Wars for nothing (maanpuolustukselliset asiat)
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Tästä keskustelusta tuli mieleen, että saako totaalikieltäytyjät rikosrekisterin?
Ir laiks, viss kādreiz beidzas. Viens vārds, ej, lai tev veicas. Durvis vējš tūlīt aizraus ciet,
arī man jāaiziet.
arī man jāaiziet.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Ei onneksi sentään.Aancon kirjoitti:Tästä keskustelusta tuli mieleen, että saako totaalikieltäytyjät rikosrekisterin?
Re: All kinds of everything
Meillä ei ole tässä saapumiserässä yhtään B-miestä eikä naista vaikka ollaan yksi historian suurimmista saapumiseristä tällä linnakkeella. Näin ollen mulla saattaa olla mahiksia, kysyin meidän alikessulta, niin se vaan sano et kirjurilla on heti nolla leiripäivää. Kelpais. ja niin, olen siis A-mies.
Mun mielestä sivarista ja intistä on ihan hyötyä ja sivarimiesten ja inttimiesten tulisi suvaita toisiaan. Kukaan sivari ei voi sanoa ettei intistä olisi mitään hyötyä ja toisinpäin. Molemmista varmasti on paljonkin.
Tänään päästiin käsiksi rynkkyihin. Oli kivaa. Muutenkin alkaa viihtymään.
Mun mielestä sivarista ja intistä on ihan hyötyä ja sivarimiesten ja inttimiesten tulisi suvaita toisiaan. Kukaan sivari ei voi sanoa ettei intistä olisi mitään hyötyä ja toisinpäin. Molemmista varmasti on paljonkin.
Tänään päästiin käsiksi rynkkyihin. Oli kivaa. Muutenkin alkaa viihtymään.
Re: All kinds of everything
Käy lähimmässä kirjastossa tai sairaalassa. Tai valtion virastossa. Tai melkein missä tahansa julkisessa elimessä. Todennäköisesti teidänkin yliopiston kirjaston monia toimintoja pyörittävät sivarit.entropia kirjoitti:Niin ehkä minun pitäisi mennä käymään vierailulla jossain sivaripaikassa.
Onneksi itse noudatat tätä ohjettasi.Hurrican kirjoitti:Mun mielestä sivarista ja intistä on ihan hyötyä ja sivarimiesten ja inttimiesten tulisi suvaita toisiaan. Kukaan sivari ei voi sanoa ettei intistä olisi mitään hyötyä ja toisinpäin.
Mistä tän saa poistettua? Apua!
Re: All kinds of everything
Sulla on aina mukavan positiivinen asenne! Itse kun olen tällainen kyynisyyteen taipuvainen...Hurrican kirjoitti: Tänään päästiin käsiksi rynkkyihin. Oli kivaa. Muutenkin alkaa viihtymään.
Re: All kinds of everything
Voin olla mitä mieltä tahansa Suomen maanpuolustuksesta mutta en missään vaiheessa ole sanonut etteikö sivarista olisi hyötyä. Varmasti on, paljonkin. Itse taisit väittää inttiä hyödyttömäksi, vaikka tästäkin on hyötyä ja paljon.
Asenteesta sen verran, että positiivisena pärjää paremmin, mutta parina ekana päivänä kyllä v-tutti ja lujaa! Nyt on ihan kivaa, huumorilla vaan eteenpäin.
Asenteesta sen verran, että positiivisena pärjää paremmin, mutta parina ekana päivänä kyllä v-tutti ja lujaa! Nyt on ihan kivaa, huumorilla vaan eteenpäin.
Re: All kinds of everything
Mitä hyötyä siitä sitten on? Itsehän olen kuitenkin armeijan käymisen hyödyllisyydestä puhunut ihan eri tasolla kuin sinä. Mitä hyötyä on siitä, että parhaassa työ- ja opiskeluiässä olevat nuoret miehet pakotetaan hukkaamaan vuosi valtion rahoilla elämiseen? Samat nuoret missaavat parhaimmillaan kaksi vuotta opiskeluja, koska intin aikana katoaa lukurutiinit eikä inttivuoden jälkeen enää olekaan niin helppo palata takaisin lukemaan pääsykokeisiin. Samaan työsuhteeseen pystyy sentään palaamaan. Intissä kuitenkin juoksennellaan valtion rahoilla metsässä ja sivarit antavat työpanoksensa julkiselle sektorille. Kummastahan mahtaa olla enemmän hyötyä.Hurrican kirjoitti:Itse taisit väittää inttiä hyödyttömäksi, vaikka tästäkin on hyötyä ja paljon.
