tonywerner kirjoitti:
Kysymys oli enemmänkin tästä itäblokin "mafiasta", joka on niin sisäsiittoista ja naapurimaita suosivaa. Me täällä "lännessä" (enkä nyt puhu maantiedosta vaan ehkä enemmän kulttuurista tai vaikkapa bkt:sta) sentään olemme oivaltaneet euroviisujen syvimmän olemuksen ja äänestämme mieleisiä lauluja olivat ne missä tahansa tuotettuja.
Onko täällä taas uusi Itä-Euroopan haukkumisketju?
![Heh :heh:](./images/smilies/heh.gif)
No jaa, olihan tuossa edellä ihan järkeviäkin kommentteja. Viisuhistoriasta sen verran, että minusta kilpailu oli 90-luvulle tultaessa kuolemassa pystyyn ja juuri Itä-Euroopan mukaantulo pelasti sen. Viime vuosina se on ollut kiintoisampi kuin koskaan (kuulun siis ilmeisesti vähemmistöön).
42 maata ei ole liikaa, se tuli Helsingissä loistavasti todistetuksi. Ongelma on toisaalla. Länsi-Euroopan entiset menestyjät eivät ole vielä tajunneet, että seuraavaa voittoa voi tosiaan joutua odottamaan 42 vuotta tai kauemminkin. Britit olivat kärkikolmikossa vuodesta toiseen ilman mitään muita ansioita kuin englannin kieli. Miksei mikä tahansa surkea tekele enää riitä, kun ennenkin riitti?
Mitä pitäisi tehdä? No ensinnäkin: säveltäjänpalkinto meni tänä vuonna Unkariin, kuulin jonkun kertoneen. Tuntuu kuin EBU tekisi kaikkensa, jottei kukaan saisi tietää koko palkinnon olemassaolosta. Miksi?
Sanremossa jaetaan aina enemmän kuin yksi palkinto, vaikka kilpailijoita on pääsarjassa vähemmän. Tärkeää ei ole se, mitä pystejä kukin saa. Tärkeää on osoittaa, että kaikki ovat tehneet parhaansa ja muutkin kuin pääpalkinnon voittaja ansaitsevat siitä tunnustuksen. Euroviisuissa olisi pitänyt siirtyä vastaavaan jo kauan sitten. Lähetysaikaa ei tarvitsisi tuhlata jurypalkintojen jakamiseen. Lopussa voitaisiin vain julkistaa kaikki palkinnot, ja seremoniat voisi hoitaa myöhemmin.
Nykytilanne on yhtä tolkuton kuin jos Oscar-gaalassa palkittaisiin vain yksi henkilö ja kaikki muut saisivat palata kotiinsa "häviäjinä". Todellisuudessa Oscar-patsaita on pitkä rivi (huolimatta amerikkalaisen elokuvan tasosta) ja pelkkää ehdokkuuttakin pidetään meriittinä.
If you only see one movie this year, it should be FRANKENHOOKER. - Bill Murray, 1990