Vuosi: 1976
Kappale: Pump pump
Esittäjä: Fredi & Friends
Säveltäjä: Matti Kalevi Siitonen
Sanoittaja: Pertti Reponen
Kapellimestari: Ossi Runne
Sijoitus: 11./18
Pisteet: 44
Sanat: http://www.diggiloo.net/?1976fi
Karsinnan tulos: http://natfinals.webuda.com/70s_80s/Finland1976.html
Matti "Fredi" Siitosen (s. 23.7.1942 Mikkeli) varhaiset vaiheet varjosta suojasta 1960-luvun lopun ensimmäisiin iskelmähitteihin ovat tulleet Viisulan lukijoille jo tutuiksi. Tarinamme jatkuu vuosikymmenen vaihteesta, kun Fredi osui todelliseen kultasuoneen hitillään "Kolmatta linjaa takaisin" ja hänestä tuli koko kansan iskelmätenori. Vuonna 1969 oli nähnyt päivänvalon Fredin ensimmäinen lp-levy "Fredi", joka oli käytännössä kokoelma hänen soolosingleistään vuosilta 1965-1969.
Vuonna 1972 Fredi levytti oman suositun näkemyksensä ikivihreästä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" ja samanniminen tuttuja rakkauslauluja sisältänyt lp myi hyvin. Levy sai samantapaista jatkoa heti seuraavana vuonna, kun lp-levy "Rakkauden sinfonia" julkaistiin. Levy sisälsi jo muutamia Fredin omia sävellyksiä, kuten "Istun ullakolla yksinäin". Supersuosioon Fredi nousi vuonna 1974 osallistuessaan Syksyn Sävel kilpailuun omalla sävellyksellään "Avaa sydämesi mulle". Kappale sijoittui kisassa toiseksi, mutta siitä tuli loppuvuoden suurin levymenestys Suomessa ja samanniminen lp-levy myi yli 60.000 kappaletta eli timanttilevyyn oikeuttavan määrän.
Menestys jatkui heti seuraavana vuonna samalla konseptilla. Uusi hittisävelmä "Rakkauslaulu" esiteltiin Syksyn Sävelessä ja "Rakkauslauluja"-niminen, pääasiassa muiden artistien tunnetuksi tekemiä kappaleita sisältänyt lp, laitettiin myyntiin samaan huumaan. Kaikesta Fredi-huumasta huolimatta suurin noste oli vasta tulossa, kun Fredi laittoi oman sävelmänsä mukaan Suomen euroviisukarsintaan 1976.
Fredi oli haistellut tarkkaan kansainväliset trendit ja rakensi kappaleen ja esityksen tarkasti niitä myötäillen. Aluksi hän pyysi Marion Rungia duettokumppanikseen, mutta tämän kieltäydyttyä kääntyi hän Koivistolaisten puoleen. Koivistolaisista toisen ollessa siunatussa tilassa tuli näyttelijänä ja Mirumaru-yhtyeen riveistä tuttu Titta Jokinen mukaan ryhmään. Fredin mielestä kappaleen esittäjän tuli nimenomaan olla ryhmä. Uusi tanssi Pump" oli villinnyt Euroopan diskoteekit, joten vauhdikas kappale räätälöitiin ajan hengessä aiheen ympärille. Aira Samulin suunnitteli ikimuistoisen koreografian. Fredi ystävineen voitti Suomen karsinnan melko helposti ja sai siten matkalipun Haagin kansainväliseen finaaliin.Kaikkien mieleen ei moinen länsimainen hapatus ollut, vaan jo Suomen karsinnan voittajan kukitustilanteessa tv-kameroiden eteen hyppäsi mielenosoittaja rallattamaan "Euroviisut pump pump, Suomen kansa pump pump". Kookkaana kaverina Fredi sai kuitenkin hipin helposti tuupattua sivuun voitonjuhlaansa häiritsemästä.