Mistä tän saa poistettua? Apua!
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Minusta pitäisi olla joko yleiset kutsunnat kaikille, tai sitten koko homman pitää perustua täysin vapaaehtoisuuteen. Ei tämä ole mitään tasa-arvoa, että puolet ikäluokasta pakotetaan armeijaan, sivariin tai vankilaan (ellei saa vapautusta) ja puolet saavat mennä jos haluavat.
Maanpuolustukseen liittyvät valinnat ovat henkilökohtaisia ja jokaisella on niihin varmaan omat syynsä. En ole koskaan tajunnut, miksi muiden valintoja pitää ilkkua ja pitää omaa tietä parhaimpana. Sivariin menevä ei välttämättä ole mikään epäsosiaalinen ressukka, eikä armeijan valitseva mikään sotahullu joka haluaa oppia tappamaan ihmisiä ja leikkiä sotaa. Eiköhän jokaisella ole ihan oikeus päättää asiasta eikä tarvitsisi mollata muita. Tunnen sekä sivareita että armeijan käyneitä ja arvostan kaikkien valintoja yhtä paljon. Ja minusta on hyvä, että Suomessa yleensäkään on armeija. Ei sen ehkä tarvitsisi näin suuri olla, mutta kyllä nyt jotain koulutettua väkeä pitää olla siltä varalta, että jotain sattuu. Ei koskaan voi tietää! Ja vastaavasti sivarissa tehdään varmasti hyödyllistä työtä myös. Mutta toinen juttu on tosiaan se, onko homma tässä laajuudessaan ihan tarpeellista ja onko reilua, ettei naisten ole pakko suorittaa kumpaakaan.
Maanpuolustukseen liittyvät valinnat ovat henkilökohtaisia ja jokaisella on niihin varmaan omat syynsä. En ole koskaan tajunnut, miksi muiden valintoja pitää ilkkua ja pitää omaa tietä parhaimpana. Sivariin menevä ei välttämättä ole mikään epäsosiaalinen ressukka, eikä armeijan valitseva mikään sotahullu joka haluaa oppia tappamaan ihmisiä ja leikkiä sotaa. Eiköhän jokaisella ole ihan oikeus päättää asiasta eikä tarvitsisi mollata muita. Tunnen sekä sivareita että armeijan käyneitä ja arvostan kaikkien valintoja yhtä paljon. Ja minusta on hyvä, että Suomessa yleensäkään on armeija. Ei sen ehkä tarvitsisi näin suuri olla, mutta kyllä nyt jotain koulutettua väkeä pitää olla siltä varalta, että jotain sattuu. Ei koskaan voi tietää! Ja vastaavasti sivarissa tehdään varmasti hyödyllistä työtä myös. Mutta toinen juttu on tosiaan se, onko homma tässä laajuudessaan ihan tarpeellista ja onko reilua, ettei naisten ole pakko suorittaa kumpaakaan.
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Re: All kinds of everything
No ei välttämättä. Ei ainakaan meidän rykmentissä. Minulla kävi tuuri, mutta naapuriyksikön kirjurilla ei.Hurrican kirjoitti:Näin ollen mulla saattaa olla mahiksia, kysyin meidän alikessulta, niin se vaan sano et kirjurilla on heti nolla leiripäivää. Kelpais. ja niin, olen siis A-mies.
Raipatirai
Re: All kinds of everything
Voilettu puhuu miljoonastibiljoonasti asiaa! Itse en sivaria käy, joten en tiedä siitä mitään, joten jätän asian sikseen mutta uskon siitä olevan silti paljon hyötyä. Ihminen, joka ei ole inttiä käynyt, ei tiedä tästä mitään, joten silloin on turha puhua sen turhuudesta. Hyötyä on paljon, joskin myös haittaa kuten varmasti sivaristakin.
Alikki tosiaan sanoi noin, tiedä sitten. Täällähän on vain yksi kirjuri. Ei metsäleirissäkään mitään vikaa olisi, ihan hauskaa varmaan.
Alikki tosiaan sanoi noin, tiedä sitten. Täällähän on vain yksi kirjuri. Ei metsäleirissäkään mitään vikaa olisi, ihan hauskaa varmaan.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Mua häiritsee suunnattomasti kun viestienne otsikkona on Re: All kinds of everything.
Ei mulla muuta.
Ei mulla muuta.
I will take the fight, I will stay up all night
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
I'm not running away
Mun jearán áddjás
Chain me to the wall, they cannot break us all
I'm not running away
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
^Oho, näyttäis olevan Hurricanin syy.
