Viisukuppila

Melkein jo oletin, että yli vuorokauden kuppilapoissaoloni aikana kiireisin olisi ehtinyt avata kommenttiketjun. Ilmeisesti kellään ei ollut niin kiire. Tässäpä kommenttiketju siis on.

Ennen kuin kommenttiketjua saa lukea pitemmälle, pitää äänestää.
































































Hop ja hauskaa juhannusta!

1. Mitä viisuista jää?
Olin varautunut viime viikolla pisteyttämään Norjan käännöksiä, ja kun aikataulu venähti, tarvitsin muuta puuhaa eli lähdin kokeeksi kääntämään Tanskaa. Silmiin osui palsta Mitä mulla soi, mistä ilmeisesti syntyi tämä aihe. En välitä koko kappaleesta enkä yleensä pidä suppealle piirille suunnatuista viisuaiheisista sanoituksista. Vaan tässäpä sitä ollaan.

2. Kaksi planeettaa
Lämmin tunnelma, teksti sopii duolle ja on sujuvasti laulettavissa. Yhdessä aiheessa pysytään monipuolisesti. On pakkokin keksiä sanottavaa kun alkuperäistä toistoa kertosäkeessä ei olekaan. Siinä menetetään tämän laulun paras koukku. Pitkistä sanoista syntyneet lauseet hieman töksähtelevät.

3. Kukaan ei yksin jää
Hyvin laulettava duo-teksti tämäkin, muttei hehku onnea niin paljon kuin edellinen. Hiekkalaatikko herätti kiinnostuksen alussa, mutta ihmeempää sisältöä ei sitten tulekaan. Naisenroikale oli hyvä veto, lisää olisi tarvittu. Kertosäkeessä on toisto, mutta se ei iske alkuperäisen tekstin lailla.

4. Romurautaa
Harvinaisempi iskelmän aihevalinta eikä duoteksti, mutta näistä en vähennä pisteitä jos teksti muuten on hyvä. Monta nautittavaa kohtaa onkin matkan varrella, mutta olisin toivonut myös riimejä antamaan rytmiä. Painotuksissa on paikoin vikaa, huippuna rivi "Kourissa vahvojen pihtein", jota edeltää huono lauseen loppu. Toistettava osuus ei ole mitenkään erikoinen.

5. Eron mielettömyys
Sujuvaksi kirjoitettu teksti, duolle sopiva, hyvin riimitetty. Melodia tukee surumielistä aihetta, eikös tämä laulu mollissa kulje...? Otsikko on turhan kirjallinen, varmaan olisi löytynyt muunkinlainen ratkaisu. Kertosäkeessä voisi laulaa "paettiin" tai "paetaan", nyt korostuu että ajetaan autolla. Köysisäkeistössä on mielestäni ajatusvirhe (vai minullako...), kun tavoitteena on palata yhteen ja kuitenkin sanotaan että ollaan katkaisemassa köyttä. Hyvä teksti kuitenkin, mainitsemani asiat ovat helposti korjattavissa.

6. Lähden nyt lätkimään
Rento lähtökohta sopii kappaleeseen, mutta tästä tekstistä jää lopulta läpikirjoitetun maku, kuin kyseessä olisi ensimmäinen raakaversio, sujuva kylläkin. Tosin tarkistin että saman asian esittäminen kahdesti peräkkäin eri sanoilla, jolloin tarina ei juurikaan etene, vastaa alkuperäistekstiä, mutta onko se sitten hyvä ratkaisu? Kertosäkeen hokema "kuka vaan" jää liiaksi ilmaan, samoin "tämä" ja "se", ja olisihan tässä muutakin pikkuista huomautettavaa. Riimejäkin saisi olla.

7. Aivastuttaa
Velmu, kappaleeseen istuva ja muutenkin mallikas sanoitus näihin kisoihin, mutta ei varsinaisesti levytettäväksi, mikä yleensä on myös mielessäni pisteyttäessani.

8. Ole hetkessä kii
Säkeistöt ovat aika mitäänsanomattomia alkuperäistekstin mukaisesti, mutta täyttä onnea kuten kuuluukin. Kertosäkeistö on sitten mielestäni joukon onnnistunein. Toistohokema on helposti laulettavissa ja yleistunnelma on vaivattoman kevyt.

Kolmen kärki oli minulle selvä, loput neljä saattaisivat olla eri päivänä eri järjestyksessä, mitä tekstin ominaisuutta silloin satunkaan painottamaan.

