Viisukuppila

Tää vois kommentoida sen verran, että kiitos Naali sinunkin kommenteistasi 8) Juuri tällaista keskustelua olen aina kaivannut, mutta harvemminpa ketään muu on kiinnostunut kieliasioista kuin minä :lol:

Taidan itse jättää jatkossa väliin omien olettamuksieni ja käsitysteni kertomisen kielikysymyksistä, etten nolaa itseäni enempää Katsotaan asiaa sitten uudestaan, kun olen virallisesti opiskellut asioita ja tiedän edes jotain :lol:

Kukaan ei ole nolannut itseään (olen kyllä jäävi arvioimaan itseäni). Itse alan olla todella sekaisin kaikista murteista ja puhekielistä.

Kiva kuulla muidenkin (kuin aina samojen tuttujen) mielipiteitä. En todellakaan julista olevani mikään ylivaltias tässä aiheessa. Enhän minäkään voi muistaa kaikkea enkä ole tarkistanut tietojani.

Tuon ketän murteellisuus pitäisi tarkistaa jostain. Jää muuten ikävästi kalvamaan mieltä.

Jos saat jostain selville jotain faktatietoa ketän murteellisuudesta niin kerro ihmeessä täällä! Olisi tosiaan mielenkiintoista tietää. Vaikka tuskinpa siihenkään mitään yksiselitteistä vastausta on :oops:

Toisaalta tämä kai kuuluisi TV-aiheeseen, mutta eilen alkoi kielellisesti mielenkiintoinen sarja nelosella, "Handu pumpulla" http://www.nelonen.fi/sarjat/sarjat.asp ... =882&cat=4.

Herrat P. Petelius ja T Mäkelä esittävät vanhoja "Stadin kundeja" puhuen vanhahkoa slangia. Onneksi löytyy tekstitys yleiskielellä... Siellä muuten vilahti sekin "ketä se oli" -ilmaus

Slangia vähemmän kuulleena ottaa korvaan venäjän lainojen runsaus, mikä lienee aika vanhaa perua. Sen verran mielenkiinto heräsi, että pitänee hankkia käsiinsä slangikirjallisuutta (Aku Ankka-käännös "Rotsi on mut byysat puuttuu" ainakin) :P

No, ensi alkuun varmaan slangi.net:issäkin riittää perehtymistä.

Jopas nyt löytyi sellainen kielikeskustelu, johon ryntään heti osallistumaan. Näissä ympyröissä perinteisemmät kieliaiheet kun ovat niin puhkipuituja ja hedelmättömiä. Luin tämän ketjun läpi ja koetin painaa mieleen mahdollisimman monta kohtaa, joita kommentoisin. Katsotaanpa, kuinka monta lopulta muistan...

Ensimmäisenä huomiona sanottakoon, että vieraskielisten nimien ja muidenkin sanojen ääntämisessä pitää ottaa huomioon, että vokaalin pituus ja paino ovat kaksi eri asiaa. Esimerkiksi esillä olleessa nimessä Costa Rica kyse on nimenomaan painosta, jonka alkupainoisen suomen puhuja voinee helposti sekoittaa pituuteen, eli [kosta 'rika].

Nimien vaihteluun ympäri maailmaa piti lisäämäni, että koreaksi Suomi on 핀란드, amerikkalaisille suunnatun ja (valitettavasti) yleisesti käytössä olevan (kökkö)romanisaation mukaan "Pinrandeu" ja lausutaan jotakuinkin [phillanty], jossa y vastaa lähinnä venäjän taka-i:tä. Toivottavasti foorumi suostuu toistamaan hankylia... Ja aika puutteellisia nämä foneettiset merkintänikin tässä ovat, kun ei merkistöstä parempaakaan löydy, mutta jospa niistä jotain selvää saisi.

Myöhemmin puhuttiin ž-merkin äännearvosta. Perinteisesti se kuuluu osaksi perusässien nelikenttää

s z
š ž

missä vasemmanpuoleiset ovat soinnittomia, oikeanpuoleiset soinnillisia; ylemmät tavallisia ja alemmat ns. suhuäänteitä. Näistä voidaan puolestaan t:n ja d:n avulla muodostaa affrikaattoja: ts (suomen z), tš (esp: macho [matšo]) ja dž (engl: Jack [džæk]). Näin pikaisesti ei tule mieleen esimerkkiä dz:stä.

