Viisukuppila

Susanna kirjoitti:Kaunis ääni, kiva kappale ja hyvännäköinen esiintyjä. Miksi ei menesty?

Hanna Marsh tulee aivan varmasti "menestymään". Eihän esim. Nightwishkään muistaakseni "menestynyt" euroviisuissa aikanaan? Hanna Marsh kuuluu siihen todella harvinaiseen joukkoon suomalaisia laulajia, jotka eivät laula äidinkilelellään. Suurissa, kansainvälisissä levy-yhtiöissä (suomalaisissa tytäryhtiöissä) heitä on kuusi kappaletta: Tarja Turunen (Universal), Hanna Marsh (EMI), SonyBMG:llä on neljä: Hanna Pakarinen, Agnes, Ari Koivunen ja Anna Abrey. SonyBMG:n artistit ovat tulleet Idols-kilpailun kautta.

Suomalaisissa levy-yhtiöistä: Janna (Hurmerinta), Manna, Astrid Swan, Cristal Snow, Tuomo. Saattaapa olla vielä joku jota en muista?

Ja, jos ajatellaan tästä taaksepäin, niin eipä minulle tule mieleen kuin Pirkko Mannola ja Marion Rung? No, olihan sillä Kirkallakin pieni hitti siellä Turkissa, vaiko Kreikassa?

Nightwish kyllä voitti yleisöäänestyksen, tuomaristo vain torppasi viisuedustuksen. Hannaa puntaroimassa ei ollut edes tuomaristoa.

Susanna kirjoitti:Kaunis ääni, kiva kappale ja hyvännäköinen esiintyjä. Miksi ei menesty?

Kappale on vain kiva, mutta ei sen enempää. Ei herätä suuria tunteita suuntaan jos ei toiseenkaan. Menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Sopisi jonotusmusiikiksi ruuhkaiseen puhelinpalveluun.

Ääni nyt oli tuota irkkumusasta tuttua ohutta heleää tyyppiä; kuka tykkää kuka ei. Itse olen vähän mehevämpien äänten kannalla.

Esiintyjän ulkonäöstäkin voi olla monta mieltä (samoin siitä, pitäisikö sen kappaleen menestykseen edes vaikuttaa), mutta lava"show" oli kieltämättä törkeä.

Kokonaisarvio: pikkusievää.

Rousku kirjoitti:Kokonaisarvio: pikkusievää.

Oon samaa mieltä - ja kamala käyttää tätä termiä kun oon periaatteessa kympin tyttöjen puolella, mutta tää oli niin lukion kympin tytön veto.

YouTubessä Hannan esitystä on käyty katsomassa 8500 kertaa Siksikö, että se on niin pikkusievä Hanna jatkoon

white rose kirjoitti:YouTubessä Hannan esitystä on käyty katsomassa 8500 kertaa Siksikö, että se on niin pikkusievä

Minä kävin katsomassa, kun en telkkuesitystä nähnyt, ja sitten pöyristyneenä näytin sen avokille, ja sitten yhdessä vielä pariin kertaan hihitettiin se koreografia läpi. Siinä siis minun korteni kekoon. Huumoripläjäyksenä sitä kuulemma muutama muukin on katsonut.

Jo 9300 on nähnyt Hannan esityksen, se on saavutuksena hyvä!! Huumoria pitää elämässä olla; ei pipoa liian tiukalle Hannalle tsemppiä uuteen yritykseen. Jatkoon menköön Broken Flower

Joo, minustakin esitys oli hauska - koominen! Ja siitä tuli paljon iloa! Vaikka taisi olla sitä tahattomasti? Teräsbetonin esitystä mainostettiin "huumori esitykseksi", mutta se ei kyllä naurattanut minua? Mutta ei kyllä "suomalaisella huumorilla" yleensä olla pärjätty? 60-luvulla taisi Spede&kumppanit voittaa kultaisen ruusun "Noin seitsemän veljestä" esityksellä, mutta ei kai sen jälkeen oikein ole suomalainen huumori pärjännyt maailmalla? Esim. Uuno ei naurata missään muualla kuin suomessa? Kyllä mielestäni tällainen kansainvälinen kappale olisi helpommin ymmärrettävissä maailmalla?

