikein muuta tehdä kuin kommentoida oman käännökseni syntyä. Käännökseni siis on tuo hirvitys, Tanhun tuska, joka jäänee ansaitusti tavutuksen ongelmien vuoksi jumbosijalle.

Käännöksen idea lähti liikkeelle siitä, että Irlannin edustuskappale oli puhdasta kansanmusiikkia. Siihen siis sopii tanssia jotakin kansantanssia, mikä lienee Irlannista kyseessä ollessa ehkä lähinnä Riverdance. Halusin kuitenkin siirtää ideanpoikasen Suomeen, jolloin tanhu tuntui luonnollisimmalta vaihtoehdolta kansantanssiksi.

Alkuperäisessä kappaleessa olin havaitsevani myös jonkin verran haikeutta, jopa siitä ehkä hieman voimakkaampiakin tunteita. Näitä sitten käännöksessä halusin nostaa n:teen potenssiin.

sziget kirjoitti: (oletan sanan ”kasvoillaan” viittaavan maahan). Pahin kohta on kertosäkeen alku: puiston aukiolla on kalat lammikkoon. Mitä kalat tekevät aukiolla? Eivätkö ne tukehdu? Kuka on ottanut ne pois lammikosta? Varsinaista sanomaa tekstissä ei ollut, joten siitä ei tullut lisäpisteitä. Teksti ja musiikki ovat kuitenkin sopusoinnussa, joten miinuksiakaan ei tullut.

Menestyksekkään sanoituksen ei tarvitse olla helposti hahmotettava looginen paketti... Varsinkin nykyhiteissä tuotetaan sanoilla tunnelmaa, ei tunnelmalla sanoja. Jos sanoitukseni toi mieleen edes yhden nostalgiapalan kuuntelijansa nuoruudesta, yhden muiston tai fiiliksen,  olen onnistunut.

Ongelma 1957-tekstissä on se, että kertoja on kohdeyleisölle ulkopuolinen: harva meistä oli tuolloin elossa, joten meidän pitää luottaa mielikuvitukseen samaistuaksemme kertojaan. Siksi sanoitus jää etäiseksi ja kolkoksi, vaikka teknisesti olikin täydellinen. Se on kuin fantasiasatu joka sijoittuu reaalimaailmaan. (Sinänsä mielenkiintoinen efekti.)  Vaikutelma kasvaa entisestään, kun sanoituksessa on liian monta erisnimeä. Fantasiakäännökset menestyvät yleisesti ottaen hyvin, koska suomalainen luonne pelkää uppoutua tunteisiin. ('Kotka liitää rannalla'-tunnelmoinnit ovat puolestaan jotakin ihan muuta.)

'Kuin rypyt kasvoillaan' viittaa vaihtoehtoisesti maahan, ruohikkoon, kertojan kasvoihin tai vaikkapa aikaan itseensä. Siinä hienous juuri piileekin -- epäselvyys on täysin laskelmoitu juttu. Itse pidän tuosta kohdasta juuri monitulkintaisuuden takia.

Lammikko on aukiolla, ja kalat ovat lammikossa. Eli kalat ovat aukiolla ilman mitään murhenäytelmää. Ne ovat olemassa 'lammikkoon' jossakin eksistentialistisessa mielessä. Vaikka olisin Suomessa, tiedän että kalat ovat yhä olemassa tuohon lammikkoon, niin muistoissani kuin konkreettisestikin. En tullut ajatelleeksi, että joku voisi nähdä kalat kuolleina lammikon ulkopuolella. Mahdat olla järkyttävän pessimistinen luonteeltasi. 

Esim. sanoitukseni oppi-isässä, Nightwishin 'Meadows of Heaven'-kappaleessa:

A five-year-old winter heart in a place called home

Paras käännös olisi:

Viisivuotias talvisydän paikassa, jota kutsumme kodiksi

Sinä arvatenkin näet ruumiista irti revityn sydämen kodin lattialla...? 

Jos olisin kirjoittanut tylsästi 'Aukiolla on yhä kalalammikko.' lukija näkisi sielunsa silmin lammikon, mutta ei kaloja. Kalat olisivat vain sulautuneet osaksi jotakin massaa. Se ei toimisi.

Idea oli korostaa lammikkoa osana kaloja, eikä niinkään kaloja osana lammikkoa -- siksi tämä erikoinen tyyli. Näin ihmisen muistot muodostuvat: eivät loogisina kamerakuvina, niin kuin hieman kliinisessä 1957-sanoituksessa, vaan vinksahtaneesti ja utuisesti. Fokus on kaloissa, jotka aika ja lammikko suovat myös uuden sukupolven ihailtaviksi.

Esim. Lehden luin ja poimin // Talteen kuvan Hruštšovin on jotenkin eloton.

Lehdet luin ja poimin // Sadat kaljut Hruštšovin

olisi hauskempi, etenkin kun musiikki on iloista.

Sanoma on hyvin vahvasti olemassa: Lapsuus koetaan uudestaan uusien sukupolvien  kautta ja säilyy näin hengissä. Se ei ehkä ole mielestäsi tärkeä tai kunnianhimoinen sanoma, mutta ainakin minulle se on merkityksellinen. Jos unohdamme parhaat hetket lapsena olemisesta, meistä ei voi tulla hyviä vanhempia. Ja käytännön hyödyt sikseen -- joskus asia on arvokas ihan vain sen takia, että se on kaunis ajatuksena.

