Viisukuppila

Violette kirjoitti:

Timoteus kirjoitti:Siis normien mukaan käydään Bosnia ja Hertsegovinassa.

Toi on kyllä pönö sääntö ja tajusinpa muuten juuri palauttaneeni käännöksen, johon ensin laitoin "Bosnia ja Hertsegovinassa" mutta korjasin sen sitten "Bosniassa ja Hertsegovinassa" intuitioni mukaan No joo, onneksi oli pelkästä harjoitustehtävästä kyse eikä oikeasta toimeksiannosta.

Yksinkertaisinta ja parempaa olisi, jos Kielitoimisto päättäisi, että maan nimi suomeksi olisikin "Bosnia-Hertsegovina" tuon ja-version sijasta. Eihän pitäisi olla mitään velvollisuutta seurata tasan tarkkaan kansainvälistä käytäntöä. Yhdysviiva olisi parempi vaihtoehto. Silloin ei tulisi tuota taivutusongelmaakaan. Sama olisi koskenut Serbia-Montenegroa, silloin kun se oli valtiona vielä olemassa.

Kai tuo ja-sääntö perustuu siihen, että muuten paikat miellettäisiin erillisiksi.

Miten tuo yhdysviivaisten taivutus sitten meneekään? Taipuuko tuollaisista Serbioista-Montenegroistakin molempi osa Uuden-Seelannin tavoin? Vai riippuuko molempien osien taipuminen siitä, onko alku-osa adjektiivi?

Huilumies kirjoitti:Yksinkertaisinta ja parempaa olisi, jos Kielitoimisto päättäisi, että maan nimi suomeksi olisikin "Bosnia-Hertsegovina" tuon ja-version sijasta.

Tämänkin muodon olemassaolo kyllä tunnustetaan.

http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2377#N1079F

Naali kirjoitti:Vai riippuuko molempien osien taipuminen siitä, onko alku-osa adjektiivi?

Siitä juuri. Adjektiivinen alkuosa taipuu mutta muunlainen ei.

UFOPOLI kirjoitti:

Jónsì kirjoitti:Mitkä olisivat foneettiset merkit tamperelaiselle ällälle ja ärrälle?

Joku joskus väitti minulle, että r olisi [ɾ], mutta en sitten tiedä...

Se on ainoa, jota itsekin osasin miettiä, mutta en osannut sanoa varmaksi. Se jotenkin ei kuulosta oikealta. Olisipa minulla pääsy sopiviin tietokantoihin, niin voisi tarkistella.

Eiköhän SUT soveltuisi paremmin suomen kielen murteiden äänteiden kuvaamiseen. Oliskohan siellä soveltuvaa? En tietenkään jaksa nyt itse etsiä ja kaivaa

"Tähtipelaaja saatiin rysän päältä kiinni - oli ostamassa huumebongia"

Enpä ollut aikaisemmin bongiin törmännyt. Ilmeisesti kyseessä oli jonkinlainen vesipiippu.

Iltalehden juttu

Minä olen törmännyt bongeihin useastikin.

Mitä tässä nyt on haettu?

STT/HS kirjoitti:Presidentti Halonen alkoi tviitata

Presidentti Tarja Halonen on ryhtynyt käyttämään mikrobloggauspalvelu Twitteriä. Halosen kaksi ensimmäistä tweettiä lähetettiin perjantaina.

(Kursivoinnit omiani.)

Aika epäloogista puhua ensin kotoutetusti tviittauksesta ja jo uutisen toisessa virkkeessä vaihtaa erikoislainaan (vai sitaattilainaan?). Onkohan tuo fennistinen kannanotto vai vain "rokkaava" otsikko...

Heidi Partanen on kirjoittanut Kielikellon numerossa 3/2009 seuraavasti:

Yhteisöpalveluiden englanninkielisistä erisnimistä käytetään myös suomenkielisiä vastineita: Facebook on Naamakirja, ja mikroblogi Twitterille on ehdotettu vastinetta Sirkutin. Twitterin käyttäjät eivät vain tweettaa tai twittaa (engl. to tweet), vaan he sirkuttavat, livertävät tai visertävät eli kirjoittavat lyhyitä viestejä siitä, mitä he ajattelevat tai tekevät juuri nyt.

Minä kyllä tweettaan mieluiten. Nuo livertelyt sun muut ovat mielestäni kyllä erittäin kaukaa haettuja, ja näin sanon vaikka yleensä kannatan fennistisiä ilmauksia.