Glen kirjoitti:Joo, minustakin esitys oli hauska - koominen! Ja siitä tuli paljon iloa! Vaikka taisi olla sitä tahattomasti? Teräsbetonin esitystä mainostettiin "huumori esitykseksi", mutta se ei kyllä naurattanut minua? Mutta ei kyllä "suomalaisella huumorilla" yleensä olla pärjätty? 60-luvulla taisi Spede&kumppanit voittaa kultaisen ruusun "Noin seitsemän veljestä" esityksellä, mutta ei kai sen jälkeen oikein ole suomalainen huumori pärjännyt maailmalla? Esim. Uuno ei naurata missään muualla kuin suomessa? Kyllä mielestäni tällainen kansainvälinen kappale olisi helpommin ymmärrettävissä maailmalla?

Se suomalainen Montreux-voittaja oli Lumilinna vuonna 1965, ja siinä ei Spedeä ollut mukana (Simo Salminen kylläkin, ehkä siitä tuo Spede-assosiaatio). Teräsbetonilla biisi on humoristinen, esitys ei ihan yltänyt samaan; ehkä siksi että siinäkin oli osin tahatonta komiikkaa. Lordin ulkoasun ymmärsin tahallisena huumorijuttuna, ja sehän upposi ulkomailla (tosin biisi itsessään oli sangen pätevä myös).

Hannan esitys oli yksinomaan tahattoman koominen. Broken Flower ei itsessään ole pätkääkään humoristinen. Varmaan sitä jossain päin maailmaa joku ymmärtäisi, mutta se kyllä edellyttäisi esityksen karsimista. Miksei Hanna luottaisi pelkkään biisiin? Ei sinne mitään levottomia taustaheilujia tarvita, tai jos on pakko olla niin esittäisivät jumpan sijasta jotain herkempää. Ja Hanna itse voisi olla piiloutumatta pianon taakse vääntelehtimään, ja heilumatta tuulikoneen edessä.

Kävikös tuota lauantaista levynjulkistamista tsekkaamassa joku (muu kuin Glen tai Mertsilanki)? Kiinnostaisi tietää, vaikuttiko Hanna livelive-esiintyjänä yhtä vaivaantuneelta kuin telkkarissa.

Tyyppihän voi osata ihan kohtalaisesti säveltää ja sanoittaa ja laulaakin, mutta esiintyminen on sitten vielä oma taitonsa. Jollei sitä hallitse eikä opi, kandee varmaan panostaa levymusaan? Ja täsmennettäköön, että esiintymistaito on ihan eri asia kuin ulkonäkö.

No ainakin sanomalehti Keskisuomalaisen toimittaja. Keskisuomalaisessa oli tänään isohko juttu: "...kukoistava metsän keiju ottaa yleisönsä, saa hurjat taputukset ja keikan päätteeksi eteensä nimikirjoitusjonon..."

mistä näitten laulujen suomennokset löytyy

romualdo kirjoitti:mistä näitten laulujen suomennokset löytyy

Ei kai mistään. Eihän YLE ole Suomen karsinnan biisejä suomentanut enää muutamaan vuoteen.

uskomatonta, ylimielistä.... (sanat loppuvat) ja minne hävitettiin YLE:n entiset viisusivut keskusteluineen, kuka idiootti ne lopetti, vaikkei niitten lukemiseen päässyt kuin hapuilevaan alkuun silloin syksyllä....

Eikös tää kuppilan keskustelu pistetty niinku "paikkaamaan" sitä YLE:n keskustelua?