Pieniä sanomia on lisäksi helpompi ilmaista uskottavasti ja tyylillä. Esim. Punanenä on katastrofaalinen esimerkki liian kunnianhimoisesta yritelmästä -- sodat, tv-julkkikset ja leikinkeskeytykset menivät sikin sokin.

Mielestäni nykyhitit (vaikka ovatkin joskus melodioiltaan köyhtyneet) tuottavat usein esimerkillisen monitulkintaista ja ihanan epäloogista lyriikkaa. Esim. Bye Bye Beautiful:

"Finally the hills are without eyes, they are tired of painting a dead man's face red with their own blood."

Wow. Sanokaa mitä tahdotte, mutta mitä ikinä se 'tarkoittaakaan', siinä on tunnelmaa. Paljon tunnelmaa. Kontrasti duurivoittoiseen melodiaan lisää jännitettä.

Sen sijaan Viisukuppilassa tilanne ei lainkaan vastaa samaa sanoitusten rikkautta, vaan täällä hallitsevat varsin naiivit ja yksitulkintaiset tekstit, joilla on jokin tarkasti määriteltävä viesti. Ahdistavaa.

Jos joku olisi tänne kirjoittanut sanoitukseksi

"Vihdoinkin vuoret ovat ilman silmiä, he ovat väsyneitä maalaamaan kuolleen miehen kasvoja punaiseksi omalla verellään."

se olisi äkkiä saanut monilta nolla pistettä, ja moitteet siitä, ettei sanomaa ole. Olen lähes varma, ettei sen tyylinen sanoitus koskaan voittaisi mitään täällä -- 3-4 ihmistä antaisivat hyvät pisteet, ja muut lyttäisivät sen maan rakoon. Mutta sellaista musiikkia kuitenkin ostetaan ja kuunnellaan laajasti täälläkin, eikä sanoja ajatella silloin negatiivisesti.

Liekö vieraskielisyys yksi syy?

Tai sanotaan näin: Jos Viisukuppilan tekstit olisivat normi musiikkimarkkinoilla, elämä olisi juuri muuttunut ison asteen harmaammaksi.

Toivon, että Georgia-kisaan todellakin tehtäisiin sanoituksia ilman mitään rajoja, omalle itselleen, ja omille tuntemuksilleen -- ei niin, että kaikkien pitää ymmärtää jokaisen sanan logiikka. Toivon myös, että arvioinneissa mietitään tunnelmaa enemmän kuin loogista 'merkitystä'. Muuten joku 'kompromissi-teksti' voittaa, kuten yleensä.

Hyvä puheenvuoro nkorpilta. Pitää sulatella. Vastaan ensin aiempiin:

The_Sipi kirjoitti: 12. 1957
Idea jopa niin kaukana alkuperäisestä, että saatanpas hyvin arvata, kenen tekstistä mahtaa olla kyse. Käännös itsessään ihan ok. Tarina ihan jees, vaikkei nyt suurta ahaa-elämystä tarjonnutkaan.

EDIT: Ei tää ollutkaan Ufiksen "Wikipedian satunnainen artikkeli" -käännös.

Varsin imartelevaa, että UFOPOLIksi luullaan.    Odotin kyllä, että yhteys alkuperäiseen nähtäisiin. Molemmat tekstit kuvaavat kylmän sodan aikaa ja nykyhetken suhdetta tiettyyn lähihistorian vuoteen (1968/1957). Laika on yksi tuon aikakauden kuvista samoin kuin Neuvostoliiton panssarivaunut Prahan kaduilla. Koira yksin avaruudessa, suurvaltapelin viaton uhri.

Finnish kirjoitti: Otsikko loi mielleyhtymän Eurythmics:n kasaribiisiin "1984", josta en erityisemmin pidä. En keksinyt tekstille yhteyttä alkuperäissanoitukseen tai teemaan tms.

Ehkä yhteyksiä on vaikeampi huomata silloin kun ei pidä laulusta. Itselleni muuten David Bowien 1984 on tutuin vuosilukulaulu. Muistan myös italialaisen Lucio Dallan laulun 1983 samannimiseltä levyltä. Italia, Venäjä, vuosiluvut, vallankumous... Pitää vielä mainita R. J. Camisascan laulu Potemkin Milvan hienolta Franco Battiato-levyltä Una storia inventata (1989). Se alkaa: Potemkin 1905

nkorppi kirjoitti: Lammikko on aukiolla, ja kalat ovat lammikossa. Eli kalat ovat aukiolla ilman mitään murhenäytelmää. Ne ovat olemassa 'lammikkoon' jossakin eksistentialistisessa mielessä. Vaikka olisin Suomessa, tiedän että kalat ovat yhä olemassa tuohon lammikkoon, niin muistoissani kuin konkreettisestikin.