1. Mitä viisuista jää?
"Mikä soi" toimii hyvin "wanna know" -hokeman paikalla. En välttämättä pidä viisuaiheista, mutta alkuteos on niin puuduttava, että mikä tahansa yritys hakea jotain muuta kelpaa. Waterloo ja Ruotsin Satellit ovat hyviä, samoin lopun väliosa ("Niitä harvoin muut soittaa" jne.).

2. Kaksi planeettaa
Yhdentekevää rakkauslöpinää, ajattelin ensin. "Wanna know" -osien muuntelu niin että vain "avaruus" säilyy on kuitenkin varsin näppärää, ja teknisesti & kielellisesti käännös erottui kirkkaasti edukseen.

3. Kukaan ei yksin jää
Otsikkofraasi tuntuu ontolta, koska todellisuudessa monet ihmiset jäävät yksin kaikkialla ja jatkuvasti. Wanna known vastineista varsinkin "liemeen me" -säe tuntuu kankealta. Virssy on kiinnostava virren ja värssyn sekamuoto, lieneekö peräti tekijän oma uudissana. Kokonaisuus ei täysin vakuuta.

4. Romurautaa
Vanhuus ei ole herkkua Ferrarillekaan. Irrotettu ori, Maranellon museo ja pihtikourat ovat mainioita keksintöjä. Kokonaisuus on hiomaton, esim. "minä nyt" ei ole ihanteellinen valinta wanna known paikalle.

5. Eron mielettömyys
"Ajetaan" on hyvä. Muutenkin mukava käännös, vaikkei ihan niin täydellinen kuin Kaksi planeettaa. Epäonninen yritys vetää yhtä köyttä on erinomainen oivallus. Toisaalta konsanaan-sana on oudossa käytössä (rivi 2), ja illatiivimuoto säkeessä "Käännä kurssi ajokkiisi" tuntui väkinäiseltä.

6. Lähden nyt lätkimään
Saman asian jankuttaminen peräkkäisissä säkeissä on huono idea, vaikka yllyke siihen tulisikin alkutekstistä. Kaipasin jotain omaperäisempää. En löytänyt oikein muuta ideaa kuin jo otsikossa ilmaistun. Luonnosmainen.

7. Aivastuttaa
Työnimi oli Kaksi karvapäätä. Lempikarvaturri on sana, jota en ole käyttänyt missään käännöksessä ennen tätä. Myös parransänki, kuontalo ja allergeeni olivat minulle uusia. Sen sijaan niistää-verbiä käytin ainakin syksyn 2007 ketjukäännöskisassa ("On kaikki Serlat loppu, niistän pöytäliinaan").

8. Ole hetkessä kii
Kärsii samasta latteudesta kuin alkuteksti. En jaksa uskoa, että "Sinäkään et luonut taikaa" tarkoittaisi mitään kiinnostavaa. Lopun väliosa ("Jospa laululinnat loisin" ym.) on kehno. Toistuva hokema "pidä kii" on kuitenkin kelvollinen. Yksinkertaisuus on sekä vahvuus että heikkous.

Diggari kirjoitti:7. Aivastuttaa
Velmu, kappaleeseen istuva ja muutenkin mallikas sanoitus näihin kisoihin, mutta ei varsinaisesti levytettäväksi, mikä yleensä on myös mielessäni pisteyttäessani.

Tätä argumenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Levyttää voi minkä tahansa sanoituksen, joka miellyttää esittäjää ja julkaisijaa. Joskus alkuteoksen tekijä saattaa kieltää "vääränlaisen" (tai minkäänlaisen) käännösversion julkaisun, mutta sensuuri ei ole kiinnostavaa. Sensuurin pelon käyttämistä arvosteluperusteena pidän kummallisena, ja mitään muutakaan en pysty näiden "ei levytettäväksi" -argumenttien takaa löytämään.

Diggari kirjoitti:7. Aivastuttaa
Velmu, kappaleeseen istuva ja muutenkin mallikas sanoitus näihin kisoihin, mutta ei varsinaisesti levytettäväksi, mikä yleensä on myös mielessäni pisteyttäessani.

sziget kirjoitti:Tätä argumenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Levyttää voi minkä tahansa sanoituksen, joka miellyttää esittäjää ja julkaisijaa. Joskus alkuteoksen tekijä saattaa kieltää "vääränlaisen" (tai minkäänlaisen) käännösversion julkaisun, mutta sensuuri ei ole kiinnostavaa. Sensuurin pelon käyttämistä arvosteluperusteena pidän kummallisena, ja mitään muutakaan en pysty näiden "ei levytettäväksi" -argumenttien takaa löytämään.

