Viisukuppila

Margot kirjoitti: muutti mun kännykän asetukset

Mun veljet vois oikeesti tehdä tän.

Viva la revolution! Och samma på russian.

Meitä oli kolme: minä, Eppu ja Jake. Olimme vuokranneet kämpän vastapäätä Putinin jättiläismaista (punaista) rakennuskompleksia Moskovassa. Olimme juonineet jotain Putinin ja tämän vaimon/jonkun naispuolisen poliitikon päänmenoksi ja kaksi meistä pääsikin tuon Putinin rakennuksen johonkin pikkuvarastoon yhden päivystäessä majapaikassamme. Varastossa teimme jotain "Macgyver-kytkentöjä" ja jossain vaiheessa sitten vain lähdettiin pois. Putin naisensa kanssa oli jossain (sitä näkyi unessa vähän väliä, vaikkei se meidän eteen osunutkaan).

Noh, kaikki ei mennyt niin kuin suunniteltu, vaan kun lähdimme takaisin majapaikkaan, niin poliisiautojen sireenit lähenivät ja juoksime nopeasti majapaikkaamme, jossa oli kolmas kumppanimme. Noin kymmenkunta poliisia, ei siis miliisiä, olivat jääneet talomme eteen aseet kädessä ja pohdimme hädissämme, että mitäs tehdään. Jossain vaiheessa Jake katosi siitä johonkin ja keksimme Epun kanssa aivan loistavan juonen. Pistimme sissireput selkiin ja katsoimme ikkunasta, milloin kaikki poliisit juttelivat keskenään niin, etteivät huomioineet ovea, ja kun se hetki koitti, lähdimme ovesta. Harhautimme poliiseja niin, että Eppu kiersi toista kautta, minä puolestani toista ja kumpikin kysyi joltain poliisilta tilanteesta. Minä kysyin ilmeisesti tilannetta johtavalta harmaaviiksiseltä ja kaljuuntuvalta etsivältä, että "Mikäs täällä on tilanne?" Tää etsivä vastaa, että "Tuolla sisällä on jotain ihme roistoja, ja tilanne voi mennä pahaksi, joten sivullisten kannattaisi pysyä loitommalla". Sitten lähdimme Epun kanssa juoksemaan pitkin katua, joka kovasti muistutti Porin kävelykatua ja sata metriä juostuamme tällä etsivällä vasta välähti: "Hei, hetkinen...!", mutta silloin oli jo liian myöhäistä. Olimme jo poissa.

Sitten vielä eksyttiin johonkin monikerroksiseen "saunaravintolaan", jossa miesasiakkaat kulkivat hyvin vähissä vaatteissa ja naisillakin hyvin kevyttä päällä. Asiakkaat olivat hyvin ruskettuneita, mutta joillakin oli jäänyt rusketuksen ulkopuolelle erilaisia numeroita tyyliin 14 ja 69a. Menimme toiseen kerrokseen ja siellä tapasimme taas Jaken. Jakella oli siinä naisia ympärillään istuen lattiaan pultatulla nahkasohvalla, jonka vieressä oli pöytä ja vastapäätä toinen nahkasohva, johon minä ja Eppu istuuduimme. Aloimme tilata sapuskaa samalla kun huomasimme, että ravintola oli hyvin hiostava. Jake siinä selitti mulle ja Epulle, että kyseessä on aivan uusi innovaatio, eli ihan normaali ravintola, joka on samalla myös sauna. Ei enää erillisiä saunoja, vaan nyt voi nauttia hyvästä ruoasta samalla, kun nauttii saunan lämmöstä. Lämpö tuotettiin jotenkin lattian alta tai jotain. Pian tämän jälkeen jo heräsinkin.

Näinpäs unta.