Jotain tuollaista arvelin tarkoitetun, kun tiesin tekijän. Arvosteluvaiheessa tekstit ovat anonyymeja, ja vaikka arvaisin tekijän, yritän sulkea sen pois mielestäni. (Tällä kertaa olin kohtalaisen varma vain yhden käännöksen tekijästä, eikä se käännös ollut Puiston aukiolla.) Tekstin pitää siis vakuuttaa arvostelijat sellaisenaan, ilman tekijänsä oeuvren tukea. Kun tyylillisesti normaalin tekstin keskellä on semanttisesti epänormaaleja kohtia, lukija käy epäluuloiseksi.

Illatiivi "kalat lammikkoon" -kohdassa voisi johtua esim. siitä, että kääntäjä (kuka hän lieneekin) ei hallitse kunnolla sijamuotojärjestelmää. Tai siitä, että laulettavuuden vaatimus saa hänet ilmaisemaan ajatuksensa vähän sinnepäin, pääasia että tavut sopivat säkeisiin. Tai siitä, että hän ei itse huomaa oudon ilmauksen kaikkia sivumerkityksiä: lukijasta voi tosiaan näyttää siltä, että kalat ovat kuivalla maalla odottamassa lammikkoon pääsyä.

nkorppi kirjoitti: Esim. Lehden luin ja poimin // Talteen kuvan Hruštšovin on jotenkin eloton.

Lehdet luin ja poimin // Sadat kaljut Hruštšovin
olisi hauskempi, etenkin kun musiikki on iloista.

Niin, en yrittänyt olla hauska. Sputnikin pääsuunnittelija Sergei Koroljov ei saanut aikoinaan kiitosta työstään. Kommunistinen puolue ja Nikita Hruštšov omivat kunnian avaruuden valloituksesta itselleen. Säepari on tarkoitettu ironiseksi: lapsi voisi pitää Hruštšovia idolina ja sankarina, koska muut sankarit pidettiin piilossa. Ei voi tietenkään edellyttää, että lukija ajattelisi näin pitkälle. Halusin vain heittää ilmaan kysymyksen: miksi lapsi leikkaa talteen Hruštšovin kuvan?

nkorppi kirjoitti: Sanoma on hyvin vahvasti olemassa: Lapsuus koetaan uudestaan uusien sukupolvien  kautta ja säilyy näin hengissä. Se ei ehkä ole mielestäsi tärkeä tai kunnianhimoinen sanoma, mutta ainakin minulle se on merkityksellinen. Jos unohdamme parhaat hetket lapsena olemisesta, meistä ei voi tulla hyviä vanhempia.

Onhan se tärkeä sanoma, ja sen takia käännöksestä pidinkin, vaikkei se kokonaisuutena täysin vakuuttanut. Tarkoitin sanomalla yhteiskunnallista sanomaa, viittauksia Euroopan historiaan, vallan ja vapauden teemoihin tms. Tällaista sisältöä en käännöksiltä suinkaan vaatinut, mutta se olisi voinut tuoda lisäpisteitä.

nkorppi kirjoitti: Sen sijaan Viisukuppilassa tilanne ei lainkaan vastaa samaa sanoitusten rikkautta, vaan täällä hallitsevat varsin naiivit ja yksitulkintaiset tekstit, joilla on jokin tarkasti määriteltävä viesti. Ahdistavaa.

Minun ei parane valittaa, koska itselleni läheisimmät omat tekstini ovat menestyneet kilpailussa ihan hyvin. Usein monitulkintaiset, synkät ja myös erityisen vitsikkäät sanoitukset herättävät torjuntaa, mikä on kyllä harmillista. Mutta jos jossain kilpailussa "paras" ei menesty, seuraavassa tai sitä seuraavassa voi taas olla toisin.

Hui mikä saldo käännöksiä. Mutta silti täydellinen käännös jäi puuttumaan.  Toisaalta moni melko hyväkin jäi ilman pisteitä, eikä keskivaiheen arvostelu ollut todellakaan helppoa. Pikkuruiset kommentit:

01) Myrsky sydämen
Sanavalinnat osittain hyviä, mutta laulettavuusongelmia.

02) Maa herää
Vähän samaa ideaa kuin omassani. Kauniisti toteutettu.

03) Hei kuka oikein oot?
Ajatus, joka oli tähän käännökseen sisällytetty, saivat tämän nousemaan säälipisteelle.

04) Puiston aukiolla
Sanavalinnat ja sanojen lyhentely ärsyttivät, mutta säkeistö ja bridge toimivat.

05) Kevättuuli
Sanavalinnoista sekä plussaa että miinusta. Otsikko ja kantaaottavuus plussia, mutta maailmanparannusaiheesta kuitenkin vähän negatiivisia mielikuvia.

06) Et voi omistaa
Oma.

07) Tanhun tuska
Auts. Ainoa, joka sai heti nollan viereensä - tanhu ei ole tuskaa, tanhu on ihanaa. Muutamalla "ammattisanalla" olisi tienannut minulta pisteen, mutta nyt mielikuvaksi jäi, ettei kääntäjä edes tiedä mistä puhuu.

08) Taivas huuhtoo pois
Tarinamainen kerronta ei kovasti miellyttänyt, mutta kuitenkin melko hyvä kokonaisuus.

09) Tinapilli
Irkku-aihe ja hyvä säkeistö ja bridge varmistivat tälle muutaman pisteen.

10) Sydämiimme aina jää kevätsää
Otsikollaan kiinnostusta herättänyt käännös jäi kuitenkin rakennemuutoksensa ja tarinansa vuoksi hieman parempiensa jalkoihin.