Olen Diggarin kanssa samoilla linjoilla levytyksen suhteen. Olisi suuri ilo ja kunnia saada käännöksensä jonkun artistin levylle, miksi jättäisi tämä pieni mahdollisuus käyttämättä? Ollakseen jo valmiiksi skeptinen siitä, ettei niin tule koskaan tapahtumaan?

Itse kun työstän tekstini alkuperäisesittäjälle. Kaikkihan lähtee itse semi tai finaaliesityksestä, siksi en pidä näistä ennen finaalia käännettävistä kisoista, koska siinä menee moni biisi yksinkertaisesti hukkaan. Esitys on enemmän kuin puolet kappaleesta, sen varaan koko viisu jää roikkumaan ja oksa joko kestää tai katkeaa. Esityksen luomat mielikuvat virittää ainakin omalla kohdallani enemmän inspiraatiota kuin kylmä teksti diggiloosta tavumäärien tarkastusta varten tai kokoelmalevyn studiohionta josta löytyy ne oikeat "painotukset".

Täytyy silti myöntää, että melko usein tältä "levytys"-tieltä on pienimuotoinen pakko poiketa, sillä käännöstekstit eivät nykyisin ole kovinkaan usein sellaisia, joita Katri-Helena, Voutilainen, Eriksson, Sillanpää, Tuisku, Pakarinen ym ihan oikeasti voisi esittää, vaikka itse biisi artistille sopisikin.

Tämä kieroutuneeksi tituleerattu katsantakanta on tosiaan vähemmistössä ja useat kääntäjät tekevätkin sanoituksia jättäen tämän huomioitta. Tämä tuo mukanaan hyvin erilaisia ja värikkäitä tekstejä, mikä on hyvä asia. Väitän silti, että on haastavaa tehdä sanoitus a) alkuperäiselle esittäjälle b) alkuperäisellä rakenteella c)alkuperäistä aihetta ja tunnelmaa kunnioittaen. Ehkä niistä tulee tylsiä joidenkin mielestä, mutta toisen tylsä voi olla toisen helmi. Kaiken ei tarvitse olla kultatarjottimella valmiiksi pureskeltuna rautalangasta väännettynä, niin että esikoululainenkin tietää mistä puhutaan. Korttitemppu, sähkölamppu, lounastauko, lapinloma voivat ihan hyvin olla Taikaa, hehkua, hetkiä tai retkiä, sillä tuolloin jokainen voi sijoittaa sanoituksen ihan haluamaansa kohteeseen.

Tulipas tekstattua...palailemme

Väsyneenä ei pitäisi alkaa selitellä, mutta. Odotin ja kuuntelin 60- ja 70-luvuilla innokkaasti viisujen käännöslevytyksiä. Siltä ajalta on peräisin tämä levytyskelpoisuusajatteluni näissä kisoissa. Kai on hyvä että asioita katsotaan eri kulmilta. Eikä tämä mielipiteeni ole ehdoton, arvioin Aivastuksen sentään kolmanneksi parhaaksi. Tulin käännöskisoihin tekemään "levytettäviä" tekstejä, melko suoraviivaisestikin kääntäen, mutta pisteyttäjien maun muututtua on minunkin täytynyt muuttaa linjaani, kuten viime aikoinakin on voinut huomata. Haluan myönteistä vastakaikua aherrukseni palkaksi. Mutta takaisin asiaan: mielelläni annan pisteitä sanoitukselle, joka paitsi että on tekstinä loistokas, erottuvakin, voisi lisäksi olla yleisesti laulettavissa ja jollain lailla juuri euroviisun käännös. Minun Tanskan tekstini ei sellainen ole mitenkään. Mutta tulevia pistejakojani ei pidä syynätä vain tämän vastauksen pohjalta.

^ TOMItu ehtikin tässä välissä näköjään vastata samoin ajatuksin.

TOMItu kirjoitti:Olen Diggarin kanssa samoilla linjoilla levytyksen suhteen. Olisi suuri ilo ja kunnia saada käännöksensä jonkun artistin levylle, miksi jättäisi tämä pieni mahdollisuus käyttämättä? Ollakseen jo valmiiksi skeptinen siitä, ettei niin tule koskaan tapahtumaan?

Alkuteoksen tekijälle on myös ilo ja kunnia, jos hänen viisustaan tehdään käännösversioita. Harva on niin nipo, että vaatii suomalaisversiolta alkutekstin kopiointia. Jos on nipo, voi yhtä hyvin kieltää käännösversiot kokonaan, ja silloin levytettävyysargumentti kaatuu kuin korttitalo.