Re: All kinds of everything
Ei välttämättä hyödyllisyydestä yksilölle, mutta hyödyllisyydestä yhteiskunnalle kyllä.Hurrican kirjoitti:Ihminen, joka ei ole inttiä käynyt, ei tiedä tästä mitään, joten silloin on turha puhua sen turhuudesta.
Mistä tän saa poistettua? Apua!
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Oon ollut kohta kolme viikkoa intissä ja koska kaikkia toki kiinnostaa niin hemmetisti niin kerron vähän kuulumisia sieltä. En tosiaan ole juurikaan jaksanut kirjoitella kännykän netillä tänne mitään, koska se on hidasta ja vaivalloista ja vapaa-aikaa on toistaiseksi ollut aika vähän. Viime viikonloppuna olin ekaa kertaa lomilla mutta kiire oli valtava kun piti tavata kaikkia ihkuja ihmisiä (=ryypätä) ja koneella en ehtinyt juurikaan käymään. Armeija toimii siis hyvänä nettivieroitteena. Sotkussa tosin on langaton netti jota saa käyttää, joten ajattelin jossain vaiheessa ottaa kannettavan mukaan. Ensi viikolla en vielä viitsi, koska menen takaisin kassulle vasta tiistaina ja ti-ke on yöleiri, joten koneen käyttö jäisi vähäiseksi kun jo perjantaina kolmosjoukkue taas lomautuu.
Ammunnat. Sotilaan tärkein taitohan on aseen käsittely- ja ampumataito ja jos joku ei vielä tiennyt, niin Suomen puolustusvoimissa käytetään pääosin 7,62 RK 62 rynnäkkökivääriä. Jokaisella alokkaalla ja varusmiehellä on omansa ja sen purkaminen ja kokoaminen (käskyt: lukko - kiinnitä, lukko - irroita) on kyllä tullut tuttuakin tutummaksi! Aluksi oli tosi jännää räpeltää asetta ja purkaa ja koota, nyt se on lähinnä rasite ja v*tuttaa putsata ja huoltaa sitä päivittäin. Ampuminen sen sijaan on TOSI kivaa! Ollaan oltu ampumaradalla kaksi kertaa ja ammuttu RK1, RK2, RK3 ja RK4 ammunnat. Mun toistaiseksi paras tulos on kymmenen laukauksen sarja makuuasennossa 150 metrin radalta (81/100), polvelta ja seisten oon ihan perustasoa. Polviasento on muuten melko epämukava.
Tetsaus. Tetsaaminen on ihan kamalaa! En tykkää juurikaan. Ei siinä mitään jos saa kävellä, juosta tai hiipiä, mutta ryömiminen ja konttaaminen n. 14 kilon painoisen taisteluvyön ja rynnäkkökiväärin kanssa kivikkoisessa metässä ei oo juurikaan mistään kotoisin ja polvet on aika tiukilla kun pitää nousta nopeasti, juosta ja syöksyä uuteen tähystyspiiloon. Kaiken lisäksi kun sen jälkeen joutuu samassa painavassa varustuksessa juoksemaan kolmisen kilometriä kasarmille ja sillä matkalla pari kertaa "viheltää" eli mennä ilmasuojaan ni huhheijaa kun mukavaa.
Armeijaelämä kasarmilla on alkanut ekojen viikkojen jälkeen vähän rentoutua, alikessut on suht mukavia ja jutskailee meidän kanssa. Ja just nyt piti tietysti tulla kokelaiden RUK:sta... Nyt se käskytys ja rääkkäys taas alkaa uudestaan ku ne mulkvistit pistää meidät koville. Kaiken muun lisäksi meidän tuvan kokelas on mun suht hyvä kaveri, joten ongelmia herroittelun ja teitittelyn kanssa tulee varmasti olemaan. Sotilasslangi on muuten tosi kivaa! Kaikki intin käyneet (ja miksei muutkin) varmaan tietää mikä tarkoittaa mm. nasse, KSE, tupavittu ja noheva.
Kaikin puolin intti on mennyt hyvin vaikka välillä on tosi rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Toistaiseksi rankimmat treenit taisi olla eräät taisteluharjoitukset joiden jälkeen muutama mies oksensi. Cooper juostiin eilen, se meni kohtalaisen hyvin ottaen huomioon että olin edeltävän yön valvonut päivystyksen takia ja uintitestissä uin joukkueen neljänneksi parhaan ajan ja olen siitä todella ylpeä! Tästä on hyvä jatkaa, valaan on enää muutamia viikkoja ja kohta oon virallisesti tykkimies ja toivottavasti linnakkeen kirjuri.