11) Muuttolinnun tie
Jäi tylsäksi, vaikka aihevalinta on huomattavasti parempi kuin muutamassa muussa.

12) 1957
Tekniikka ja eheä kokonaisuus nostivat tämän aiheesta huolimatta korkealle.

13) Nenäpäivän laulu
Kantaaottavuudesta miinusta ja plussaa. Tekniikka hyvää, mutta ärsyttävä. Irlantilainen musiikki on pyhää.

14) Vain vahvin selviää
Ärsyttävä, mutta loistava tekniikka.

15) Rakkauslaulu
Toisto löytyi, mutta se taitaakin olla tämän ainoita ansioita. Kertosäe hirveä, ja kliseinen paketti muutenkin.

16) On ovet lukossa
En tiedä miksi, mutta tässä oli vain jotain sellasta, joka sai minut hiljaiseksi ja lopulta antamaan tälle ehkä hieman liiankin hyvät pisteet.

Yleensä yritän kirjoittaa kommenteissani suhteellisen tasaveroisesti kaikista sanoituksista mutta tällä kertaa en jaksanut keksiä tikusta asiaa enkä toisaalta rajoittaa sanomisiani. Joistakin käännöksistä ei vain löydy kovin paljoa sanottavaa, ainakaan sellaista, mitä ei olisi sanottu. Toisista taas voisi kirjoittaa kirjasarjan.

01) MYRSKY SYDÄMEN
Painotusongelmia ja puuttuvia tavuja sen verran, ettei sanoitus ollut sisällöllä kovin korkealle pelastettavissa. Kertosäe on kyllä kaunis.

02) MAA HERÄÄ
Kevättä pukkaa ihan kirjaimellisesti. Sanoitus on tekniikaltaan ja sanavalinnoiltaan onnistunut mutta jää vain luonnon keväisen heräämisen kuvaamiseksi, kieltämättä kauniiksi mutta kovin ontoksi. Sanoitus ei tarjoa mitään sanomaa tai persoonallista toimijaa, johon samaistua. Kappale kaipaisi sellaistakin.

03) HEI KUKA OIKEIN OOT?
Tunnusta heti, että yrität vain testata, saako tietyiltä henkilöiltä pisteitä normista poikkeamalla tekstin järjellisyydestä riippumatta. A-osassa tässä näytti olevan vielä pointti mutta B-osasta en löytänyt edes etäisesti järkeä. Yritin kyllä mutta ei. Ja mitä tämä persoonienkin vaihtelu on? Ensin puhutaan me-muodossa, kunnes kuvioon tulee "he", jolla ei ole korrelaattia, ja nimilauseessa otetaan vielä "sinä" mukaan persoonakatraaseen.

04) PUISTON AUKIOLLA
Mukavaa lapsuusmuistelua, joukossa hyviäkin vertauksia, parhaana jo mainittu "uurteet maan kuin rypyt kasvoillaan". Kertosäkeistöistä löytyy sitten ne ongelmakohdat. Näistä pienin on szigetin mainitsema "kalat lammikkoon". Itsekin ehätin ajatella, että eikö sitä lammikkoa siellä enää ole. Toinen vastaavantasoinen ongelma on tämä Darth Vaderin esiinmarssittaminen. Vaikka Tähtien sota onkin voinut tulla elokuvateattereihin sanoittajan tai kappaleen potentiaalisen suomenkielisen tulkitsijan lapsuuden aikana, ei modernin populaarikulttuurin tuote istu valittuun tyyliin. Ja uskooko kukaan Darth Vaderiin siten kuin lapset Joulupukkiin uskovat? Tähtien sota ei kuitenkaan ihan pikkulasten elokuva ole. Kolmantena ongelmakohtana pidän alkuperäistä nimilauseen kohtaa, joka on korvattu lauseella "Mä elossa oon siis". Tuolla kohdalla pitäisi nivoa teksti yhteen mutta tässä se ei onnistu. Kertojan tämänhetkinen elossaolo - syvällisemminkään ymmärrettynä - ei seuraa edellä esitetystä, lause ei ole ytimekäs (vaikka yrittääkin olla) eikä tekstin kokonaisuuden kannalta olennainen.

05) KEVÄTTUULI
Doddii. Tässä olisi esimerkki hyvästä "suorasta" käännöksestä. Alkuperäinen sisältö on mukana mutta sen yksityiskohdat on vaihdettu. Tosin ehkä se siksi ei lukeudu enää "suoraksi" käännökseksi eikä pahimmassa tapauksessa edes saa "suorille" käännöksille automaattisesti jaettavaa sijoitusta kärkiviisikossa. Ydinkärkiviidakko on erityisen oiva korvike archipelagic iciclesille, kaatuneet piikkilangat ja pustaa kohti käyvät tuulet muita hyviä ilmauksia. Ainoa häiritsevä rivi oli "ja jotka niillä laukoi/niitä palvoi", joka kuulostaa naiivilta ja riimikaavassakin huonolta. Itse en oikein osaa pitää näitä painottomien tavujen riimejä riimeinä ollenkaan. En kuitenkaan tästä sakottanut, kun kertosäkeistön ensimmäisessä versiossa oli toimivakin rivi tarjolla samaan paikkaan.

