Viisukuppila

Tuli vaan mieleen, että ehkä tämäkin ihanaisa duo ansaitsisi oman keskustelunsa...

Itse kuuntelin koko lapsuuteni Carpentersejä äidin kasetilta. Suosikkibiisit:

1. Yesterday once more (ITKU TULEE )
2. Close to you (TAAS )
3. Top of the world
4. Only yesterday
5. I need to be in love

Lisää tietoa The Carpentersistä vaikkapa täältä

Jees!!! Carpenters on ollut yksi musiikinkeräilykohteistani ja ABBA:n ohella yhtye jolta on kerättävä kaikki kun on liikkeelle lähtenyt. Richard on myös tehnyt lukemattomia miksauksia, jotka lisäävät "työtä".

Minä olen saanut kommentoitua tietoa levyistä etenkin täältä, toinen hyvä linkki äänitteisiin on tämä.

Voi luoja, näitä tosiaan kuunneltiin c-kaseteilta! Meillä oli ihan kaupasta ostettuina c-kasetteina A Song for You ja Horizon. Osasin joka biisin ulkoa, osaan vieläkin.
Vähän se nolottaa, mutta ei kamalasti: kyllähän Karen laulaa puhtaasti.

Toni kirjoitti:Tuli vaan mieleen, että ehkä tämäkin ihanaisa duo ansaitsisi oman keskustelunsa...

Taitavat kuulua ABBA-kategoriaan, eli jotain, mistä kaikki pitävät, ja jolleivät pidä, pakko olla päässä jotain vikaa. Itse elin kauan tietämättömyydessä, koska en vanhaan musiikkiin uskaltanut perehtyä, mutta lainasinpa sitten kerran kirjastosta tuon nimenomaisen kokoelman, joka nyttemmin luonnollisesti hyllystäkin löytyy, koska muistin suuren idolini Heidi Kyrön joskus maininneen heidät tärkeimmäksi esikuvakseen. Tehdäänpä vastaava top5-lista, jonka kärjestä luonnollisesti löytyy yksi kaikkien aikojen parhaista kappaleista:


1) Yesterday Once More
Mitäpä muuta siitä voi paljon sanoa kuin että melkein täydellinenhän se on?

2) Top of the World
Tästä sointu- ja sävelkulusta on lukematon myöhempi popkappale ottanut oppia, esimerkiksi yksi suurimmista suosikeistani Suomen karsinnoista, Arja Korisevan Sulta laulun sain.

3) Please Mr Postman
Viisuista puheenollen, tämä olisi voinut vielä 80-luvulla menestyä perin hyvin, erityisesti erään skandinaavisen maan esittämänä... Ah totta, onkin jo kauan ollut tarkoitus etsiä käsiin tämän alkuperäisversio. Tämän video on myös mainio, varsinkin ottaen huomioon aikakauden. Eipä pelkästään kappaletta kuuntelemalla voisikaan arvata, että Karenin salainen poikaystävä onkin Mikki Hiiri...

4) All You Get from Love Is a Love Song
Tätä kutsuttiin jossain arvostelussa big band -tyyliseksi, mikä ei yleisesti ottaen kuulu suosikkeihini, mutta tässä on vaan jotain mainion letkeää, joka houkuttelee tanssimaan kummallista ketkuttelutanssia, jossa tulee niska kipeäksi.

5) Touch Me When We're Dancing
Vaikka enemmän tai vähemmän kaikki Carpentersin kappaleet ovat kaiheita, viimeiseen hittiin liittyy jo määritelmällisesti jotain erityistä. Säkeistö on ylivoimaisesti kappaleen paras osa.


Ja vielä erityinen kunniamaininta:

Calling Occupants of Interplanetary Craft
Luin jostain, että tämä oli vuoden 75 kansainvälisen ufopäivän virallinen tunnari tai jotain vastaavaa. Enkä lainkaan ihmettele miksi. Ainakaan ennen kuin tullaan pakolliseen kitarasooloon, ei osaisi uskoa, että tämä humoristinen eepos kuuluu samalle artistille kuin ylläolevat. Minusta jokaisella laulajalla pitäisi jossain uransa vaiheessa olla tällainen kappale.

Että silleen.

Yksi upeimmista Carpenters-biiseistä on Goodbye to love. Kuulin yhtyettä ensi kertaa kunnolla jenkkimatkalla kesällä -72 ja tämä silloinen listasinkku oli tietenkin ostettava. Jälkikäteen olen huomannut että koko A Song for You -lp olisi pitänyt hankkia tuliaisiksi. Kyseisessä biisissä on todella upea kitarasoolo lopussa kuoro-osuuden päällä.

Calling Occupants of Interplanetary Craft on napattu popbändi Klaatulta ja yllätyin todella kappalevalinnasta. Mutta olenpa tuonkin lp:n joskus hankkinut... alesta.

