CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Hillittömän suloinen pentu!
Pieni pentukuume kummittelee täälläkin välillä, mutta onneksi nuo omat kakarat ovat 3 vuoden iästään huolimatta ihan pentumaisia edelleen, koska ovat cornish rexejä. Kaksioon en halua yli kahta kissaa hankkia, vaikka kuinka tekisi mieli hankkia sphinxin pentu.
Pieni pentukuume kummittelee täälläkin välillä, mutta onneksi nuo omat kakarat ovat 3 vuoden iästään huolimatta ihan pentumaisia edelleen, koska ovat cornish rexejä. Kaksioon en halua yli kahta kissaa hankkia, vaikka kuinka tekisi mieli hankkia sphinxin pentu.
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Pöllämystynyt pikku söpöstys.
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Sievä pentu . Onko se siis siellä maalla ja olet sitten tuomassa sen mukanasi kun tulet pois, vai oletko viemässä sitä maalle? Ihan sillä kysyn, kun on vielä todella pieni, ainakin tuossa kuvassa.
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 4000
- Liittynyt: 01 Helmi 2006, 15:06
- Paikkakunta: Helsinki
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Heinäkuun puolessa välissä ovat luovutusiässä ja silloin olen menossa maalle Useampikin pentu on tarjolla ja ajattelin jos otan kissan, niin sitten haluan ottaa , koska päivisin olen töissä ja turhan kauan joutuisi yksin olemaan päivät pitkät poloinen
Ihan voitais olla ilman niitäkään siel näin.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Ehdottomasti kannattaa ottaa kaksi. Meillä ainakin kissat leikkivät enemmän keskenään kuin minun kanssani. Kissa tarvitsee lajitoverin, jonka kanssa riehua ja painia. Toki jotkut kissat viihtyvät parhaiten yksin, mutta varsinkin pennulle kaveri on tärkeä. Hankin kissani aikoinaan eri pentueista, joten toinen joutui olemaan yksin muutaman viikon ja alkoi jo sinä aikana häiriökäyttäytyä kaverin puuttuessa.
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tajuttoman suloinen ilmestys tuo pentu En varmaan itse pystyisi kieltäytymään, jos mulle tyrkytettäisiin tuollaista lutumutuista
Sitten joskus kun kissanomistajaksi rupean, niin aion myös ottaa kaksi kisua. Toisaalta olen harkinnut ottavani kissan eläinsuojeluyhdistyksen kautta ja ainakin joskus kissojen kohdalla saatetaan kertoa niiden luonteenpiirteistä. Jos sieltä löytyisi kisu, jonka kerrottaisiin viihtyvän parhaiten ainoana lemmikkinä ja jopa inhoavan lajitovereitaan, saattaisin siinä tapauksessa huolia myös sellaisen. Mutta, sen aika ei ole vielä.
Sitten joskus kun kissanomistajaksi rupean, niin aion myös ottaa kaksi kisua. Toisaalta olen harkinnut ottavani kissan eläinsuojeluyhdistyksen kautta ja ainakin joskus kissojen kohdalla saatetaan kertoa niiden luonteenpiirteistä. Jos sieltä löytyisi kisu, jonka kerrottaisiin viihtyvän parhaiten ainoana lemmikkinä ja jopa inhoavan lajitovereitaan, saattaisin siinä tapauksessa huolia myös sellaisen. Mutta, sen aika ei ole vielä.
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kannattaa tosiaankin ottaa kaksi kisua samalla kertaa, kissa on lähes aina onnellisempi lajitoverin kanssa. Onneksi tuo kissan luovutusikä on nykyisin se 12 viikkoa, kurjaa on, että monet ottavat yhden pennun jo 7-8 viikkoisena, jolloin sen pitäisi olla vielä tiiviisti emon ja sisaruksien kanssa. Jostain syystä ei vaan tahdo mennä perille tuo kissanpennun korkeampi luovutusikä, moni luulee, että se on sama kuin koiranpennulla.
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Mutka annettiin varmaan juuri 8-viikkoisena ja siitä tuli ihmeen ihmisrakas. Se nuolee meitä niinkuin emoaan ja on muutenkin niin pikkuinen ja pehmoinen meidän kanssa.
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
AI TÄÄLLÄ ON KISSAIHMISILLE OMA HÖSSÖTYSPALSTA!