Olin lähdössä käymään exäni luona hänen entisellä koulullaan ja ylipuhuin avokin heittämään minut sinne. Matka meni ihan normaalisti, mutta sitten saavuttiin paikalliseen maalaiskylään ja taivasteltiin kuinka rumia navettoja siellä on. Avokki jätti auton kylän "keskustaan" ja löydettiin tästä kohtaa pyörät ja joku naispuolinen kaverini, jonka henkilöllisyyttä en muista, liittyi seuraamme pyöräilemään viimeiset neljä kilometriä. Koko neljän kilometrin ajan avokki valitti, kuinka olisi pitänyt mennä autolla, muttä pyöräili ja kiroili kuitenkin. Tässä välissä exältä tulee tekstiviesti, että hän muuttaa ja sitten tajusin, etteihän se ole asunut täällä päinkään vuoteen. Seuraavana aamuna (mitä sille yölle kävi?) kävimme syömässä paikallisessa ravintolassa ja sitten heräsinkin.

Unissani ei usein ole päätä eikä häntää, mutta tässä ei ollut senkään vertaa. Pitää kirjoittaa se oikein ylös, että voi ihmetellä myöhemminkin.

Muistamani pätkä lähti siitä, kun olimme Margotin kanssa menossa johonkin. Päädyimme paikkaan, jossa kuvattiin Walker, Texas ranger -sarjan jaksoa. Kauheasti siinä ammuskeltiin. Jotenkin näistä kuvauksista meidät vietiin johonkin mökille. Mökillä oli jonkinlainen silta, jota piti ruveta korjaamaan, ja Margotin kanssa tuli kiistaa, pitäisikö käyttää ruuveja vai nauloja. Itse olin naulojen kannalla.

Sillan korjaus jäi sikseen, kun tapasin tyttäreni. Hän oli noin 5-vuotias. Hänen äitinsä henkilöllisyys jäi minulle epäselväksi, samoin se, missä hän oli ollut tähän asti. Mökillä oli mustavalkoinen kissa, joka raapaisi häntä, ja koitin lohduttaa. Tyttäreni oli erittäin tarkkanäköinen, ja hän kysyi minulta häiritseviä kysymyksiä.

Unen loppuhuipennus oli mielenkiintoinen sekin. Mökillä kuvattiin näytelmää, jossa Esko Salminen (30 vuotta nuorentuneena) sai sakinhivutusta ja muilutusta. Hän uhosi lähtevänsä paikalta "vain kilon paloina", ja näytelmän loppukohtauksessa muiluttajat (minä olin mukana) ilmeisesti sahaavat hänet moottorisahalla palasiksi läheisessä järvessä. Onneksi se oli vaan näytelmää.

Näytelmän lopuksi vielä yksi näyttelijöistä, Bror-Erik Wallenius, sahasi tuolla samaisella moottorisahalla jalkaansa ja jäi sahan kanssa puuhun kiinni, kun hän koitti hankkia moottorisahan käytöstä hieman kokemusta.

Sairasta. Kiva tehdä tästä joku typerys, joka haluaa käyttää ruuveja sillan korjaamiseen.

Suutelin unessani Toma-maajussin Anne-morsianehdokkaan kanssa.

Mie näin viimeyönä unta, että Kuppilan porukka oli jollain yhteisellä etelänmatkalla.
Oltiin jossain pienessä saaressa ja Huilumies uiskenteli sellaisessa vuoristopurossa ja sukelteli muille innolla jotain eksoottisia kaloja. PieruG lekotteli puronvarrella Jongulta tutussa afro-asussaan ja keitti jotain yrttiteetä porukoille. Muita henkilöitä en noiden kahden lisäksi unestani muista.

Seesteinen rauha kuitenkin loppui lyhyeen kun taivaalla alkoi räiskyä sellaisia punertavia salamoita, jotka iskivät sattumanvaraisesti joka paikkaan. Näytti kuin taivas olisi revennyt moniin pieniin palaviin osiin. Tuntui ahdistavalta ja mie heräsinkin joskus neljän jälkeen kesken unen. Onneksi.