06) ET VOI OMISTAA
Kertosäkeistön alkuperäinen rakenne on otettu tässä hyvään käyttöön, vaikka aihe onkin pitkälti vaihdettu. Sanoitus jäi tosin merkitykseltään hieman hämäräksi mutta onnistui koskettamaan. A-osa ei ole ihan yhtä onnistunut mutta kun kappale on melkein pelkkää kertosäkeistöä, kokonaisuus on vahvasti plussan puolella. Nimilauseen laulettavuuden suhteen olen eri mieltä szigetin kanssa. Lyhyen ja pitkän nuotin järjestys on siinä mielestäni vaihdettavissa.

07) TANHUN TUSKA
Tämä sanoitus petti minut pahiten. Odotin nimittäin otsikon perusteella szigetiltä jatko-osaa debyyttikäännökselleen. Tekniikka paljasti kuitenkin hyvin nopeasti, että siitä ei ollut kyse. Ohuenlaisesti oli sisältöäkin.

08) TAIVAS HUUHTOO POIS
Tarinankerrontaan tämä biisi soveltuu huonosti ja varsin etäiseksi jäi tämänkin tarinan idea. Ois/vois/pois-riimille olen allerginen kahdesta syystä. Yksi syy on sen puhekielisyys, jos sitä käytetään muuten melko kirjakielisessä tekstissä. Toinen syy on, että se esiintyy usein vain riimittelyn itsensä vuoksi tekstissä, johon konditionaalimuoto ei semanttisesti sovi. Ensimmäinen oire on totta tässäkin tekstissä ja toisestakin on ainakin viitteitä. Konditionaalimuotoa ei koko sanoituksessa käytetä muissa kuin "ois"- ja "vois"-sanoissa. Kumpikaan esiintymä ei ole suoranaisesti virheellinen muttei onnistunutkaan.

09) TINAPILLI
Yleensä en lämpene tälle alkukaudesta runsaammin nähdylle tavalle linkittää käännös kappaleen lähettäjämaahan. Tässä kisassa sen kuitenkin hyväksyin, koska kyseessä ei ole geneerinen biisi, joka voisi yhtä hyvin tulla mistä tahansa maasta, ja toisaalta koska maahan tyydytään viittaamaan epäsuorasti. Sanoitus on tyylillisesti onnistunut ja kaunis. Teknisiä puutteita on jonkin verran mutta mainitsen vain sen, mitä en huomaa vielä mainitun, nimittäin kertosäkeistön jäsentämisen lauseisiin.
Meidän arvioijien on helppo jäsentää teksti oikein, koska voimme lukea sanoituksen ja oikea jäsennys on isoilla alkukirjaimilla osoitettu. Laulettuna tämä ei kuitenkaan toimi. Melodian ja erityisesti sen taukojen vuoksi (alkuperäisen rivityksen mukaiset) rivit 1 ja 2 kuuluvat keskenään yhteen, samoin 3 ja 4 keskenään. Rivit 5, 6 ja 7 vaikuttavat orvoilta ja niiden yhdistäminen lienee vapaata, kunhan virhetulkinnan vaaraa ei synny. Tässä kuitenkin lausetta jatketaan riviltä 3 riville 5. Rivien 5 ja 6 välillä mikään ei kuulijalle paljasta, että rivit eivät ole samaa lausetta, olipa hän jäsentänyt aiemman miten tahansa. Tällöin viimeisellä rivillä hämmentää kieliopin vastainen subjektiton lause tai toinen predikaatti samassa lauseessa.

Kuultuna olisi todennäköisimmin jäsentänyt tämän muotoon (konjunktion ala merkitty sulkeilla):

"Taa jos (jäikin rakkain silti maan tuon vihreän), tahtois vielä nähdä lauluissaan hän uudelleen. Palaa saarelleen."

Eihän siinä järkeä ole mutta sepä se. Sanoitus - nimenomaan kuultuna, sehän sen pääasiallinen nauttimismuoto olisi - mahdollistaa tai jopa tekee todennäköiseksi lauserajojen virhetulkinnan peräkkäisissä kohdissa. Tästä syystä sen oikean jäsennyksen oivaltaminen sanoitusta lukematta saattaa olla hyvinkin haastavaa. Vaikka sen katsoisikin olevan löydettävissä, se on kuitenkin melodian vastainen.

10) SYDÄMIIMME AINA JÄÄ KEVÄTSÄÄ
Frr. Hrr. Prr. Mitä tästäkin nyt sitten sanoisi. Siis sitä lukuun ottamatta, että yleisen linjan säilyessä tämä ottaa taas pakollisen mutta ansaitsemattoman neljännen sijan ± kaksi sijaa muiden sanoitusten pistejakaumasta riippuen, kun osa äänestäjistä katsoo vain silmät innosta kiiluen, että "OOOO! Suora käännös!! 12*12*12 pistettä!!! " käyttämättä sekuntiakaan sen tutkimiseen, toimiiko sanoitus itsenäisenä teoksena ilman alkutekstin tuntemusta. Näiltä osin tämän kisan tulokset ottavat päähän jo etukäteen, sillä kisassa on paljon parempiakin sanoituksia, jotka tämä lyö olemalla "alkuperäisen mukainen" kuitenkaan oikeasti olematta alkuperäisen mukainen. Toivottavasti kultainen äänestyskansa löytää parempia loitsuja ja osoittaa minun olevan väärässä.