Siinäpä vähän kieliasiaa näin alkuun. Nyt taitaa olla sopiva hetki lähettää tämä, ennen kuin ehtii vanheta ja kadota. Seuraavaksi pitää selvästi kommentoida tämän hetken ärsyttävimpiä suomen kielivirheitä :P

Että silleen.

Aplodeja Ufopolille!

Kun joutuu erilaisten tekstien kanssa tekemisiin päivittäin (puhutun tekstin), niin on ruvennut sapettamaan aivan suunnattomasti se että ihmiset käyttää myös-sanan sijasta kans-sanaa. Esim. (tämä on suoraan yhdestä tekstistä, jota tänään olen muuttanut sivistyneelle suomen kielelle, näkisittepä sen alkuperäisen... ) "Ruotsissa mä olin kans aika aktiivisesti yhdessä kirkossa mukana..." jne... jne...

Siis, että ärsyttää tällaisten tekstien muokaaminen!!!

Nonnih! Nyt löysin jotain valoa tuohon ketä-sanan murteellisuuteen.

Siteeraan ylijumalaani Suomen murteiden sanakirjaa (anteeksi, että unohdin ottaa numeron muistiin, mutta se on siis ihan aakkostettu sanakirja, josta on julkaistu seitsemän ekaa osaa. Noin 13 vielä julkaisematta.)

ketä pron. kuka, ken. HämE länsiosa, Kuusjo Somero Maar Loi Koij. Ei taivutusmuotoja. Yks. nom. vastaa myös mon. nom:a. Vrt. kekä, ketään. Ketä se oli jota sä morjenstit? Maar / Eì niillä mittäj järjestystä o, ketä vaan ennen kerkee. Loi / Niin ketä viimeks jäi niittään (sarkaa ruista)niin sitä sanottiin että, se sai jäneksen. Koij / Ketä muistaa talven pakkaset se kestää kesähelteen. sp. Jok / Ketä sitä ruumista vei kulki esillä, ettei hevonem pälkäilly. pälyillyt. Tamm

On tuo siis jonkun murteessa esiintynyt jo silloin, kun murresanoja on keräilty. Nuo hämärät pitäjien lyhenteet ovat muuten Kuusjo=Kuusjoki, Maar=Maaria, Loi=Loimaa ja Koij=Koijärvi. Äh, tuossa esimerkeissähän on muitakin pitäjiä, jotka unohdin tarkistaa. No ne ovat varmaankin Jok=Jokioinen ja Tamm=Tammela. Miten niin kiviäkin kiinnostaa? :lol:

Minulle oli aika iso yllätys, että tämän mukaan sana tosiaankin kuuluu juuri minun kotimurteeseeni, sillä olen alkujani kotoisin Loimaalta. Nyt alankin kotiseuturakkaudessani viljellä sitä koko ajan No joo, ehkä en. Ainakin selvisi se, että sitä todella pidetään murresanana ainakin tuossa murresanakirjassa. Eri asia sitten on se, miksi sana on nykyään niin suosittu juuri kuka-merkityksisenä. On vaikea uskoa, että se olisi tuolta Länsi-Hämeestä levinnyt niin paljon.

Kiitos Naali! Mielenkiintoista luettavaa.

Edelleenkin minulla niska ja hartia (vasemmalta puolelta) ovat kipeänä.

Fly7 kirjoitti:Thaimaaseen

Tällaiset yleiset taivutusvirheet aiheuttavat minulle päänsärkyä, sillä oikea muoto on Thaimaahan...

Äläs ny, Jukka. Ei se oikeakielisyys ole kaikille niin helppoa.

Ja eikös nuo paikannimet nyt ole niin monenkirjavasti taivutettuja joka paikassa: Riihimäkeen / Riihimäelle jne... Siskonikin lähti muuten juuri toissapäivänä Thaimaalle.

Fly7 kirjoitti:Mä olen saannu päänsäryn Jukka V nimimerkistä

Jos et menis noin henkilökohtaisuuksiin...