:hoitsu: Lääkepula viivästyttää teloituksia Yhdysvalloissa äskettäisen uutisen mukaan. Kyseistä lääkeainetta valmistaa vain yksi lääkeyhtiö. Raaka-ainepulan takia se pystyy jatkamaan tuotantoaan vasta ensi vuonna, ja lääkkeen tuoreimman erän viimeinen käyttöpäivä on jo lähellä.

Onko Raid hyönteislääke? Onko sariini hermolääke? Onko aine, jolla rottia tapetaan, rotanlääkettä?

STT:n / AFP:n uutinen kertoo lääkkeen olevan osa kolmen aineen sekoitusta, jota uutistoimistot eivät kuitenkaan nimitä cocktailiksi. Lääke vaivuttaa teloitettavan tajuttomuuteen. Toinen lääke halvaannuttaa lihakset ja kolmas pysäyttää sydämen. Terveysvaikutus on sataprosenttinen: hoidon jälkeen potilas ei kärsi enää mistään.

Kuullostaa

- olen törmännyt tuohon väärään? muotoon kirjoittaa sana kuulostaa tosi usein, aiemmin en juurikaan. Voi toki olla että en vain iole huomannut, minulta menee usein nämä kaksoikonsonanttijutut itseltäkin ohariksi, mutta jotenkin tuntuu, että tuosta on tullut nyt miltei muoti kirjoittaa sana väärin - vai onko tämä joku uusi hyväksytty kirjoitusasu?

Itsellä ei korva koskaan olisi ohjannut siihen toista ällää, eihän sitä ole puheessakaan. Tai onko kyse jostain murrejutusta? Minusta verbi kuullostaa kuulostaa enemmän kuullottamiselta, siis esim. sipulien käsittelyltä pannulla tai mahdollisesti läpikuultavalla maalilla käsittelyltä - vaikka jälkimmäinen taitaa olla kuultomaalaamista

En usko, että on hyväksytty yhtään mihinkään. Itse ainakin sanon "kuullostaa" ja niin taitavat sanoa monet muutkin. Saattaa tosiaan olla, että noin sanotaan jossain murteessa sitten enemmän, jos ei ole sulle tuttu.

^ en mä enää tiedä miten se sanotaan Helsingissä, koska kun sanaa alkaa miettimään niin tuo kahdentuva ällä on jotenkin sellainen, että siitä onkin vaikea saada otetta. Mutta jos sanon "mustse kuulostaa hyvält" niin ei siihen minusta kahta tule sanottunakaan ja tosiaan ikinä ei ole edes käynyt mielessä että sen voisi kirjoittaa kahdella ällällä - toisin kuin nämä -ppa: katsoppa-virheet, joissa poiketaan selkeästi puheesta. Toki niistä varoitellaankin.

Mä olen myös ihmetellyt tuota kuullostaa-muotoa ja ollut sitä mieltä, ettei kukaan sano niin. Mutta jos Naali sanoo, niin olenkin vaan kuuro.

Mun kielitaju tosiaan on tuon kuullostamisen kannalla. En tiedä muista, mutta oletan, että jonkun muunkin täytyy olla samaa mieltä. Oon olettanut, että tää on joku vähän vastaava kuin "enään".

Edit: Niin siis siinä on ehkä sellainen puoltoista ällää. Mutta siis ehdottomasti enemmän kuin yksi.

Mä sanon ainakin ihan ronskisti kuullostaa

Kyllä Itkosen Uuden kielioppaan mukaan ainoa oikea muoto on kuulostaa.

^Siitä olen ollut samaa mieltä koko ajan. Mutta lähdinkin tietty heti pohtimaan, miksi sitten kuullostaatakin näkyy.

Saamattaessani unta aloin taivutella päässäni sanoja, kunnes mikä-sanan muodot alkoivat aiheuttaa siinä määrin päänvaivaa, ettei ole enää selvää, kumpi on syy ja seuraus. Olen näitä miettinyt ennenkin, ja jotenkin tuntuu, että tulen joka kerran eri tulokseen...
Haa, aukikirjoittaminen vähän selvensikin asiaa Tosin samalla syntyi uusi kysymys: ovatko kaikkien muiden kuin nominatiivin monikot identtisiä yksiköiden kanassa?

^ Voisin kyllä sanoa (mutten kirjoittaa) osaa mitä-sanan monikoista pitkällä iillä.

Afrikassa on kaksi Kongoa: Kongon tasavalta ja Kongon demokraattinen tasavalta. Näiden maiden kansalaiset voidaan erottaa toisistaan liittämällä maan pääkaupunki kansalaisuuden etuliitteeksi: brazzavillenkongolainen ja kinshasankongolainen. Mielenkiintoista!