Miksikö tämä sitten ei toimi?
i) Kertosäkeistön luetelluista elementeissä on mukana sellaisia, jotka eivät päde tai eivät ole mielekkäitä. Jo mainittujen lehmien ja mehiläisten lisäksi tällainen on liljojen poimiminen. Alkutekstissä niitä sentään vain tallattiin. Onhan ajatus suurvaltojen armeijoista liljoja poimimassa tietenkin hellyttävä, mutta...
ii) Nimilause on pitkä eikä sano mitään. Kahden säkeen mittainen nimilause on harvoin hyvä idea. Alkuperäinen nimilause on napakka ja sanoo yksinäänkin paljon.
iii) Kokonaisuus ei toimi. Alkuperäisessä sanoituksessa oli idea. Kevään merkkejä, sen osaprosesseja, voi yrittää estää, mutta itse kevättä ei voi pysäyttää. Tässä ei puhuta mistään prosessista, vaan sydämissä olevasta ja sinne jäävästä kevätsäästä. Mutta miten se sydämiin jäävä lämmin kevätsää varsinaisesti auttaa? Voiko sitä esimerkiksi syödä? Jos pahikset saavat vietyä kaiken paitsi kevätsään sydämistä, ei kultaisella kansalla kovin valoisasti mene eikä pahan karkoittava loitsu tainnut ihan toimia. Jos sanoituksessa on pointti, en löytänyt sitä pitkälläkään pään hakkaamisella seinään. Sanottakoon kuitenkin, että sanoituksen alku on ihan oikeasti hyvä. Vielä kun loitsukin olisi.

11) MUUTTOLINNUN TIE
Idea hyvä ja kappaleeseen sopiva. Tekniikka jättää kuitenkin paljon toivomisen varaa.

12) 1957
Njps. Yllättävä veto. Alkuperäinen Itä-Euroopan vapautumisen ylistys onkin vaihdettu lapsuusmuistoksi kylmän sodan ajoilta. Mutta mitäpä tuosta, se on nimittäin tehty häkellyttävän onnistuneesti. Parhaimmillaan käännöskisat ovat juuri tätä, tuovat käännettävän kappaleen esiin jossain uudessa valossa. Alkuperäinen sanoitus on rasittavan imelä mutta tällä käännöksellähän biisi toimisi! Kiitoksia tästä versiosta.

13) NENÄPÄIVÄN LAULU
Väärä aihe biisiin ja tajuttoman uskomattoman mutta ilmeisesti tahattoman korni sanoitus on aiheesta väsätty. Rehellisyyden nimissä tosin todettakoon, etten luultavasti olisi lämmennyt hyvällekään toteutukselle aiheesta. Nämä nenäpäivät kaikessa imelyydessään oksettavat minua. Tavallaan rivi telkkarista tunnetuista on onnistunut, koska nenäpäivät ja muut vastaavat ovat olemassa vain sitä varten, että nämä telkkarista tunnetut voisivat kerätä moraalipisteitä. Köyhä Afrikka on koko hommassa vain pelinappula, väline saada enemmän tai vähemmän turhille julkkiksille tv-aikaa ja väline länsimaiden asukkaiden sielunhoitoon.

Nenäpäivät eivät ehkä niin haittaisi minua, jos rahasaavin kaataminen Afrikkaan aikaansaisi siellä jotakin myönteistä. Tähän asti länsimaisella avulla Afrikassa aikaan saatua: väestöräjähdys. Jee. Aivan yhtä hyvin voisi vetää rahaa vessasta alas kuin luovuttaa sitä nenäpäivän keräyksiin. Koska en itse ole mikään kehitysavun tai kansantalouden asiantuntija, annan puheenvuoron viisaammille. Heistä muutama vastaa myönteisesti kysymykseen "Ratkaiseeko raha Afrikan ongelmat?", mutta hekään eivät näe hyväntekeväisyyttä ratkaisuna. (Kaipa niitäkin löytyy, jotka näkevät, kun sitä kuitenkin edelleen jaksetaan harrastaa.)

14) VAIN VAHVIN SELVIÄÄ
Oma. Alkuperäisen tekstin jääpuikkojen sulamisen ylistämisessä näin selvän pro-ilmastonmuutosvivahteen. Tarkoituksenani oli ensi alkuun tehdä ihan puhdas vitsiteksti mutta käännösprosessin varrella se puolivahingossa muokkautui ikuisen, tuhon porteillakin jatkuvan kulutusjuhlan ironiseksi kritisoimiseksi, johon suuntaan päädyin lopulta käännöstä vielä hienosäätämään. Saa tämän tosin halutessaan puhtaana vitsinäkin tulkita.

15) RAKKAUSLAULU
Putosin sanoituksen alun kahvinkeitto- ja toiseenhuoneeseenpoistumissäkeille. Niiden perusteella sanoituksen oikea nimi olisi tosin Läheisriippuvuuslaulu. Sanoituksen jatko ei sitten aivan täytä odotuksia, joten pistemäärä jäi melko alhaiseksi.