Meille tuli kaks kissan pentua perjantaina, hyvin ovat kotiutuneet. Onneks otettiin kaks, on varmaan noillakin hauskempaa kun on joku leikkitoveri, ja yhdesta tulis vaan riitaa, "kenen vuoro pitää sylissä". Oskar ja Saara ovat nimet, tämän vuoden suomen karsinnat mukaan Saarasta kuva http://theikker.deviantart.com/#/d3hk3mm
Olen aivan myytyy, mie oon aina halunnu kissanpennun, ja nyt omistan kaks
Meille tuli kaks kissan pentua perjantaina, hyvin ovat kotiutuneet. Onneks otettiin kaks, on varmaan noillakin hauskempaa kun on joku leikkitoveri, ja yhdesta tulis vaan riitaa, "kenen vuoro pitää sylissä". Oskar ja Saara ovat nimet, tämän vuoden suomen karsinnat mukaan Saarasta kuva http://theikker.deviantart.com/#/d3hk3mm
Olen aivan myytyy, mie oon aina halunnu kissanpennun, ja nyt omistan kaks
Voisinpa juoksennella auringon alla.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Ihana pieni Saara Kyllä kissanpennut ovat ehkä suloisimpia eläinvauvvoja
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Voi kun suloinen tuo Saarakin on
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tuo Saara on oikeasti ihan liian ylisuloinen. Sen turkki näyttää niin paksulta, varmaan on pehmeä.
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
On, oikein pörröinen
Voisinpa juoksennella auringon alla.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kissanruokakeskustelua.
Meillä syötetään märkäruokana Applawsin tuotteita, mutta läheinen lemmikkikauppamme ei jostain syystä ole enää pitkään aikaan saanut tukusta näitä isona pakkauksena ja yksittäisinä ostaminen on aika turhauttavaa ja kalliimpaa tietysti. Netin kautta saisi tilattua Zooplussalta noita ja aloin tsekkailla muitakin vaihtoehtoja.
Sieltä löytyisi myös Terra Felis-märkiksiä, jotka ymmärtääkseni ovat todella laadukkaita. Näytepakkausta en kuitenkaan löytänyt ja siksi jäi mietityttämään, kannattaako ostaa isoa pakkausta. Kissani heittäytyvät usein nirsoiksi, mitä omituisimpia ruokia kohtaan. Huonolaatuisiin märkiksiin toinen ei koske ollenkaan, toinenkin vain maistaa, mutta nirsoilu kohdistuu myös moniin laadukkaisiin merkkeihin. Syökö jonkun kissa noita? Jos meillä nirsoillaan, voisin sitten myydä sopuhintaan eteenpäin...?
Yleistäkin höpinää olisi kiva aiheesta saada. Raksuina käytän Royal Caninin Indooria. Märkiksinä ensisijaisesti Applawseja, jotka ovat kissojeni ehdottomia lemppareita niin kala- kuin kanaversionakin. Ihan tavallista lihaa yritän silloin tällöin syöttää, mutta eivät nuo oikein innostu siitä. Olisikin kiva löytää joku hyvä naudan- tai sianlihamärkis, etteivät aina söisi vain kalaa tai kanaa raksujen lisäksi.
Eilen yritin myös keltuaista, koska leivontaan tarvitsin pelkän valkuaisen eikä keltuaiselle ollut käyttöä. Suurella epäluulolla suhtautuivat. Toinen uskalsi sentään maistaa, mutta keltuaiskokeilu taisi siis jäädä meillä kertaluontoiseksi.
Meillä syötetään märkäruokana Applawsin tuotteita, mutta läheinen lemmikkikauppamme ei jostain syystä ole enää pitkään aikaan saanut tukusta näitä isona pakkauksena ja yksittäisinä ostaminen on aika turhauttavaa ja kalliimpaa tietysti. Netin kautta saisi tilattua Zooplussalta noita ja aloin tsekkailla muitakin vaihtoehtoja.
Sieltä löytyisi myös Terra Felis-märkiksiä, jotka ymmärtääkseni ovat todella laadukkaita. Näytepakkausta en kuitenkaan löytänyt ja siksi jäi mietityttämään, kannattaako ostaa isoa pakkausta. Kissani heittäytyvät usein nirsoiksi, mitä omituisimpia ruokia kohtaan. Huonolaatuisiin märkiksiin toinen ei koske ollenkaan, toinenkin vain maistaa, mutta nirsoilu kohdistuu myös moniin laadukkaisiin merkkeihin. Syökö jonkun kissa noita? Jos meillä nirsoillaan, voisin sitten myydä sopuhintaan eteenpäin...?