^Sama olen huomannut minäkin. Mutta sanokaapas seuraavista maista, miten niiden kansalaisia pitäisi kutsua:

Arabiemiirikunnat, Dominikaaninen tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta

Keski-Afrikan tasavallassa varmaan asuu keskiafrikkalaisia
Noita muita varmaan sanotaan vain noiden maiden asukkaiksi... Toisaalta, olisko arabiemiirikuntalainen niin huono sana

Dominikaanilainen ja arabiemiirikuntalainen. Muut mieltä askarruttavat voi tarkistaa täältä.

Jónsì kirjoitti:Kotuksen arkistosta löytyi seuraava pätkä:

"Myös Suomen kielen perussanakirja suosittelee muotoa muffini eikä muffinssi

Tämä vanha muffini/muffinssi juttu tuli mieleeni smurffeista, joista puhuttiin juuri toisessa ketjussa. Niistä smurffeistakin, mutta näistä nyt ensin. Nimittäin ruotsissahan tämä leivonnainen on edelleen "muffins" kuin myös ilmeisesti Norjassa. Ja siis oli meillä muffinssi, ja meille varmaan tuli ruotsinkielisenä lainana, ennen kuin jotkut sitä alkoivat vääntää tyhmään muotoon muffini.

Mutta sitten smurffehin, jotka liittyvät muffinsseihin sikäli, että jos muffinsseissa vedotaan alkuperäisen kielen alkuperäiseen muotoon muffin, niin Smurffien kohdalla on tehty ihan toisin. Kyse on ollut alkujaan niistä "Les Schtroumpfs" hahmoista, joista meillä tehtiin Strumffeja. Mutta sitten tuli joku brittipiirretty Smurfs ja väännettiin siihen muotooon, ihan tuosta noin vaan välittämättä mistään . Varmaan kielitoimistokaan tästä sano yhtään mitään, meidät jotka tutustuimme lapsena Strumffeihin strumffaattiin ihan törkeästi!

Missä logiikka, kysyn vain!

ta1ja kirjoitti:Varmaan kielitoimistokaan tästä sano yhtään mitään, meidät jotka tutustuimme lapsena Strumffeihin strumffaattiin ihan törkeästi!

Todella törkeästi meidät strumffattiinkin! Kielitoimisto saisi puuttua asiaan, kun kerran vaivautuvat yrittää saada meidät sanomaan muffini muffinsin sijaankin!

Minä: Onko sun mielestä kepolla ja kipolla jotain eroa?
Mieheni: On. Keppoa ei ole olemassa.

Kysynkin siis teiltä. Käytättekö sanaa keppo? Jos käytätte, onko sillä eri merkitys kuin kipolla? Sanakirjani määrittelee kipon kauhaksi tai mukiksi. Keppoa ei sanakirjasta löytynyt. Käytän sanaa keppo merkityksessä astia, kulho tai vati. Yleensä jokin, jossa säilytetään joitain pieniä esineitä.

Mielestäni ero on se, että kipossa on jokin uloke, josta voi pitää kiinni. Kepossa ei ole.

Rousku kirjoitti:Pragmaattisena pointtina sanoisin, että on todella epäkäytänöllistä, jos noin pieni semanttinen ero (kahvaa vai ei) osoitetaan noin pienellä äänneasun erolla. Jos pyydät "toisitko minulle jonkun kepon tänne", niin on hyvin mahdollista että saatkin kipon, koska luultavasti olet tilanteessa jossa kuulija voi olettaa sinun tarvitsevan kippoa (eikä esim. hiustenkuivaajaa), jolloin merkitys ei ohjaa kuulovaikutelmaa oikeaan suuntaan.

Riippuu siitäkin, että kuinka tarkasti määritelty raja tuo on, vai voiko kippoa ja keppoa vaihtaa vapaasti yleistermeinä tarkoittamaan suhteellisen samanlaisia astioita, siitä huolimatta, että niillä voidaan myös erottaa kahvallisuus.

Sinänsä noin pieni äänteellinen ero ei olisi mikään yllätys, jos kahdella samalla on ollut sama kanta, kuten niin usein lähimerkityksellisillä sanoilla. Ruotsissakin liggan ja läggan ero on vähän vastaavanlainen.

Käytän sanaa kippo todella vähän, joten tekemäni erottelu oli lähinnä arvailua siitä, teenkö näiden välillä merkittävää erottelua. Mietittyäni asiaa hieman lisää tulin siihen tulokseen, että saatan käyttää kippoa merkityksessä mikä tahansa astia, mutta en kutsuisi mukia kepoksi.