16) ON OVET LUKOSSA
Polli tahtoo keksin riimejä. Onhan tässä pari mutta selvästi vähemmän kuin alkuperäisessä. Sisältö on OK muttei niin hieno, että kantaisi tekstiä ilman oikeaoppista muotoa. Pätien sekä edelliseen vitsisanoitukseen että tähän vakavaan sanoitukseen olisin teemaksikin kaivannut jotakin muuta kuin tätä perinteistä parisuhdeaihetta. Rakkauselämästä kirjoittamiseen jää kuitenkin ainakin parikymmentä biisiä per viisuvuosi, vaikka siihen ei pelkistäisi ensimmäistäkään muusta aiheesta alunperin kertovaa tekstiä.

Timoteus kirjoitti: 03) HEI KUKA OIKEIN OOT?
Tunnusta heti, että yrität vain testata, saako tietyiltä henkilöiltä pisteitä normista poikkeamalla tekstin järjellisyydestä riippumatta. A-osassa tässä näytti olevan vielä pointti mutta B-osasta en löytänyt edes etäisesti järkeä. Yritin kyllä mutta ei. Ja mitä tämä persoonienkin vaihtelu on? Ensin puhutaan me-muodossa, kunnes kuvioon tulee "he", jolla ei ole korrelaattia, ja nimilauseessa otetaan vielä "sinä" mukaan persoonakatraaseen.

Persoonien vaihtelu on kyllä sijoitettu tekstiin ihan syystä. Ehkä tämä onkin testi, joka avautuu vain osalle. Toisille se voi olla hieman etäinen ja tämän johdosta vaikeaselkoinen. Sanoma on kuitenkin otettu ihan alkuperäisestä lyriikasta, jossa muistaakseni todetaan etteivät he kevättä pysty pysäyttämään. Toisaalta tämä kertoo sen, että kisa-arvostelijat kaipaavat nykykäännökseltä uusia kielikuvia, mutta itse asia pitää olla "nyljetty, paistettu, pakattu ja pureskeltu" asteella. Eli omalle visioinnille ei anneta mahdollisuutta.

Timoteus kirjoitti: 03) HEI KUKA OIKEIN OOT?
Tunnusta heti, että yrität vain testata, saako tietyiltä henkilöiltä pisteitä normista poikkeamalla tekstin järjellisyydestä riippumatta.

Täällä niitä myydään :heh:

TOMItu kirjoitti: Sanoma on kuitenkin otettu ihan alkuperäisestä lyriikasta, jossa muistaakseni todetaan etteivät he kevättä pysty pysäyttämään.

Haa. Kas vain. Sama persoonien vaihtelu on tosiaan alkuperäisessäkin. Miellän (ja olen koko ajan mieltänyt, mistä syystä en ole asiaa ajatellutkaan) alkutekstin theyn kylläkin muodolliseksi subjektiksi, jonka suomen kielessä parhaiten korvaa passiivi.

UFOPOLI kirjoitti:

Timoteus kirjoitti: 03) HEI KUKA OIKEIN OOT?
Tunnusta heti, että yrität vain testata, saako tietyiltä henkilöiltä pisteitä normista poikkeamalla tekstin järjellisyydestä riippumatta.

Täällä niitä myydään :heh:

Aikomuksenani oli itse asiassa Espanjan kisassa testata nimenomaisesti mainitsemaani asiaa. On vain vaikea tuottaa tekstiä, joka olisi muodoltaan (tekniikka, riimit, kielioppi) oikeanlainen mutta jossa ei olisi järkeä. Tajunnanvirtatekstissäkin on jokin idea, vaikka se voikin olla vaikeasti löydettävissä. Ehkä ainoa mahdollinen menetelmä on todella arpoa kullakin rivillä käytettävät sanat lukuun ottamatta yksitavuisia täytesanoja tai sanoja, joilla aikaansaadaan riimi. Tällä periaatteella sain Espanjan sanoitukseni aluksi jotakin tällaista, mutta sitten päädyin kuitenkin vähätöisempään (!!) Kiina-teemaani.

"Saagasi loit, kun jäkälää myit
Tietoa toit ja henkilöidyit
Mua edustaa voit, jos näyttöä nyit
Näit kulkueessa Paulin

Niin nuori on yö ja taistelu maan
Nyt korkoa lyö ei apinatkaan
Ei kirpeä vyö saa tuomiotaan
Teen taatelista haulin"

Timoteus kirjoitti: Tällä periaatteella sain Espanjan sanoitukseni aluksi jotakin tällaista, mutta sitten päädyin kuitenkin vähätöisempään (!!) Kiina-teemaani.

Joka pärjäsikin niin huonosti   Tuo luonnoksesi on selvästi apukäännöshenkinen, nyt kun olen niiden maailmaan tutustunut. Sinänsä hankala on arvioida, millaisia pisteitä olisi tullut ilman kokonaisuutta ja muita kandidaatteja. Teknisesti hyvin tehty teksti saa kyllä olla aika puutaheinää ennen kuin kokonaan pisteiltä pudottaisin (jos sittenkään ).

No tässäpä ihan lyhyttä kommenttia meikäläiseltäkin. 