Yleistäkin höpinää olisi kiva aiheesta saada. Raksuina käytän Royal Caninin Indooria. Märkiksinä ensisijaisesti Applawseja, jotka ovat kissojeni ehdottomia lemppareita niin kala- kuin kanaversionakin. Ihan tavallista lihaa yritän silloin tällöin syöttää, mutta eivät nuo oikein innostu siitä. Olisikin kiva löytää joku hyvä naudan- tai sianlihamärkis, etteivät aina söisi vain kalaa tai kanaa raksujen lisäksi.
Eilen yritin myös keltuaista, koska leivontaan tarvitsin pelkän valkuaisen eikä keltuaiselle ollut käyttöä. Suurella epäluulolla suhtautuivat. Toinen uskalsi sentään maistaa, mutta keltuaiskokeilu taisi siis jäädä meillä kertaluontoiseksi.
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Mun kissa ei suostu märkäruoista syömään oikeastaan mitään muuta kuin Whiskasia. Paska maku Kuivaruoista menee kaikki. Näin kesällä kyllä märkäruoka ei ole muutenkaan kovassa huudossa. Keltuaista on kokeiltu, samoin melkein kaikkea muuta mahdollista. Katkaravut kelpasivat parhaiten, mutta mistään ei tunnu löytyvän sellaisia pakasterapuja, joita ei ole lainkaan valmiiksi suolattu. Noh, ei minulla nykyään ole pakastintakaan, joten ei niistäkään juuri iloa ole. Pullaahan tuo tietenkin söisi kaikkein mieluiten
Homer: The problem in the world today is communication. Too much communication.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Täälläkin kaikki aivan älytön menee kaupaksi kyllä. Toinen on innoissaan kaikesta todella mausteisesta ruoasta, joten lautaset on parempi huuhdella heti hyvin, ettei kissa pääse sitä nuolemaan. Toinen taas fanittaa jogurttia ja molemmat tykkäävät jäätelöstä. Siinä annan sen verran periksi, että joskus saavat nuolla pienen tipan lusikasta.
Syövät noita kunnon märkiksiä mielellään, joten sinänsä en ole kovinkaan huolissani kissojeni ravinnosta. Mitä nyt raksut kelpaavat toiselle liiankin hyvin, joten täytyy olla tarkkana, ettei anna liikaa. Se söisi itsensä varmaan ihan palloksi, jos vain antaisi mahdollisuuden. Nuorempi taas on niin keskittymishäiriöinen riehuja, että välillä se täytyy kantaa ruokakupille, että muistaisi syödä. Uskomatonta, kuinka erilaisia saman rodun edustajat voivat olla. Toinen on pelkkää nahkaa ja toisen syömistä saa koko ajan olla estämässä.
Syövät noita kunnon märkiksiä mielellään, joten sinänsä en ole kovinkaan huolissani kissojeni ravinnosta. Mitä nyt raksut kelpaavat toiselle liiankin hyvin, joten täytyy olla tarkkana, ettei anna liikaa. Se söisi itsensä varmaan ihan palloksi, jos vain antaisi mahdollisuuden. Nuorempi taas on niin keskittymishäiriöinen riehuja, että välillä se täytyy kantaa ruokakupille, että muistaisi syödä. Uskomatonta, kuinka erilaisia saman rodun edustajat voivat olla. Toinen on pelkkää nahkaa ja toisen syömistä saa koko ajan olla estämässä.
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Mutka syö niin kummallisia asioita. Kurkkuja, vohveleita (se oikein haukkaa niitä. ), irtokarkkeja (se on nuoleskellut sitä samaa kohta vuoden), currykastiketta (joo ei anneta koska se on niin tulista) ja leivänmurusia. Tässä nopealla muistelulla.
Ja sitten taas nuo peruskissanruoat ovat niin epäsäännöllisiä. Joskus kupit ihan tyhjät ja joskus paastotaan parikin päivää.
Ja sitten taas nuo peruskissanruoat ovat niin epäsäännöllisiä. Joskus kupit ihan tyhjät ja joskus paastotaan parikin päivää.
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Sun kissat on vaan niin parhaita.Nehaka kirjoitti:Täälläkin kaikki aivan älytön menee kaupaksi kyllä. Toinen on innoissaan kaikesta todella mausteisesta ruoasta, joten lautaset on parempi huuhdella heti hyvin, ettei kissa pääse sitä nuolemaan. Toinen taas fanittaa jogurttia ja molemmat tykkäävät jäätelöstä.
What color is your life?
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Ihanan häröjä ruokailutottumuksia!
Mun kaverin kissa rakastaa kaikkea roskaruokaa ja tulee aina sohvalle kyttäämään, josko jotain murusia tippuisi lattialle. Sen suurinta herkkua on suklaa, mutta sitä se ei kyllä saa syödä.