Taivas lyö tulta... 

Mä menin naimisiin viime yönä. Mun asu oli ihanan valkoinen prinsessa hörhelö (yök). Ja jalassa mulla oli kamalat nahkanilkkurit. Sulhasen tai siis toisen osapuolen kasvoja en nähnyt unessa. Ja uni päättyi siihen kun meidän hääväki juoksi cooper testiä ympäri urheilukenttää.

  Katsoin ke iltana Helen Mirrenin tähdittämän The Queen elokuvan.
  Ilmeisesti pimeä alitajuntani sai siitä vaikutteita tulevalle yölle.

Näin unta että Diana oli kuollut ja Walesin prinssit Harry ja William, oli minun äidin siskon poikia. Prinssit tulivat meille, ja juttelimme tietenkin suomeksi kaikki. Charles lämmitti meillä saunaa. Syötiin makaronilaatikkoa, ja ketsuppi oli loppu, joten Harry lähti meidän lähikauppaan ostoksille. Ihan mielipuoli uni. Muistan äänet ja katseet.

Ja sitä paitsi. Jos prinssit olivat minun äidin siskon poikia, se olisi tarkoittanut että Diana olisi ollut minun täti. 

Unessani minä ja Klodvig lähdimme kiertämään pikkulapsille tarkoitettua luontopolkua, jonka varrella piti bongata pehmoeläimiä. Meillä oli oikein mukavaa, mutta polku osoittautui yllättävän pitkäksi. Kun se vihdoinkin loppui, meille selvisi, ettei se ollutkaan lenkki vaan olimme päätyneet aivan sairaan kauas lähtöpisteestä (joka muuten oli Korso  ).

Olimme aivan rättiväsyneitä emmekä olisi mitenkään jaksaneet lähteä kävelemään takaisin. Kumma kyllä ne kaikki pikkulapset olivat jaksaneet kävellä ihan hyvin ja sitten ne nauroivat meille, kun olimme tajunneet, ettemme pääse takaisin kotiin. Joku avulias reitin ohjaaja neuvoi meitä nukkumaan tiellä ja kävelemään aamulla takaisin.

Ennen ja jälkeen tämän tapahtui kaikkea unilleni tyypillistä absurdia sekoilua, mutta niitä en muista niin tarkasti kuin tämän kohdan, joka on kummallisen selväjärkinen ollakseen minun unestani. 

Niinku nyt tiellä nukutaan.

Minä puolestani näin unen, jossa vanhempani ja veljeni (joka siis asuu vielä kotona) lähtivät matkalle. Veli pyysi mua nauhottamaan jonkun elokuvan sille. Kysyin, onko sillä kasettia, koska mulla ei ole. Se kertoi, että nimiErkki AnnFredi oli ostanut sille ison pinon kasetteja juuri tämän matkan takia. Siis TÄH?

Uneni kertoi minulle viime yönä BB:n voittajan. 

Ilmeisesti näin myös unta Jonsin avasta, kun ei se näytäkään muuttuneen kuppilassa. 

Minä näin unta Salkkareista. Muistan unesta vain loppukohtauksen. Näytettiin läheltä Oonan naamaa. Naama oli vähän norsunv*tulla tyyliin "Tämän minä vielä kostan" kuitenkin niin, että suu oli kiinni koko ajan. No, kamera lähti loittonemaan Oonasta ja pian huomattiin, että hän istuu omassa huoneessaan käsinojallisessa puutuolissa ja hän piti käsiään käsinojilla. Kamera loittoni koko ajan taaemmas Oonasta kunnes Oona näkyi päästä jalkoihin ja huonetta näkyi Oonasta noin pari metriä molemmille sivuille. Sitten tulikin jo lopputekstit. Sanaakaan ei kuultu, vaan Oonalla oli koko ajan se sama vihainen ilme naamallaan. 

Vaan miksiköhän Oona vihainen oli? 