Jvvv kirjoitti:Ja eikös nuo paikannimet nyt ole niin monenkirjavasti taivutettuja joka paikassa: Riihimäkeen / Riihimäelle jne... Siskonikin lähti muuten juuri toissapäivänä Thaimaalle.

RIIHIMÄKEEN?speechless-smiley-040: food-smiley-023: blowup:

Täällä päin Tuusulaa, Hyvinkäällä ja eteläisessä Hämeessä kuulee tuota väärää puhekielistä muotoa. Se saa voimaan pahoin, kun siitä kuuleekin...

Eikös kuitenkin tärkeintä ole tulla ymmärretyksi ...... :? 8) 8) 8) 8) 8) 8)

Onko kielitoimistolla olemassa paikannimille viralliset taivutusmuodot vai perustuvatko nämä käsitykset vain niihin tunnetuimpiin taivutusmuotoihin ja omiin mielipiteisiin?

Jaahas, nämä kai saisi taas siirtää sinne Kielikysymyksiä-ketjuun...

Anteeksi nyt, mutta mä haluan kyllä perustelun sille, miksi muoto "Riihimäkeen" on väärin.

Jukka V! Nyt huomaan meissä yhteisen piirteen: olemme kielipoliiseja!!! Minullakin on ollut aikaisemmin tapana suorastaan kärsiä vääristä taivutusmuodoista, mutta enää en jaksa olla niin tarkka, kuten tänne kirjoittamissani kommenteissa. Sanoisin kyllä mieluummin RIIHIMÄELLE kuin -mäkeen. :lol:

Kuulostaa oikeakielisemmältä sanoa Riihimäelle (mikä sitten on kielitoimiston kanta, en jaksa tarkistaa), mutta kuten Nadi sanoi: eikö tärkeintä ole tulla ymmärretyksi? Varmasti jokainen tajuaa, mihin on menossa on se sitten Riihimäkeen/lle...

Ja tän vois tosiaan siirtää kielikeskusteluun tältä osin.

Tämä tosiaan siirtyy nyt kielikeskusteluun. Jatkakaa suoraan sinne, viestit näkyvät kyllä aikajärjestyksessä...

Anteeksi nyt vaan ,Marjukka :oops:
Kielikysymykseen että, eikös ne salkkareissakin mikäli oikein muistan menneet Kempeleelle vaikka oikein olisi Kempeleeseen.
(Laura sieltä kotoisin)Murrehan(ei ole koira) näihin vissiin vaikuttaa.
Monesti kuulee sanottavan myös että mennä kaupalle,johon tiedustelen aina että miksei sisälle asti kauppaan kun kerran menet? :lol: :lol:

Tässäpä se juuri onkin - itse menisin niin Riihimäelle kuin Kempeleellekin.

En tiedä, mikä noista vaihtoehdoista on kieliopillisesti oikein. Mutta jos menen tuohon naapurikuntaan, menen "Kangasalle", enkä Kangasalalle. Nuo paikkojen nimet muokkautuvat huomaamatta murteen mukaan.

Verratakseni toisia Oulun naapureita täällä mennään Kiiminkiin eikä Kiimingille tai Oulunsaloon ei Oulunsalolle.

Minusta on jo ihan merkityserosta kyse, kun mennään kauppaan tai kaupalle.

Aluksi nätti linkki Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuille http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/kunnat.shtml. Siellä pitäisi olla kaikki kunnat ja niiden taivutus. Kuntien taivutus on kai aika mielivaltaista. Jos ei tiedä oikeaa muotoa, taivuttaa helposti väärin.

Minäkin olen pitkään luullut, että kuuluu sanoa Kempeleellä ja Ylitorniossa,. Minäpä en ole kotoisin pohjoisesta, joten siksi en automaattisesti tiedä, miten ne taivutetaan oikein.

Konduktöörikin sanoi kerran "Riihimäestä". Kyllä särähtää korvaan, kun tietää (tai luulee tietävänsä) oikean taivutuksen. Niitä oikeita taivutusvaihtoehtoja on muuten yleensä vain yksi.

Lisäys: Tietenkin tuo Kotuksen lista on tehty kyselemällä, miten paikalliset nimen taivuttavat. Hehän tietävät parhaiten. Kangasala taipuu juuri, kuten Soppis sanoikin.