Mun kaverin kissa rakastaa kaikkea roskaruokaa ja tulee aina sohvalle kyttäämään, josko jotain murusia tippuisi lattialle. Sen suurinta herkkua on suklaa, mutta sitä se ei kyllä saa syödä.
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Joo, jogurtti on ihan parasta. Samoin makaroni ja myslipatukat. Viimeisin havaittu omituisuus taisivat olla pähkinät. Mutta kuivaruokaa todellakin menisi alas vaikka kuinka paljon. Ja vesi pitää tottakai juoda suoraan kraanasta.
Homer: The problem in the world today is communication. Too much communication.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Meillä kissojen perusruokavalio koostuu tuoreesta lihasta ja kalasta sekä eläinkaupan raksuista, tällä hetkellä on Golden Eaglen vanhoille kissoille tarkoitettu nivelruoka. Teollisia märkäruokia syötän jonkin verran ja ne ostan paikallisesta eläinkaupasta, jossa on täysin lisäaineettomia ruokia, esim. Animondan erilaiset ruoat.
Mutta perusruokana siis käytän ihan ihmisille tarkoitettua lihaa, esim. possunsuikaleita ja naudanlihaa luomuna. Kanan annan kypsennettynä rintafileenä, nahka vaan hyvin pois ensin. Kalaa saavat muutaman kerran kuussa, silakka raakana ja järvikala kypsennettynä. Näiden lisäksi vähän maitotuotteita, herkkua on erityisesti turkkilainen jogurtti, johon on sekoitettu vähän kuohukermaa, samaa herkkua syö emäntäkin . Ja keitettyä kananmunan keltuaista ne saavat yleensä silloin, kun emäntäkin syö keitettyjä munia.
Mutta perusruokana siis käytän ihan ihmisille tarkoitettua lihaa, esim. possunsuikaleita ja naudanlihaa luomuna. Kanan annan kypsennettynä rintafileenä, nahka vaan hyvin pois ensin. Kalaa saavat muutaman kerran kuussa, silakka raakana ja järvikala kypsennettynä. Näiden lisäksi vähän maitotuotteita, herkkua on erityisesti turkkilainen jogurtti, johon on sekoitettu vähän kuohukermaa, samaa herkkua syö emäntäkin . Ja keitettyä kananmunan keltuaista ne saavat yleensä silloin, kun emäntäkin syö keitettyjä munia.
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Olen useasti yrittänyt noita Animondan märkiksiä tarjota, mutta ne ei jostain syystä meillä uppoa. Käyvät haistamassa ja sen jälkeen kuopivat jonkun aikaa lattiaa lautasen ympärillä yrittäen peittää ruoan. Sitten se lopulta vaan kuivahtaa lautaselle ja täytyy heittää roskiin. Olisi kiinnostavaa löytää se juttu, mikä kissojani joissain märkiksissä häiritsee, koska tuota tapahtuu monilla erilaisilla märkiksillä riippumatta ruoan sisällöstä tai laadusta.
Otin nyt sitten riskin ja tilasin niitä Terra Felis -märkiksiä. Saa nähdä, kelpaako meidän nirppanokille.
Otin nyt sitten riskin ja tilasin niitä Terra Felis -märkiksiä. Saa nähdä, kelpaako meidän nirppanokille.
Practically perfect people never permit sentiment to muddle their thinking.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Meillä on noiden märkiksien kanssa niin, että ensin kisut syövät jotain uutta mielellään, mutta jos sitä antaa usein, niin eipä enää kelpaakaan. Välillä kun syöttää jotain muuta, niin taas kelpaa entinenkin . Varsinkin pateiden kanssa käy näin, kastikkeessa olevat kelpaavat varmemmin. Hyytelöt eivät ole meillä oikein suosiossa, enkä niitä mielellään syötäkään, ainakaan silloin, jos ne on hyytelöity soijalla.
Ostin viime viikolla jotain luomumärkistä, mutta en nyt muista sen nimeä. Tykkäsivät todella paljon.
Ostin viime viikolla jotain luomumärkistä, mutta en nyt muista sen nimeä. Tykkäsivät todella paljon.
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 4000
- Liittynyt: 01 Helmi 2006, 15:06
- Paikkakunta: Helsinki
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Tuollaisa ovat nyt
Ihan voitais olla ilman niitäkään siel näin.
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Minulle kanssa. Tuo ne tänne niin saan paapoa ne pilalle.