Margot kirjoitti: Minä puolestani näin unen, jossa vanhempani ja veljeni (joka siis asuu vielä kotona) lähtivät matkalle. Veli pyysi mua nauhottamaan jonkun elokuvan sille. Kysyin, onko sillä kasettia, koska mulla ei ole. Se kertoi, että nimiErkki AnnFredi oli ostanut sille ison pinon kasetteja juuri tämän matkan takia. Siis TÄH?

Juu, olen niin huolehtivainen. 

Vompeli kirjoitti: Uneni kertoi minulle viime yönä BB:n voittajan. 

Ilmeisesti näin myös unta Jonsin avasta, kun ei se näytäkään muuttuneen kuppilassa. 

- Kuka .

Mä näin viime yönä unta tulevista viisupikkujouluista. Tai lähinnä siitä, miten mä yritin epätoivoisesti löytää sinne karjamajaan. Kovin oli Helsingin keskusta muuttunut sitten viime kerran, eikä kartastakaan ollut mitään hyötyä.

Pikkujoulujen jälkipuinnin yhteydessä kävi ilmi, että siellä oli myös toukokuulta ylijääneen viisukrääsän poistomyynti ja nimiErkki WenyTorner oli ostanut sieltä itselleen kissan. 

Sade kirjoitti:

Vompeli kirjoitti: Uneni kertoi minulle viime yönä BB:n voittajan. 

- Kuka .

Hmmmm... se taisi olla Riitta.  Mut äänestettiin ulos talosta juuri ennen Riitan voittoa. 

Viisukuppila on nyt kolmesti tunkenut uniin viikon sisään. 

Nehaka piipahti unessain viime yönä.

Unessa eka yritin polkea ilmeisesti Raumalta Helsinkiin ja seurasin sellaisia "kadunnimikylttejä" Helsingin suuntaan. Jossain vaiheessa päätin kokeilla oikaista menemällä ei-Helsinki -tietä, mutta jonkin aikaan harhailtuani yritin kääntyä takaisin ja olin mukamas menossa taas Helsinki-tietä, mutta päädyinkin takaisin Raumalle. Siellä sitten paljastui Helsinkiin-menoni syy, joka oli se, että aloittaisin kansanedustajana noin sadan muun erään toisen foorumin jäsenten kanssa. Kaikki olivat kävelemässä tai pyöräilemässä yhtenä joukkona Helsinkiin, joten päätin lyöttäytyä samaan joukkoon. Kuitenkaan en jaksanut peräpäässä hillua, joten hivuttauduin pyörälläni koko ajan lähemmäs kärkiporukkaa. Siinä edessäni ajeli joku naisporukka koko pyörätien leveydellä, joten pimputin pyöräni kelloa päästäkseni ohi. Kyllä ne sitten antoikin tietä, mutta yksi heistä, Nehaka, sanoi aika äkäisesti: "Vitun nörtit"! Pian tämän episodin jälkeen uni päättyikin jo.

Meillä muuten oli joku iskulausekin tyyliin "Nyt on menossa nörtit eduskuntaan!"

Vompeli kirjoitti: Viisukuppila on nyt kolmesti tunkenut uniin viikon sisään. 

Ja nyt tuli neljäs kerta.  Aiku nää tanssi jotain outoa piiritanssia Wild dancesin kohdalla ja tosi vinolla lattialla (kaaduttiin). 

Minulla oli valkoinen Range Rover, jolla ajoin kohti Itäväylän länsipäässä olevaa tunnelia (sellaista ei siis oikeasti ole). Tunneli muistutti paljon Tukholman keskustan ali menevää tunnelia. Meinasin vahingossa ajaa tunneliin sisälle vastaantulijoiden kaistaa. Huomasin onneksi virheeni ajoissa. Tosin poliisitkin huomasivat sen ja pysäyttivät minut. He olivat aikeissa puhalluttaa minut. Olin kauhuissani olinhan edellisenä iltana juonut pari olutta. Sitten tajusin, että eihän minulla ole mitään Range Roveria, joten tämän on pakko olla unta.