Ammunnat. Sotilaan tärkein taitohan on aseen käsittely- ja ampumataito ja jos joku ei vielä tiennyt, niin Suomen puolustusvoimissa käytetään pääosin 7,62 RK 62 rynnäkkökivääriä. Jokaisella alokkaalla ja varusmiehellä on omansa ja sen purkaminen ja kokoaminen (käskyt: lukko - kiinnitä, lukko - irroita) on kyllä tullut tuttuakin tutummaksi! Aluksi oli tosi jännää räpeltää asetta ja purkaa ja koota, nyt se on lähinnä rasite ja v*tuttaa putsata ja huoltaa sitä päivittäin. Ampuminen sen sijaan on TOSI kivaa! Ollaan oltu ampumaradalla kaksi kertaa ja ammuttu RK1, RK2, RK3 ja RK4 ammunnat. Mun toistaiseksi paras tulos on kymmenen laukauksen sarja makuuasennossa 150 metrin radalta (81/100), polvelta ja seisten oon ihan perustasoa. Polviasento on muuten melko epämukava.
Tetsaus. Tetsaaminen on ihan kamalaa! En tykkää juurikaan. Ei siinä mitään jos saa kävellä, juosta tai hiipiä, mutta ryömiminen ja konttaaminen n. 14 kilon painoisen taisteluvyön ja rynnäkkökiväärin kanssa kivikkoisessa metässä ei oo juurikaan mistään kotoisin ja polvet on aika tiukilla kun pitää nousta nopeasti, juosta ja syöksyä uuteen tähystyspiiloon. Kaiken lisäksi kun sen jälkeen joutuu samassa painavassa varustuksessa juoksemaan kolmisen kilometriä kasarmille ja sillä matkalla pari kertaa "viheltää" eli mennä ilmasuojaan ni huhheijaa kun mukavaa.
Armeijaelämä kasarmilla on alkanut ekojen viikkojen jälkeen vähän rentoutua, alikessut on suht mukavia ja jutskailee meidän kanssa. Ja just nyt piti tietysti tulla kokelaiden RUK:sta... Nyt se käskytys ja rääkkäys taas alkaa uudestaan ku ne mulkvistit pistää meidät koville. Kaiken muun lisäksi meidän tuvan kokelas on mun suht hyvä kaveri, joten ongelmia herroittelun ja teitittelyn kanssa tulee varmasti olemaan. Sotilasslangi on muuten tosi kivaa! Kaikki intin käyneet (ja miksei muutkin) varmaan tietää mikä tarkoittaa mm. nasse, KSE, tupavittu ja noheva.
Kaikin puolin intti on mennyt hyvin vaikka välillä on tosi rankkaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Toistaiseksi rankimmat treenit taisi olla eräät taisteluharjoitukset joiden jälkeen muutama mies oksensi. Cooper juostiin eilen, se meni kohtalaisen hyvin ottaen huomioon että olin edeltävän yön valvonut päivystyksen takia ja uintitestissä uin joukkueen neljänneksi parhaan ajan ja olen siitä todella ylpeä! Tästä on hyvä jatkaa, valaan on enää muutamia viikkoja ja kohta oon virallisesti tykkimies ja toivottavasti linnakkeen kirjuri.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
No kyl mä ainakin luen ihan mielenkiinnosta. Sul on niin hyvä asennekin. Mutta alokas Hurrican, vastaapa pariin kysymykseen.
-Miten ruokavammmaset on huomioitu intissä ts. Onko siellä gluteeniton-, kasvis-. laktoositon ja ehkä maidotonkin vaihtoehto aina tarjolla? Onko siellä ylipäätään tarjolla paljon rehuja ja hedelmiä terveellisesti syöville? Onko ruokaa tarpeeksi?
-Onko siellä hyvää kuntosalia, jossa voi käydä luppoajalla ja jos on, niin jaksaako porukat ylipäätään enää käydä siellä kaiken pakollisen rääkin keskellä?
-Onko siellä paljon v*ttumaisia ja vähä-älyisiä ihmisiä?
-Miten ruokavammmaset on huomioitu intissä ts. Onko siellä gluteeniton-, kasvis-. laktoositon ja ehkä maidotonkin vaihtoehto aina tarjolla? Onko siellä ylipäätään tarjolla paljon rehuja ja hedelmiä terveellisesti syöville? Onko ruokaa tarpeeksi?
-Onko siellä hyvää kuntosalia, jossa voi käydä luppoajalla ja jos on, niin jaksaako porukat ylipäätään enää käydä siellä kaiken pakollisen rääkin keskellä?
-Onko siellä paljon v*ttumaisia ja vähä-älyisiä ihmisiä?