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Sonja-kissani söi kuivattuja taateleita ja oikeastaan mitä tahansa, mitä löysi lattialta, esim. teipinpaloja. Poikansa Viljami rakasti suklaata ja tuli väkisin syömään sitä mun kädestä, kun söin suklaakeksejä Sääli, ettei suklaata voi kissalle antaa, moni katti tulisi kai ikionnelliseksi.
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
^^ Meinasin kuolla ihkutuskohtaukseen, miten voi olla jotain noin suloista?! Lisäksi nuo pennut ovat aivan erityisen kauniin värisiä. Siniset kissat
Miksi kissat ovat niin ihania? Onneksi pääsen ensi viikonloppuna hellittelemään ystäväni kolmea kisuliinia.
Teipinpalat Ihanan röyhkeä tuo ViljamikinViolette kirjoitti:Sonja-kissani söi kuivattuja taateleita ja oikeastaan mitä tahansa, mitä löysi lattialta, esim. teipinpaloja. Poikansa Viljami rakasti suklaata ja tuli väkisin syömään sitä mun kädestä, kun söin suklaakeksejä Sääli, ettei suklaata voi kissalle antaa, moni katti tulisi kai ikionnelliseksi.
Miksi kissat ovat niin ihania? Onneksi pääsen ensi viikonloppuna hellittelemään ystäväni kolmea kisuliinia.
You're not ugly, you are smart, talented
And have abilities to make the world better
And have abilities to make the world better
- TomppaJr
- Koordinaattori
- Viestit: 37071
- Liittynyt: 05 Huhti 2010, 11:42
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Kiitos, sinäkin olet ihana. Ja suloinenkin!Aintsu kirjoitti:^^ Meinasin kuolla ihkutuskohtaukseen, miten voi olla jotain noin suloista?! Lisäksi nuo pennut ovat aivan erityisen kauniin värisiä. Siniset kissat
(Meni ^^:t vähän väärin. )
Meow cat, please meow back.
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Sööttejä noi siniset pennut
Jos joku etsii maatiaiskissan pentuja, niin yhdellä mun kaverilla on 7! Emo on eläinsuojeluyhdistyksen huostaanottama ja todella ihmisrakas. Pentujen väreinä punainen (lienee tiikeri), kilpikonna, sinisiä ja yhden väristä en päässyt tarkalleen selville omistajan kuvauksen perusteella, mutta lienee sinikilpikonna tai joku sinikuvioinen kilppari.
Mun kissat eivät syö onneksi suklaata, eikä oikeastaan muutakaan makeaa. Tosin ensimmäinen rotukissani, jo edesmennyt Jenni varasti kerran jouluna yöllä suklaakonvehteja rasiasta. Onneksi ainoana seurauksena oli sekaisin mennyt maha. Kissalle suklaa ei ole niin vaarallista kuin koiralle.
Jos joku etsii maatiaiskissan pentuja, niin yhdellä mun kaverilla on 7! Emo on eläinsuojeluyhdistyksen huostaanottama ja todella ihmisrakas. Pentujen väreinä punainen (lienee tiikeri), kilpikonna, sinisiä ja yhden väristä en päässyt tarkalleen selville omistajan kuvauksen perusteella, mutta lienee sinikilpikonna tai joku sinikuvioinen kilppari.
Mun kissat eivät syö onneksi suklaata, eikä oikeastaan muutakaan makeaa. Tosin ensimmäinen rotukissani, jo edesmennyt Jenni varasti kerran jouluna yöllä suklaakonvehteja rasiasta. Onneksi ainoana seurauksena oli sekaisin mennyt maha. Kissalle suklaa ei ole niin vaarallista kuin koiralle.
YOU NEVER KNOW HOW STRONG YOU ARE UNTIL BEING STRONG IS THE ONLY CHOICE YOU HAVE.
-
- Kanta-asiakas
- Viestit: 4000
- Liittynyt: 01 Helmi 2006, 15:06
- Paikkakunta: Helsinki
Re: CatCat-Kissakissa: Karvaisten ystäviemme elämästä
Noiden emo on aivan erivärinen, siis joku ruskeavalkoinen Siksi en käsitä miten nuo pennut voivat olla ihan erivärisiä ja kun niillä on noin siniset silmätkin Näitä pentuja ei siis ole kuin kaksi ja jos saan ne, niin milloin ne voi leikata? Ja jos ovat yhdessä koko ajan ja jos niitä ei leikata, onko mahdollista, että ne pariutuisivat keskenään?
Ihan voitais olla ilman niitäkään siel näin.