Toni kirjoitti:Eikös tää kuppilan keskustelu pistetty niinku "paikkaamaan" sitä YLE:n keskustelua?

eikös se ollu viisupalsta, joka laitettiin paikkaamaan ylen keskustelua? Ja viisupalstasta kun luovuttiin, syntyi viisukuppila

Jos joku näppärä ehtis kääntää nää Hannan biisin sanat suomeksi, voitais tämänkin puute korjata

Hanna sai ihan kivat levykritiikit hesarin nytissä:
http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1135234237500" onclick="window.open(this.href);return false;

Musiikki onkin hyvää - kyllä sitä kuuntelee. Mutta jonkun pitäisi valvoa sitä miten Hanna esittää itsensä, itse hän ei siihen ole kykeneväinen/sortuu vääränlaiseen yrittämiseen tms. Se semiesityshän oli ehkä ikävin moga mitä nyt vähään aikaan on kenekään nähnyt tekevän. Ihan hyvä kappale valui vähän kaivoon. Ja nyt levyn kansi jatkaa samaa erittäin teennäisen kömpelöä linjaa. Mikä idea siinä oikein on - omituinen, epäluonnollinen asento, ilmapianonsoittaja. Harmittaa, ja pyyhkeitä levy-yhtiölle kovasti.

Olen kuunnellut Hanna Marshin levyä Chameleon Girl.
Kannessa on tyylikäs mustavalkokuva, joka lupaa paljon sisällöstä, mutta sisäsivujen värimaailma on päällekäyvä, häiritsevä, jopa mauton.
Samaa voisi sanoa kappaleistakin. Moni kappale alkaa lupaavasti, mutta sitten alkaa tapahtua ja tyylikäs kappale, jossa oli johtoajatus ja suunta, muuttuukin sekamelskaksi, jossa poukkoillaan joka suuntaan. Monessa kappaleessa on liikaa tavaraa.

Hannan Kate Bush jne vaikutteet tulevat levyllä esiin vielä selvemmin kuin hänen euroviisukilpailukappaleessaan. Neiti Marsh on taidokas laulaja, joka äänellään pystyy moneen temppuun, joita esitellään levyllä enemmän kuin tarpeeksi.
Äänenkäytön äärimuodot kuten piipitys voi olla toimiva tehokeino, kuten esim Kate Bushilla, mutta sitä pitää käyttää harkitusti. Jos jokainen kappale on pelkkää kiekumista, niin...

Kokonaisuudesta tulee mieleen varsa kevätlaitumella eli teini-ikäinen debutantti ekaa kertaa kaupungilla ilman "esiliinaa". Tässä mielessä levyn nimi Kameleontti on osuva.

Tuollaisella äänellä ja noilla ideoilla saisi samasta aineistosta aikaan vielä parempaa, varsinkin kun levytysstudiossa oli mukana sellaisia muusikkoja kuin Pekka Kuusisto ja Anne-Mari Kähärä.
Ehkä jatkossa saamme kuulla yhtä mielenkiintoista, mutta pelkistetympää ja siten vielä tyylikkäämpää ilmaisua.

En ole kuullut hänen uutta Play levyään.

Ehkä se Kate Bushmaisuus on yksi syy, miksi tykkään tästä Hanna Marshin kappaleesta.

Toinen syy on se, että se tuo hiukan mieleen minua myös miellyttäneen Mirellan kappaleen Suomen karsinnasta 2004: "My everlasting". Rauhallista, hieman salaperäistä, samanlainen lempeä tunnelma.

Mutta olen allerginen tuolle sanalle "kansainvälistä" kun pohditaan sitä, onko kappale sopiva viisuksi Ei sen olenkaan tarvitse olla kansainvälisen kuuloista, ei mitään globaalihumppaa, vaan pitää olla erityispiirteitä, oli ne sitten kansallisia tai artistiin liittyviä tai mitä vaan... mutta ei sen tarvitse muistuttaa mitään listapoppia!