TOMItu kirjoitti:Esityksen luomat mielikuvat virittää ainakin omalla kohdallani enemmän inspiraatiota kuin kylmä teksti diggiloosta tavumäärien tarkastusta varten tai kokoelmalevyn studiohionta josta löytyy ne oikeat "painotukset".

Arvasit oikein, kylmät tavut ja sanapainot todellakin inspiroivat minua. Tekstin sovittaminen mittaan rajoittaa vapautta juuri sopivasti. Jos joku tosiaan haluaisi amatöörin tekemän sanoituksen, tuskin hän silti haluaisi teknisesti ja kielellisesti hiomatonta sanoitusta, koska sellaisen voi kuka tahansa tehdä itsekin.

TOMItu kirjoitti:käännöstekstit eivät nykyisin ole kovinkaan usein sellaisia, joita Katri-Helena, Voutilainen, Eriksson, Sillanpää, Tuisku, Pakarinen ym ihan oikeasti voisi esittää, vaikka itse biisi artistille sopisikin.

Mikä yhdistää seuraavia? Fredin Kolmatta linjaa takaisin (san. Juha Vainio), Hectorin Kadonneet lapset (san. Hector), Taiskan Mombasa (san. Jyrki Lindström), Paula Koivuniemen Aikuinen nainen (san. Kaisu Liuhala), Tuula Amberlan Tuokaa juomaa (san. Jukka Alihanka), Cliftersin Elekieltä (san. Jaana Rinne), Anneli Saariston Aina eilinen (san. Petri Kaivanto) ja Vilperin Perikunnan Tervetuloa länteen Andrej (san. Aarni Varjonen).

Kaikki ovat käännöskappaleita, joiden sanoituksella ei ole mitään tekemistä alkutekstin kanssa. Mombasalla ei voisikaan olla, koska alkuteos on instrumentaali. Miten on mahdollista, että "levytyskelvottomista" versioista tulee hittejä? Haluaisitko kertoa Hectorille ja kumppaneille, että heidän sanoituksensa ovat levytyskelvottomia?

Diggari kirjoitti:Väsyneenä ei pitäisi alkaa selitellä, mutta. Odotin ja kuuntelin 60- ja 70-luvuilla innokkaasti viisujen käännöslevytyksiä. Siltä ajalta on peräisin tämä levytyskelpoisuusajatteluni näissä kisoissa. Kai on hyvä että asioita katsotaan eri kulmilta.

Tuon ymmärrän hyvin. Tiedän, että vanhat viisukäännökset olivat melko perinteisiä käännöksiä, ja jos sinä ja TOMItu pidätte enemmän niistä kuin vaihtoehtoisista käännöksistä, niin siitä vaan. Mutta levytettäviä ovat kaikki sanoitukset, jotka joku päättää levyttää, eikä levytettävyyttä siis voida määritellä ennalta.

sziget kirjoitti:Alkuteoksen tekijälle on myös ilo ja kunnia, jos hänen viisustaan tehdään käännösversioita. Harva on niin nipo, että vaatii suomalaisversiolta alkutekstin kopiointia. Jos on nipo, voi yhtä hyvin kieltää käännösversiot kokonaan, ja silloin levytettävyysargumentti kaatuu kuin korttitalo.

sziget kirjoitti:Mutta levytettäviä ovat kaikki sanoitukset, jotka joku päättää levyttää, eikä levytettävyyttä siis voida määritellä ennalta.

Erinomaisesti puhuttu Jälkimmäistä näkökohtaa en ollut tullut edes ajatelleeksi. Alkuperäisepäuskollisia käännöslevytyksiä on tosiaan paljon ja menestyksekkäitä.

sziget kirjoitti:Viisua pidin vähän tylsänä, joten yritin piristää itseäni aiheenvalinnalla. Se onnistuikin, ja lopulta jaksoin hyvin kuunnella kyyhkyläisiä niin monta kertaa kuin kääntäminen ja arvosteleminen vaativat.

sziget kirjoitti:Lempikarvaturri on sana, jota en ole käyttänyt missään käännöksessä ennen tätä. Myös parransänki, kuontalo ja allergeeni olivat minulle uusia. Sen sijaan niistää-verbiä käytin ainakin syksyn 2007 ketjukäännöskisassa.

sziget kirjoitti:Mutta levytettäviä ovat kaikki sanoitukset, jotka joku päättää levyttää, eikä levytettävyyttä siis voida määritellä ennalta.