No näin on Violette!





Hirveesti tulee kyllä itselläkin monesti tehtyä kieliopillisia virheitä :oops:

Merkityseroa varmaankin, okei.

Mutta nämäkin taitaa olla näitä murteellisia eroja. Lähdetään kylille (miten niin monikossa?) tai kaupoille... Eiköhän siinä ymmärretyksi tule itse kukin...

Esim. meidän perheessäkin sanotaan, kun jompikumpi kissa on yöjalassa ollut (miten niin muka? Ne on leikattuja, mutta se on sanontatapa), että Iitu tai Arttu tuli kyliltä kotiin... Ja todennäköisesti se kissa on kuitenkin suurimman osan yöstä ollut jossain naapurustossa tai nukkunut ulkorakennuksen terassilla...

Joskus tätä kielipoliisileikkiä tulee harrastettua - osin työn puolesta ja osin ihan harrastuksen vuoksi. Kun suomenkielisten (ja toisinaan ruotsinkielistenkin) tekstien kanssa on tekemisissä päivittäin, niin saahan näitten kanssa olla tarkkana. Nyt kun oman tietokoneen ohjelmistopäivitys on tehty (MSOffice2003 versiot tärkeimmistä ohjelmista), niin välillä suorastaan ärsyttää kun tämä uusi versio on entistäkin tarkempi oikeakielisyyden suhteen. Vika on vain siinä, että vaikka tietääkin miten se oikeakielisyyden kannalta oikein menee, niin sitäpä EI VOI muuttaa jos asiakas haluaa tekstin autenttisessa muodossa. Niinpä siellä tekstissä on oltava ne kaikki epäpuhtaudet kielioppivirheineen että... tota noin ja niinku-täytesanoineen...

Sitten on tuohon Kempeleeseen verrattava minulle tuttu paikka Simpele.. siellä mennään järveen, jos menee Simpeleeseen, kun taas esim. juna menee Simpeleelle..

Ne, jotka eivät ole kiinostuneita kielikysymyksistä ja pilkun perkele , voivat ystävällisesti jättää tämän viestin lukematta sen sijaan, että alkavat raivota mitättömien pikkuseikkojen tonkimisesta . Tiedän, etten ole ainoa kuppilalainen, joka on kiinnostunut kieliasioista, joten laitan tämän viestin tänne silläkin uhalla että kukaan ei lue tätä eikä ole kiinnostunut aiheesta

Tuossa Kiova 2005-ketjussa ihmettelin ruotsin kielen fan-sanaa ja sen monikkomuotoa, kun olen nähnyt muutamassa paikassa käytettävän muotoa faner. Minusta tämä kuitenkin kuulosti aika epäilyttävältä, lähinnä sen tietyn kirosanan mieleentuovalta Ei kai kukaan halua, että esim. viisufaneista puhuttaessa tulisi mieleen mitään sellaista Tarkistin asian siis NetMot-sanakirjasta, jonka mukaan fan taipuu monikossa fans (joka onkin itse asiassa ihan oletettava taivutusmuoto englannista tulleelle lainasanalle). Huomattavaa toki on, että faner ääntyy pitkällä a:lla (kuten tämä tietty kirosanakin), kun taas fans ääntyy lyhyellä a:lla. Tällöin sekoittuminen kirosanaan ei ole mahdollista. Jos joku kuitenkin tietää enemmän tämän sanan oikeasta taipumisesta, kuulisin mielelläni lisää joltakulta, jolla on asiasta enemmän tietoa kuin minulla. Sanakirjahan ei kerro kaikkea eikä ole erehtymätön Jotenkin luulisi, että ruotsalaiselle muoto faner toisi vain mieleen kirosanan...? Selvitin tämän asian lähinnä itseäni varten, mutta ajattelin nyt laittaa tännekin juttua.

Ja vielä terveisiä Jónsille, jonka kanssa puimme esikasteluohjelmaketjussa poäng-sanan sukua. Huomasitkos, että tuossa kolmannessa osassa sanaa käytettiin sekä en- että ett-sukuisena? Thomaskin taisi sanoa en poäng, vaikka edellisohjelmassa sanoi ett poäng. Sana voi siis ilmeisesti olla en- tai ett-sukuinen.