Vuoden 1976 Eurovision laulukilpailujen säännöt mahdollistivat Suomen kappaleen esittämisen englanninkielellä ja useissa ennakkoarvioissa edustusporukkamme uskottiin kerrankin sijoittuvan hyvin. Toisin kuitenkin kävi, vaikka jälkikäteen arvioituna 11. tilaa voitaneen pitää kohtalaisena saavutuksena. Seura-lehden lööpin mielestä "Suomi oli liian seksikäs". "Pump pump" levytettiin suomen ja englanninkielen lisäksi myös saksankielisenä versiona. Fredin, Titan ja Annelin lisäksi Haagin lavalla nähtiin pianisti Antti Hyvärinen, joka on myös sovittanut kappaleen, sekä taustalaulajat Irma Tapio ja Aimo Lehro. Suomen vauhdikas esitys elää tänä päivänä omaa elämäänsä mm. erilaisissa euroviisujen hauskimmista hetkistä kertovissa kavalkadeissa.
Laimeahko euroviisumenestys ei Fredin menoa haitannut, vaan hän jatkoi porskuttamista Suomen levylistoilla. Syksyn myötä tuli jälleen osallistuminen Syksyn Säveleen ja vaikka kilpailukappale "Tule illoin" ei ihan kärkikolmikkoon yltänytkään, myi laulun sisältänyt lp "Laula kanssain" kultaa. Euroviisukappale "Pump Pumpia" ei sisällytetty millekään Fredin studioalbumeista, mutta se löytyy useilta kokoelmilta, kuten vuonna 1976 heti tuoreeltaan julkaistulta "Parhaat päältä 2". Coverballadi-reseptiä ryöstöviljeltiin vielä vuoden 1977 albumilla "Jokaiselle joku on kai rakkain", mutta seuraavana vuonna oli luvassa jotain räväkämpää. Jo Syksyn Sävel ehdokas "Syntinen yö" oli teemaltaan ja rytmiltään erilaista Frediä ja perään julkaistu lp "Tänään Fredi" tunnetaan solistin ns. diskolevynä. Mukana on mm. suomenkielinen versio Bee Gees yhtyeen hitistä "Staying alive" eli "Elää mä sain".
Vuonna 1980 Fredi vaihtoi ystävänsä Vexi Salmen houkuttelemana Salmen uuden Gold disc (Levytuottajat) levymerkin artistiksi ja seuraava albumi "Elämä on ihanaa" lanseerattiin jälleen Syksyn Sävel kilpailussa. Suurin menestys alkoi kuitenkin siirtyä jo muiden artistien harteille ja Fredi siirtyi suosiolla taka-alalle. Hän sävelsi kappaleita muille artisteille, kuten Marionille, Hannelle ja Katri Helenalle - pääasiassa Levytuottajien julkaisuille. Yhteensä Fredi on kirjoittanut lauluja n. 150 kpl. Euroviisuihmiset muistavat takuulla myös Katri Helenan upean euroviisun "Katson sineen taivaan" vuodelta 1979, joka on Fredin käsialaa.
Omaa tuotantoakaan ei ole tyystin unohdettu, vaan kerran kymmenessä vuodessa on ilmestynyt albumillinen uutta Frediä: "Maan valitus" 1987, "Tuuli kuvia kuljettaa" 1995 ja "Muuttuvat laulut" 2005. Tuorein pitkäsoitto "Soittaja" on vuodelta 2007. 2000-luvulla Fredi kiersi myös Suomea osana Pop-tenorit-kolmikkoa yhdessä Petri Laaksosen ja Pepe Willbergin kanssa.
Suomen karsintaa 1976
Fredi ja ystävät - Pump pump
Anneli Sari - Mustalaiskaravaani
Markku Aro - Ruska
4. Kirka - Neidonryöstö
6. Monica Aspelund - Joiku
7. Jouko, Kosti ja Paavo - Can-can
9. Paula Koivuniemi - Posket hehkuu ja haitari soi
Aiemmin Viisulassa:
Suomi 1967: Fredi - Varjoon - suojaan
Suomi 1979: Katri Helena - Katson sineen taivaan