Mun "ihan kiva"-kategoriaan, eli jonkinmoisille pistellekin ylsivät käännökset Myrsky sydämen ja Maa herää. Luontoteema sopii loistavasti kappaleen tunnelmaan, mutta olin jo aika lopen kyllästynyt rasittaviin ja paatoksellisiin hoilotuksiin, joita kisassa oli. Enkä nyt sitten tiedä, olisiko joku pisteittä jäänytkin sellainen ollut näitä vähemmän kyllästyttävämpi, mutta näissä koin jotain ihan hilpeää ja raikastakin.
Rakkauslaulun ja Nenäpäivän laulun pisteille nostivatkin sitten varmaankin minun kohdallani se kuuluisa joukosta erottuminen. Ensimmäinen minua ehkä hieman huvittikin, toinen oli sillain kivasti ajankohtainen.
Kipaleissa 1957 ja Et voi omistaa oli kivasti jotain sisältöä. Kevättuulessa taas oli sitä jotain tiettyä rauhansanomaa, josta pidin. Voiton vei kuitenkin Vain vahvin selviää, joka oli mukavasti kantaaottava ja kyllä myös huvitti minua.

Pisteittä jääneet olivat joko liian paksua ja ylitäyteen pumpattua rauhaa, sokeria ja kukkasia, tai sitten vain jotain mitä en ehkä tajua. Onneksi kilpailussa oli vain yksi kappale, jonka kohdalle kirjoitin suoraan sanan EI. 

Oman tekstini "On ovet lukossa" kirjoitin melkeinpä hetken mielijohteesta luettuani erään angsti-kirjan. Sen tekemisessä tuli vähän kiire, (käännösaikaa oli enää puolisen tuntia) joka näkyykin riimeissä ja laulettavuudessa. 

01) Myrsky sydämen

Teksti oli kyllä runollisen hieno. Välillä jäi tavuja puuttumaan, mutta toisaalta painotukset olivat hakusessa - tosin kappale ei ole paras mahdollinen käännettävä.

02) Maa herää

Kaunis teksti oli tässäkin. Tässä oli hyvä laulettavuus nimeä lukuun ottamatta. Minusta nuo kahleet ja niistä vapautuminen ovat aika kulutettu juttu.

03) Hei kuka oikein oot?

Teksti oli mielestäni sekava, vaikkakin melko hyvin laulettavissa. En pitänyt käytetystä kielestä.

04) Puiston aukiolla

Yritin päästä tähän kiinni, mutta en onnistunut siinä ollenkaan. Laulettavuus ei sujunut, ja vielä vähemmän sujui tekstin logiikka.

05) Kevättuuli

Tässä sitten olikin paljon hyvää. Tässä oli ajatuksia ja toisaalta alkuperäisyyden henkeä. Tällaisia lisää, kiitos.

06) Et voi omistaa

Tässä tuli heti perään toinen ajatuksellinen hyvä käännös. Laulettavuuskin oli aika hyvin kohdillaan. Tasapainoa oli tässä.

07) Tanhun tuska

Ensin luulin tässä olevan tekohauskan vitsinpoikasen kyhäelmän. Erehdyin. Valitettavasti en saanut laulettavuutta uomiinsa.

08) Taivas huuhtoo pois

Aijaijai, sade tuli ja huuhtoi neidon lemmenviestin ties minne. Sanoitus oli aika veikeä. Laulettavuudessa oli joitakin pieniä hienosäätöjä vailla olevia osioita.

09) Tinapilli

Alku vaikutti kamalalta juomalaululta, ja jälkimmäisissä kertosäkeissä puuttuu yksi tavu... Silti laulettavuus on hyvää tasoa, ja tarina on toimiva.

10) Sydämiimme aina jää kevätsää

Nimi kuulostaa joltakin hätäiseltä euroviisuehdokkaalta. Sisällöllisesti tulos olikin hiukan parempi. Kuitenkin arvostan alkuperäisrakennetta, joten en ilahtunut muuttuvista kertosäkeistöistä.

11) Muuttolinnun tie

Tämä oli laulettavissa, ja aihekin ihan miellyttävä. Jokin tässä ei osunut kohdilleen - kertosäkeet olivat jotenkin rikkonaiset.

12) 1957

Laulettavuus oli erittäin hyvää luokkaa, ja säkeistöt olivat alussa miellyttävää luettavaa. Mutta kertosäkeen idea ei sopinut alkuunkaan tähän sävelmään!

13) Nenäpäivän laulu

Ylen iloksi tehty sanoitus puri minuun vähän. Sävelmä sopii, mutta ei näillä sanoilla. Laulettavuus oli hiukan hakusessa paikoitellen.

14) Vain vahvin selviää

Tässäkin oli ideaa, mutta kertosäkeet tässäkin olivat eri sarjaa kuin varsinaiset säkeistöt. Laulettavuus oli melko ok, jokin pikku painotusjuttu mahtui mukaan.

15) Rakkauslaulu

Teemallisesti eheä sanoitus, joka kuitenkaan ei purrut minuun. Tuo hoo-ii-vee rikkoi tunnelman lopullisesti. Hyvä yritys kuitenkin!

16) On ovet lukossa

Ironista, että tämä käännös on sijoittunut viimeiselle numerolle. Vähän vaisu, mutta silti jollakin tavalla koskettava ja ihan laulettava.