Pete kirjoitti: Kappale ei ollut tarpeeksi tykki iskeäkseen ensikuulemalta. Näin on näppylät.
Sakiksen biisi oli parempi - en mitenkään jaksa uskoa, että joku rakastaisi Suomen biisiä, mutta olisi pitämättä Kreikan biisistä tai päin vastoin. Kyllä ne taistelivat samoista pisteistä finaalissa.
Kyllä tässä on perää vähän, mutta on se kuitenkin minusta paljon monimutkaisempi yhtälö. Biisithän kai, molemmilla, olivat ihan ok - mutta mistä minä näistä mitään tiedän kun en kumpaakaan normaaliolosuhteissa kuuntelisi
- Sakiksen biisi ehkä vähemmän tunnistettavasti geneerinen jonkin lajin edustaja, Waldon taas voimakkaampi ja sellaisena rokimpi. Ulkkisfoorumieta kun selaa, niin molemmat tuntuivat kärsivän siitä, että esitys herätti tahattomaan komiikkaan liittyviä mielikuvia, Sakis hupaisan koreografiansa takia, Waldot habitusten (= stailauksen) "halpuuden" vuoksi.
Minä luulen, että Kreikka menestyi paremmin diasporan ja ja genrenhallinnan - Sakis esitti musiikkia, joka mielletään tyypilliseksi kreikkalaiseksi euroviisumusiikiksi, jota Kreikalta odotetaan, ja josta kreikkalaisten esittämänä on totuttu pitämään - tuomien ekstrabonuspisteiden avulla. Mutta kreikkalaiseksihan Sakiksen menestys oli vähäistä, tätä mieltä näyttävät ainakin kreikkalaiset olevan.
Omalla kohdalla Waldo kyllä oli kokonaisuutena, etenkin Suomen finaalliesityksen perusteella huomattavsti sympaattisempi ja äänestettävämpi, ilman sinivalkolasejakin, ts. niitä sinivalkolaseja jotka osaa tietoisesti riisua, sinivalkopiilolinsseillehän ei oikein voi mitään, ne on kulttuurissa kasvaneelle kiinniliimattu.