Tänään tulin julkisilla töihin. Tosin olisin kyllä tullut ilman tuota untakin.

Vaikka toisten (sakeiden) unien pitkiä selityksiä voi olla tylsä lukea, kirjoitanpa silti viimeöisen uneni taas tänne pällisteltäväksi.

Unessa oli ilmeisesti tiistai, koska olimme Margotin kanssa menossa Kais(t)an visaan. Sitä ennen kuitenkin menimme Tampereen teatterin rakennuksessa olevaan baariin (jota siellä ei oikeasti ole) visaan.

Jotenkin onnistuin voittamaan (yksin) visan, ja sain valita palkinnokseni pullon belgialaista konjakkia (sic), portugalilaista valkoviiniä tai jotakin muuta. En kuitenkaan osannut päättää, joten niitä sai maistaa ennen valintaansa. Maistamista varten piti mennä takahuoneeseen baarimikon kanssa. (Tiedän mitä ajattelette, mutta ehei.)

Baari oli varsin kodinomaisesti sisustettu, ja sen olikin omistanut joku vauras nainen, ja takahuone oli hänen oma tilansa. Sinne päästäkseen ovella piti lukea joku loru tai loitsu, en tosin tiedä oliko tämä vain muodollisuus vaiko pakollinen juttu.

Takahuoneessa sitten olikin kaikkea jännää. Siellä oli ehkä tusinan verran kosketinsoittimia (pianoja, harmooneita, urkuja) ja muuta mahtipontista. Huoneessa oli myös kaksi vartijaa: Kaksi mustaa miesten nahkakenkää ruskealla pohjalla.

Kengät olivat eläviä, ja niillä oli suu (siis pohja ja päällys olivat kärjestä irti toisistaan) jossa oli teräviä nauloja/hampaita. Kengät olivat myös varsin ilmeikkäät. Ne tunsivat minut ennestään, joten ne suhtautuivat varsin kiltisti minuun. (Tajusin herättyäni nähneeni ennenkin unta niistä ). Toinen tuli viereeni, ja laitoin käteni alas, ja kenkä hyppäsi sille rapsutettavaksi.

Baarimikko kaateli viiniä maisteltavaksi, ja kertoi samalla että toinen kengistä (joka nyt käyttäytyi jotenkin irstaasti jalassa olevaa kenkääni kohtaan) oli nähnyt joku yö takaperin unta minusta, ja että minulla olisi ollut kuumetta.

Unessa oli kaikkea muutakin outoa, mutta tämä oli se oudoin osuus.

Siis tuohan on aivan ihana uni, elävät kengät  . Ihan kuin jostain fantasiaelokuvasta . Miksen mä ikinä näe mitään noin upeita unia, enkä edes muistaisi niitä noin tarkaan.

Mulle samoja lääkkeitä, maksoi mitä maksoi!  :peukku:

Klodden kenkäfetissi taisi nyt sitten viimein paljastua. 

Ai ni, meinasin unohtaa tän unen. Jvvv oli menossa johonkin esitykseen laulamaan ja taustakuorossa oli ainakin Soppis ja HkiMiikku. 

Magnum kirjoitti: Mulle samoja lääkkeitä, maksoi mitä maksoi! 

Köh, allekirjoituksesi, köh.

Repesin aivan täysin, kun Klodde kertoi noista kengistä.

Tuli vaan Klodden kengistä viikonloppuna näkemäni Salkkari-uni, jossa Roomeo pölli Karille puhelinkopin, koska Kari oli sellaista halunnut. Karille ei kuitenkaan tuo puhelinkoppi kelvannut, koska sitä sai käyttää vaan kello 8-17. Siinä se Roomeo esitteli pöllimäänsä puhelinkoppia villkkaan tien risteyksessä, ilman, että kukaan kiinnitti mitään huomiota.