En päässyt lukemaan selityksiäsi ennen omaa kommentointiani. Olit liikkeellä vähän vastentahtoisesti kuten minäkin ja teimme molemmat ainakin minun kannaltani poikkeavia sanoituksia. Nuo lauseesi vahvistavat mielipidettäni, ettei kyseisen tekstin tekijä ollut tekemässä yleisesti laulettavaa ja kuunneltavaa, huonommin sanottuna levytettävää, käännöstä. Ennemmin tekstiä kisailijoille. Jos sinulta olisi tilattu levytysteksti, joku siis todella olisi päättänyt tehdä tästä coverin, olisit joko kieltäytynyt tai kehitellyt jotain muuta, tai no... riippuu esittäjästä. Epäilen silti että juuri Aivastuttaa olisi päätetty levyttää. Kommenttini ei siis ehkä ollut täysin vailla perustetta. Vaan kun meillä on niin erilaiset levy-yhtiöt, oli sanavalintani huono.

Vapaista hyvistä käännöksistä käytän itsekseni nimitystä UIT-teksti, eli kelpo vitsikäs teksti Uuden Iloisen Teatterin revyyseen (mutta ei levytettäväksi...). Ne ovat laulettavia ja käyttökelpoisia julkisemminkin ja saavat minulta pisteitä.

Tuli mieleeni kaksi Stevie Wonder -coveria: Monica Aspelund levytti 1975 suoraviivaisesti sanoitetun imelämmän version "Sä mulle päivänpaisteen loit", sanat Jukka Virtanen, ja Maarit 1973 vapaammin "Sua ehkä liikaa pomputin", sanat Hector, kumpikin esittäjiensä näköisiä käännöksiä. Jälkimmäinen on silti tunnelmaltaan enemmän alkuperäisen kaltainen, vaikkakin nuorta miestä aikoinaan kauhistutti kun julkisesti lauletaan skeidasta... Niin että en tässä suinkaan halua kahlita kenenkään luovuutta.

Diggari kirjoitti:Olit liikkeellä vähän vastentahtoisesti kuten minäkin ja teimme molemmat ainakin minun kannaltani poikkeavia sanoituksia.

Korjaan: lähdin liikkeelle vastahakoisesti, mutta liikkeelle päästyäni suhtauduin tehtävään myönteisesti. Yritän aina löytää kappaleeseen sellaisen näkökulman, että jaksaisin viettää aikaa sen parissa.

Diggari kirjoitti:Nuo lauseesi vahvistavat mielipidettäni, ettei kyseisen tekstin tekijä ollut tekemässä yleisesti laulettavaa ja kuunneltavaa, huonommin sanottuna levytettävää, käännöstä. Ennemmin tekstiä kisailijoille.

Ennemmin tekstiä, josta voisin itse pitää ja jonka haluaisin kuulla radiosta tämän viisun käännöksenä. Tai tekstiä, jonka haluaisin itse esittää, jos olisin esiintyvä artisti. Nämä ovat yleisiä tavoitteita, jotka yksittäinen käännös voi saavuttaa tai missata.

Diggari kirjoitti:Jos sinulta olisi tilattu levytysteksti, joku siis todella olisi päättänyt tehdä tästä coverin, olisit joko kieltäytynyt tai kehitellyt jotain muuta, tai no... riippuu esittäjästä.

Riippuu tehtävänannosta. Sanoittajalta voidaan pyytää tietynlaista tekstiä tietylle artistille, tai sanoittajalle voidaan antaa vapaat kädet. Käännöskilpailuissa meillä on aina vapaat kädet. Mielestäni tätä vapautta kannattaa käyttää. Vaikka menestystä ei tulisikaan, tulee ainakin parempi mieli.

Diggari kirjoitti:Vapaista hyvistä käännöksistä käytän itsekseni nimitystä UIT-teksti, eli kelpo vitsikäs teksti Uuden Iloisen Teatterin revyyseen (mutta ei levytettäväksi...). Ne ovat laulettavia ja käyttökelpoisia julkisemminkin ja saavat minulta pisteitä.

Ajattelin itsekin UIT:tä eilisen viestini ohessa. Vertauksessa on se heikkous, että vapaat käännökset eivät ole aina vitsikkäitä, ja silloinkin kun ovat, vitsikkyys on sivuseikka. Minulla ei ole koskaan liikaa ideoita, vitsikkäistä ideoista puhumattakaan. Jos ylipäänsä keksin aiheen, joka tuntuu mieluisalta, teen sanoituksen siitä.