Karen Carpenterin ääni on aivan USKOMATTOMAN upea! Hivelee korvaa joka ainoa kerta

Suosikkibiisini näitten "tunnetuimpien" lisäksi ovat ehdottomasti We've only just begun, Rainy days and Mondays, Calling Occupants of Interplanetary Craft ja This Masquerade.

Diggari kirjoitti:Yksi upeimmista Carpenters-biiseistä on Goodbye to love.

Täydellisen samaa mieltä . Samaan kategoriaan kuuluu myös ihana For all we know .

Äiti kuunteli Carpentersia hirveän useasti kun mä olin nuorempi (rutkasti nuorempi siis). Mä olen AINA tykännyt niiden biiseistä. Niissä vaan on "sitä jotain", ja PALJON.
Mä näin pienenä niistä tehdyn dokkarin ja olin ihan innoissani! -Se nainen soitti ITE niitä rumpuja!!
Karen Carpenterillä on ihan uskomattomalla tavalla soiva ääni. Se on kuin....emmä osa edes selittää, se vaan...äh....kun se laulaa tosi matalalta, kuulostaa vähän uruilta....?! Emmä nyt osaa selittää,mutta kuunnelkaa tosi matala sävel biisin Only Yesterday iiiiihan alussa. Itseasiassa ekan sanan (after) eka A

Mä ite tykkään laulaa "Close to you":ta. Matala ja tosi pehmeä säkeistö ja choruksessa ainakin ihan tosi kaunis teksti

Kaunista, romanttista musaa. Just the way I like it

Carpentersin Superstar on kans loistava... Meillä on coverbändillä vakio-ohjelmistossa Top of the world, Close to you ja Yesterday once more. Nämä kappaleet saavat aina tietynlaisen vastaanoton yleisössä kuin yleisössä: kaikki tunnistavat varmasti kappaleet, ja etenkin vanhemmat naiset ovat haltioissaan.

Karen saa kyllä täydet pointsit laulamisestaan. Kappaleet kuulostavat tosi helpoilta laulettavilta, mutta eivät sitä ole... Ne täytyy aina sijoittaa alkusettiin, kun ääni vielä kulkee sekä korkealla että matalalla...

Yesterday once more on kyvä. Jostakin sielun sopukoista pulpahti pinnalle Simon & Garfunkel: I am a rock, jota kuuntelin lukioaikoina ....

Aina kun mä kuulen Carpentersia, niin näen itseni tanssimassa peilipallon alla elämäni tytön kanssa hitaita. HUOH

Solitaire on hyvä kappale, samoin Yesterday once more (aiemmin ilman sivistystä tunsin kappaleen nimellä Every sha la laa )

Mun suosikki Carpenters-biisi kautta aikain on "Only yesterday". Siinä on niin ihanat sanat

Sureksin juuri, ettei ole tullut ostettua edes yhtä Carpenters-kokoelmaa. Sitten keksinkin laittaa Carpentersit Pandoraan soimaan. Sieltä pärähtikin heti Carpentersin Close to You, Superstar ja heti niiden jälkeen Barry Manilow'n Mandy...

Pandora loi tarpeita... Nyt on mentävä ostamaan joku kelvollinen Carpenters-kokoelma, onko hyviä vinkkejä?

Esimerkiksi tuo, jonka kansi on tämän keskustelun ekassa viestissä.

Kappalelista:
01: For All We Know
02: I Believe You
03: It's Going To Take Some Time
04: We've Only Just Begun
05: Those Good Old Dreams
06: Superstar
07: Rainy Days And Mondays
08: Goodbye To Love
09: All You Get From Love Is A Love
10: Top Of The World
11: Only Yesterday
12: Ticket To Ride
13: Hurting Each Other
14: Yesterday Once More
15: Sing
16: Touch Me When We're Dancing
17: Please Mr Postman
18: I Need To Be In Love
19: I Won't Last A Day Without You
20: Close To You
21: For All We Know reprise

Tokihan heiltä löytyy monen monituista tutuimmat biisit sisältävää kokoelmaa, mutta minusta tähän on koottu ne tärkeimmät alkuperäisesitykset.

Ihanaa, kiitos Tony! Tuossahan on kaikki iki-ihanat Carpenters-hitit.


Olin ihan unohtanut We've only just begun'in, se on kaikkien aikojen Carpenters-suokkarini.

Itse olen ainakin huomannut, kun kuuntelee Carpentersia, niin hyvällä päällä sitä alkaa unelmoida unelmieni tytöstä. Pahalla päällä kuunnellessa taas sitä masentuu entisestään Joskus osaan kyllä kuunnella sitä neutraalistikin  Upea yhtye kerrassaan 

Tää kappale vie aina jotenkin mielen matalaksi, mutta rakastan sitä silti. 

