Viisukuppila

Punk on 1970-luvulla syntynyt nuoriso- tai vastakulttuuri, johon on usein yhdistettu anarkistisesti sävyttynyt arvomaailma ja elämäntapa.

Punk-kulttuuriin kuuluu kiinteästi rockmusiikin tyylilaji, jolle on luonteenomaista nopea tempo, yksinkertaiset kappalerakenteet, aggressiivinen esitystapa, rosoinen soundi ja tekninen viimeistelemättömyys.
Sanoituksiltaan punkrock on usein kantaaottavaa.
- Wikipedia

Hei kaikki äidin pikku mussukat, valtion teeveestä tulee PUNKLANDIA -musiikkidokumenttisarja, jossa kerrotaan suomalaisesta punk-skenestä. 
Sarjaa esitetään kilttien ihmisten TEEMA kanavalla maanantaisin klo 21 00. 
Uusinta sunnuntaisin pyhäkoulun jälkeen.

T'ämän dokumentin mukaan Punk sai alkunsa v*tutuksesta.  Suomessa punk-rock oli suositumpaa ja ilmiö kesti pidempään kuin monessa muussa maassa, johtuen - erään haastatellun mukaan - siitä, että Suomessa v*tuttaa keskimääräistä enemmän.
Siis funaa: puolet vuodesta asut iglussa pystyyn kuolleessa Kekkoslovakiassa, jossa ei oo työtä, ei nuorisotiloja eikä mitään muutakaan.

http://ohjelmat.yle.fi/punklandia/etusivu

Käsi ylös ketkä on käyny Kill Cityssä taI edes Lepakossa.
Eläköön Pnuk!

tässä on musiikkityyli, jota en voi sietää  PMMP:kin keikoillaan esittää melkein puolet ajasta punk-biisejä ja ne on ihan käsittämättömän karseita 

Lepakkoon asti en koskaan päässyt. Yritys hyvä kymmenen, ja niitä yrityksiä oli kyllä. Sitten se kerettiin purkaa.

Mut ihanaa, PUNK-topikki, jee. Kerran punkkari, aina punkkari...vaatteet ja aatteet voi matkanvarrella vaihtuu, mut kyllä se punk-sielu sieltä sisältä vaan aina löytyy. Sitä ei peittele mikään. Näin on.

Lepakko tuli hyvinkin tutuksi, Kill City ei sentään.

Se, että PMMP pirteästi maustaa musiikkiaan vähän punkmaisilla vaikutteilla, on minusta pelkästään hauskaa. Ymmärrän kuitenkin, että sellainen räyhäävämpi tyyli ei kaikkiin uppoa (viittaan siis Jesen kommenttiin PMMP:stä).

Onkos kukaan muuten kuullut Oheisvasaraa, jossa Mariska oli mukana takavuosina? 

Tänään klo 21 toinen jakso, jossa mm viihdetaiteilija Joel Hallikainen kommentoi punk-kapinaa.

...ja kertoili tarinoita Korroosio-yhtyeestään.

Tässä jaksossa käsiteltiin -70 luvun lopun ja -80 luvun alun punk-kuvioita Suomessa. Ainut joka mua säväytti ala-asteikäisenä oli Ratsia noista tässä jaksossa esitellyistä yhtyeistä. Ok, nuutipukkina kerran olin punkkari ja esitin "He hei hei hei! Kuka rakastaa mua...kuka kovaan punkkariin vois rakastua!" (Korroosio). Miten naivi biisi se jo silloin olikaan n. 10-vuotiaan mielestä.

Tänään kolmas osa Poliisi pamputtaa taas.

Kerrotaan ankeasta itä-eurooppalaisesta maasta, jossa kaikki oli kielletty.
Lohtua ei tuonut mustavalko-tv:n kaksi kanavaa, molemmat valtion kanavia.
Sitten tuli 1980-luku ja muutti kaiken.

Poliisi pamputtaa sinivalkoisessa autossa - uaa.

Cicero kirjoitti: Kerrotaan ankeasta itä-eurooppalaisesta maasta, jossa kaikki oli kielletty.

Ai oli vai? 

Cicero kirjoitti:Lohtua ei tuonut mustavalko-tv:n kaksi kanavaa, molemmat valtion kanavia.
Sitten tuli 1980-luku ja muutti kaiken.

joo, 80-luvulla kaikki meni tässä maassa ihan päin... jotain ja mitkään lamat tms. eivät ole myöhemmin saaneet asioita kääntymään parempaan suuntaan. 
No, sentään tätä "kiroilemme ja soitamme sekä laulamme todella surkeasti -olemme siis tosi kapinallisia!" -Punk pelleilyä ei tarvinnut sivusta katsoa kuin 80-luvun alkuvuodet... 

No, okei myönnetään, että Pelle Miljoonaa tuli aikoinaan kuunneltua ja sen joistain teksteistä tykkään vielä tänäkin päivänä.

Mansen Miäs kirjoitti:

Cicero kirjoitti: Kerrotaan ankeasta itä-eurooppalaisesta maasta, jossa kaikki oli kielletty.

Ai oli vai? 

Kyllä se siltä vaikutti, liiankin usein.

Cicero kirjoitti:Lohtua ei tuonut mustavalko-tv:n kaksi kanavaa, molemmat valtion kanavia.
Sitten tuli 1980-luku ja muutti kaiken.

Meil ainaki oli väritelkku jo 70-luvulla.

Mansen Miäs kirjoitti: joo, 80-luvulla kaikki meni tässä maassa ihan päin... jotain ja mitkään lamat tms. eivät ole myöhemmin saaneet asioita kääntymään parempaan suuntaan. 
No, sentään tätä "kiroilemme ja soitamme sekä laulamme todella surkeasti -olemme siis tosi kapinallisia!" -Punk pelleilyä ei tarvinnut sivusta katsoa kuin 80-luvun alkuvuodet... 

No, okei myönnetään, että Pelle Miljoonaa tuli aikoinaan kuunneltua ja sen joistain teksteistä tykkään vielä tänäkin päivänä.

Mukava kuulla että edes Pelleä tykkäsit kuunnella. (Paljosta jäit paitsi, jos kerta et kokenu punkista muuta ja senkin "pelleilyn" vaan 80-luvun alussa.)

Mitä tohon 80-lukuun tulee noin niinku yleisesti ottaen, niin se oli pelkkää noususuhdannetta -juppien juhlaa- ja se lama seurasi siitä vasta heti pian 90-luvun alussa. Muistan puhuneeni porilaisessa -siihen aikaan erittäin suositussa- keppana paikassa pankkien menevän vielä konkkaan ja ne pari henkilöö jotka siinä pöydässä silloin istu, nauro mun "jutulle" paskasesti niin varmaan -tyylillä. Vuosi oli silloin 1990. Toinen naurajista oli muuten Jonttu Virran (Dingo) pikkuveli, nyt edesmennyt.

Kiroileminen ja surkeasti soittaminen oli ihan sivuseikka koko punktouhussa, tärkeintä oli tuoda sanoma julki ja mahdollisimman nopeasti. Minä hetkenä tahansa saattoi joku painaa nappulaa.