Huilumies kirjoitti:pitää olla erityispiirteitä, oli ne sitten kansallisia tai artistiin liittyviä tai mitä vaan...

Onhan tässä Irlannin kansallispiirteitä

Lisää Marshin piirteitä tänään Tartu Mikkiin -ohjelmassa klo 21.00-21.50 TV2.
Näemmekö ruudussa new and improved Hanna, vai onko ohjelma nauhoitettu jo viime vuonna?

Samaa tuttua Hannaa tuolta töllöstä tuli, mut lauloi paljon paremmin kuin toinen vieras Tea Hiilloste.

Kuin myös, äsken katselin Tartu Mikkiin -ohjelmaa. Hämmästyin, koska ei siinä paljon runotyttömäisyyttä ollut. Pätevä laulaja - pukeutuminen ja kampaus hieman mietitytti.

Jäikö näkemättä? Ei se mitään YLE Areena auttaa:
Tartu mikkiin

Ei kyllä ollut ehkä ihan hyvä valinta kisata Hiillosteen kanssa ... tai jompi kumpi lauloi aika lailla ohi sävelen säännöllisesti.

Mutta musta Hanna näytti tosi hyvältä. Toi lookki ja yksikertainen esitys mikin edessä niin tulos ois ollut ihan jotain muuta.

Huilumies kirjoitti: Mutta olen allerginen tuolle sanalle "kansainvälistä" kun pohditaan sitä, onko kappale sopiva viisuksi

Miten olisi "äänekäs" tai "helppotajuinen"?

Oma kantani on sama kuin ensivaikutelma: hieno biisi, kuuntelen mielelläni, mutta en uskoisi tämän saavan Belgradissa ansaitsemaansa huomiota äänekkäämpien joukossa. Suoran jatkopaikan olisi kyllä ansainnut paremmin kuin Movetron.

ta1ja kirjoitti:Ei kyllä ollut ehkä ihan hyvä valinta kisata Hiillosteen kanssa ... tai jompi kumpi lauloi aika lailla ohi sävelen säännöllisesti.

Mutta musta Hanna näytti tosi hyvältä. Toi lookki ja yksikertainen esitys mikin edessä niin tulos ois ollut ihan jotain muuta.

Jåå.. Tea ja Hanna olivat laulajina tosiaan vähän eri paria Mutta hauskasti Hanna minusta heittäytyi Hard Rock Hallelujankin vietäväksi. Itse vajosin pari pykälää nojatuolissa kun kuulin minkä biisin tytöt saivat laulettavakseen, mutta ihan mallikkaastihan se meni "Nightwish-rekisteristä", kuten juontaja totesi. Hanna tuntui osaavan tosi monet hyvin erilaisetkin biisit. Hyvin klaarattu eri tyylisuuntia mielestäni.

Jos nyt ulkonäköä saa arvostella, niin plussaa oli meikki ja yksinkertaisen tyylikäs mekko, mietin olisko hiukset voineet olla jotenkin toisin. Samoin nilkkurit ja viininpunaiset sukat yhdessä sen mekon kanssa.. Ekaa kertaa mulle tuli mieleen että hän näytti ikäistään vanhemmalta. Mutta vaikea sanoa, millainen olisi se monipuolisen artistin oma "staili". Ehkä se onkin juuri yleisön yllättäminen? Teinipopparia hänestä ei saa tekemälläkään!

Kyllä näytti suorastaan pelottavalta tämä leidi! Oli kuvattu vähän alaviistosta ja silmät näyttivät hurjilta... ja edelleen kuulen, että Hanna laulaa "My soul is a broken BOA ".... huh....

Jos Cristal on semmoinen, jonka mä voisin lähettää Belgradiin, vaikka en pidä kappaleesta, niin Hanna on sitten se toinen ääripää. Tykkään biisistä, esityskin oli parempi kuin Treella, mutta en mä tätä silti Pelkrattiin päästäisi. Mutta Hannan levyihin lupaan tutustua.