Solitaire

There was a man
A lonely man
Who lost his love
Through his indifference

A heart that cared
That went unshared
Until it died
Within his silence

And solitare's the only game in town
And every road that takes him
Takes him down
And by himself it's easy to pretend
He'll never love again

And keeping to himself he plays the game
Without her love
It always ends the same
While life goes on around him everywhere
He's playing solitaire

A little hope
Goes up in smoke
Just how it goes
Goes without saying

There was a man
A lonely man
Who would command
The hand he's playing

And solitare's the only game in town
And every road that takes him
Takes him down
And by himself it's easy to pretend
He'll never love again

And keeping to himself he plays the game
Without her love
It always ends the same
While life goes on around him everywhere
He's playing solitaire

And solitare's the only game in town

And every road that takes him
Takes him down
While life goes on around him everywhere
He's playing solitaire

Carpenters iski lujaa jo lapsena, muutaman kerran tuli lauleskeltua Only yesterday piisiä ja paukuteltua kurkkupurkkeja siinä samalla ... onko kellään dokumenttia heistä joka tuli tv:stä muutama vuosi sitten..?

Muistaako joku sen Carpentersista tehdyn tv-elokuvan joka esitettiin ainakin joskus 90-luvun alkuvuosina..? Se oli tosi koskettava.

Muutama Carpenters biisi on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen myös minuun... ainakin 'Solitaire', 'Rainy days and mondays' ja 'Only yesterday' .

Tuo 'Calling occupants of interplanetary craft' on alunperin sellaisen yhtyeen kuin Klaatu kappale ja pakko sanoa, että alkuperäinen on tässä(kin) tapuksessa parempi!

Toni kirjoitti:Muistaako joku sen Carpentersista tehdyn tv-elokuvan joka esitettiin ainakin joskus 90-luvun alkuvuosina..? Se oli tosi koskettava.

Mä tiedän ton kyseisen elokuvan, mutten oo koskaan nähnyt sitä. Muistelisin äitini sanoneen et se on tosi koskettava.

Voiskin kuunnella pitkästä aikaa Karenin teeman.

Anne Mattila (<- subjektiivinen mielipide, toim. huom!) julkaisee syksyllä levyllisen suomenkielisiä versioita Carpentersin klassikoista. Esimakua antaa levyn ensimmäinen single, jossa kaikki Mattilan sisarukset laulavat yhdessä "Hei postimies" -laulua.

Oi miksi sen yliarvostetun naisen pitää sekaantua noihin ihanan tunnelmallisiin melodiankulkuihin?

Oon samaa mieltä lharjun kanssa, Mattila(t) saisi jättää ihanat Carpenters-biisit rauhaan.

UFOPOLI kirjoitti:Taitavat kuulua ABBA-kategoriaan, eli jotain, mistä kaikki pitävät, ja jolleivät pidä, pakko olla päässä jotain vikaa.

No kröhöm: , mä en pidä ABBAsta, tai ehkä se on liian vahvasti, ABBA vaan on aina ollut mulle aina täysin yhdentekevä, mutten silti ihan suostu myöntämään että päässä ois vikaa . Carpenters ei oo ihan sama asia.

lharju kirjoitti:Anne Mattila (<- subjektiivinen mielipide, toim. huom!) julkaisee syksyllä levyllisen suomenkielisiä versioita Carpentersin klassikoista. Esimakua antaa levyn ensimmäinen single, jossa kaikki Mattilan sisarukset laulavat yhdessä "Hei postimies" -laulua.

Oi miksi sen yliarvostetun naisen pitää sekaantua noihin ihanan tunnelmallisiin melodiankulkuihin?

Mä oon Vompelin kanssa asmis.

lharju kirjoitti:Anne Mattila (<- subjektiivinen mielipide, toim. huom!) julkaisee syksyllä levyllisen suomenkielisiä versioita Carpentersin klassikoista. Esimakua antaa levyn ensimmäinen single, jossa kaikki Mattilan sisarukset laulavat yhdessä "Hei postimies" -laulua.

Tuskin maltan odottaa, sinälläänhän sisarusparvi kuin sisarusparvi, Mattilat vetävät kyllä vertoja ison maailman Carpenterseille ... tai Osmondseille !! Ja ... kantsiiko etukäteen tuomita, ette voi tietää Editoin nyt vielä: oikeesti, etukäteen ei voi tietää. en tyrmää ennen kuin kuulen

Mä en oo edes vielä toipunut Enkeleitä onko heitä -loilotuksesta, etten voi edes ajatellakaan miten coverien kohdalla vielä käy.

hei,älkää viittikö... ainakin Mattilan (joku muukin lauloi tuon Postimies -piisin) laulamana siinä se yksi kohta meni ainakin puhtaasti nuotilleen, päin vastoin kuin Karen Carperterilla.... (samaan asiaan kiinnitti huomiota Jake Nymankin silloisessa levyarvostelussaan ...) (ellei se ollut sitten harkittu pieleen vetäisy... )