Huilumies kirjoitti:Timoteus on oikeassa, ettei kahden eri kappaleen menestyseroja voi yleistää esityskielestä johtuviksi. Eihän Waldo ole todistanut kuin sen, että myös englanninkielisellä, meneväksi hehkutellulla biisillä voidaan sijoittua finaalissa huonosti.
Ei siihen Waldoa tarvittu. Kyllä se oli jo valmiiksi todistettu (Saksa 2002, Slovenia 2003, Latvia 2003, Belgia 2004, Iso-Britannia 2005, Malta 2006, niin, ja tietysti myös Suomi 2002).
Huilumies kirjoitti:Viron 6.sija oli erityisen hieno juuri siksi, että se todisti myös vähemmän ymmärrettyjen ”ei-eng-kielten” mahdollisuutta menestyä, miksei siis suomenkin kielen…
En oikein pidä tästä harrastamastasi kappaleiden ja esitysten pelkistämisestä esityskieltensä edustajiksi. Minusta esityskielellä ei ole itseisarvoa, vaan se pitää valita biisin ja artistin mukaan. Kun pysähdytään hehkuttamaan sitä, miten viroksi sijoituttiin kuudenneksi, suljetaan samalla silmät niiltä tekijöiltä, joiden ansiosta Viro todellisuudessa sijoittui kuudenneksi ja joista ehkä voisikin oppia jotakin. Tuskin fanaattisinkaan kielipuoluelainen oikeasti uskoo Viron sijoittuneen kuudenneksi pelkän esityskielensä ansiosta.
Jos kielivalintojen vaikutuksista tuloksiin haluaa jotakin pystyä sanomaan, ei voi vain poimia rusinoita pullasta ja nostaa esiin paria omaa kantaa tukevaa tulosta per vuosi, vaan asiaan pitää pureutua analyyttisemmin. Tietysti ongelmia tulee vastaan, jos asiaa lähestyy helpoimmalla tavalla ja laskee englanniksi ja muilla kielillä saavutettuja keskimääräisiä sijoituksia ja pistemääriä. Todennäköisesti tällainen naiivi tilasto osoittaisi englannin paremmuutta (en tosin ole tarkistanut) mutta sivuuttaa sen seikan, että omakieliset viisut poikkeavat yleensä muutenkin enemmän normista. Tällaisesta tilastosta ei ole normatiiviseksi ohjeeksi siitä, pitäisikö jokin tietty kappale laulaa englanniksi vai omalla kielellä.
Jos taas halutaan vain osoittaa, että englanniksi voi flopata ja muilla kielillä voi menestyä, onko siinä enää mitään osoittamista? Kai kaikki sen ennestäänkin tietävät. En muista täältä pitkiin aikoihin lukeneeni väitteitä, että englanniksi menestyminen olisi varmaa tai jollakin muulla kielellä menestyminen mahdotonta. Etenkin ensimmäinen väite olisikin absurdi. Englanninkielisiä kappaleita on nykyään niin paljon, ettei hyviä sijoituksia millään riitä kaikille.
Minusta parasta mitä kielipuolue voisi asialleen tehdä olisi unohtaa koko menestysaspekti ja keskittyä argumentoimaan, miten edustuskappaleen pitäisi edustaa maan kulttuuria. Ainakin se olisi älyllisesti rehellisempää kuin yrittää etsiä todisteita omakielisten viisujen yhtä hyvästä tai jopa englanninkielisiä viisuja paremmasta menestyksestä. Luultavasti sellaisia todisteita ei ole, sillä todennäköisesti englannin kieli on menestystä ajatellen etu.
ta1ja kirjoitti:Niinpä on ihan turha puhua mistään oikeista perusteista näissä vertailuissa: kyse on pelkästään siitä, että eri spekulatiivisilla teorioilla, joilla ajetaan omia tarkoitusperiä, saadaan joku näyttämään huonommalta tai paremmalta.
Joissakin tapauksissa voi olla, joissakin tapauksissa ei. Tilastoilla voi valehdella mutta silloin ei valehtele tilasto, vaan tilastoija. Mahdollista on sekin, että tilaston tulkitsija vetää tilastosta sellaisia johtopäätöksiä, jotka siitä eivät seuraa ja joita tilastoija ei ole tarkoittanut väittää. Tällöin kukaan ei valehtele, vaan tilaston tulkitsijan ajattelu pettää.
Näyttää pahasti siltä, että haluat kieltää kaiken numerojen pyörittelyn lähinnä siksi, että se ei ole sinusta kivaa. Minä taas haluan harrastaa sitä, koska se on minusta kivaa. Ellei kiellolle löydy mitään uskottavampaa perustetta, aion jatkaa numeroiden pyörittelyä jatkossakin.
Minusta omituisetkin tilastot ovat mielenkiintoisia kuriositeetteina, vaikka niillä ei olisi tasan mitään käytännön merkitystä. Tiedän olevani outo mutta minusta on esimerkiksi aidosti mielenkiintoista, että Tšekin kolmen viisun yhteispistemäärä (10) on pienin mitä mikään maa on kolmella peräkkäisellä viisulla saavuttanut. Jos joku lähtee vetämään tästä johtopäätöksiä Tšekistä musiikkimaana, tšekeistä kansana tai edes Tšekin viisujen musiikillisesta ja taiteellisesta arvosta, niin se on hänen häpeänsä. Todellisuudessa tilasto ei kerro muuta kuin sen, että Tšekin kolme ensimmäistä viisua menestyivät käytössä olleella äänestystavalla ennätyksellisen huonosti.
Myös Suomen eri viisujen menestystä on ihan mahdollista arvottaa ja viisut voidaan rankata menestyneimmästä vähiten menestyneeseen monellakin eri tavalla tarkasta kriteeristöstä riippuen. Tästä ei seuraa, että Suomen menestynein viisu olisi musiikillisesti, taiteellisesti tai millään muullakaan tapaa paras. Se vain oli menestynein. Vastaavasti vähiten menestyneen ei tarvitse olla millään muotoa huonoin, se vain oli vähiten menestynyt. Jos joku vetää tilastosta sellaisia johtopäätöksiä, joista tilasto itsessään ei sano mitään, se on edelleen hänen oma häpeänsä.
Ja kyllä, on hyviä, huonoja ja erittäin huonoja tapoja esim. rankata Suomen viisut menestyksen mukaan. Nimimerkki Hapan käyttämä tapa kuuluu erittäin huonoihin, koska se ei ota huomioon edes kilpailun osallistujamäärää, joka on hyvin ratkaiseva tekijä jo teoreettisestikin mahdollisen loppusijoituksen kannalta.