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
En itse asiassa tiedä.Hurrican kirjoitti:KSE, tupavittu
Kirjurinhomma on ihan parasta. Yksikköupseerilta saa aina silloin tällöin kahvilipukkeita ja saa tehdä siistiä sisätyötä.Hurrican kirjoitti:Tästä on hyvä jatkaa, valaan on enää muutamia viikkoja ja kohta oon virallisesti tykkimies ja toivottavasti linnakkeen kirjuri.
Raipatirai
- ESC93
- Siivooja
- Viestit: 16247
- Liittynyt: 26 Maalis 2010, 15:35
- Paikkakunta: Järvenpää / ex-Nastola
- Viesti:
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Vompeli kirjoitti:En itse asiassa tiedä.Hurrican kirjoitti:KSE, tupavittu
http://www.aamukampa.net/inttiwiki/inde ... ttisanasto
Kur protestojmë e nga dremitja kolektive zgjohemi
Ne përsërisim, përsërisim, përsërisim
Ne përsërisim, përsërisim, përsërisim
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Alokas Hurrican vastaa mielellään kysymyksiin, onhan musta tullut ihan sotahullu ja tällä menolla oon vielä jossain AUK:ssa kun oon liian noheva.
Ja Vompelille: ESC93:sen linkki selventää hyvin, mutta vastaan silti. KSE on koulutuksen suoma etu, eli ne asiat joita esim. alikessut saavat tehdä (pitää tuuletinta ja mankkaa tuvassa, jutella muodossa iltavahvuuslaskennan aikana jne.) ja tupavittu on se pieni vako joka jää pinkan alapuolelle joskus kun se on liian iso. Tässä olikin eräs hauska tapaus, kun meillä oli joka iltainen pinkka- ja punkkatarkastus ja alikessu katsoi erään alokkaan pinkkaa ja totesi: "tuossa on tupavittu" johon ko. alokas vastasi: "haluaako herra alikersantti sormettaa sitä?". Koko tupa repesi, alikessu repesi ja rankkuahan siitä tuli mutta oli se sen arvoista.
Sanoin muuten jo joukkueenjohtajan haastattelussa kuolaavani kirjurin paikkaa, kehuin itseni perfektionistiksi ja pikkutarkaksi ihmiseksi, kerroin että mulla on äikästä L ja muutenkin kehuin itteäni ja herra kersantti kyllä vaikutti kovinkin kiinnostuneelta ja kirjasi kaiken ylös vihkoon. Lisäksi olen jo meidän alikessulle ilmoittanut halukkuuteni ko. tehtävään, ja nyt kun mun kaveri on meidän tuvan kokelaana, niin aion julmasti käyttää suhteita hyödyksi ja sanoa herra kokelaalle röyhkeästi että suosittelee alokas Hurricania kirjurin tehtävään.
Ruoka on TO-DEL-LA hyvää, huhupuheiden mukaan yksi parhaista Suomen varusmieskunnissa. Ainoastaan aamupuuro (=liisteri) tökkii, onneksi tarjolla on myös leipää ja leikkelettä yleensä. Kaikki ruoka-allergiat huomioidaan mutta siitä täytyy tietenkin tehdä ilmoitus keittiöön. Lisäksi ruoka-allergikkojen täytyy pitää huolta että kun on ohjelmassa maastoruokailu, täytyy tehdä erillinen ilmoitus keittiöön että metsään toimitetaan erikoisruoka sitä tarvitseville. Sitä, saako esimerkiksi kasvisruokaa jos on vegaani tms. en tiedä, mutta uskon että saa. Allergiat siis todellakin huomioidaan, mutta tosiaan tuosta kasvisruokavaliosta en ole varma. Joka aterialla on "vihreä puoli" eli jotain salaattia ja joskus jälkkäriksi on hedelmää, ja yleensäkin ruoka on terveellistä, ei kai ne nyt meille mitään moskaa tarjoilisikaan. Paras salaatti oli ekan viikon sunnuntaina kun oltiin kaikki gineksessä: fetasalaattia. Rohmusin sitä erilliselle lautaselle. Kaikki ruoka tehdään saarella keittiössä, eli se ei tule valmiina mistään keskuskeittiöstä. Ruokaa on tarpeeksi, mutta santsata ei yleensä saa ja mulle käy usein niin, että kun saan lautasen nenän eteen ja aloitan syömisen, tulee huuto "kolmosjoukkue, teillä on viisi minuuttia aikaa syödä" ja sitten ruokaa ahmitaan sitä tahtia että ei ehdi kunnolla edes niellä aiempia ja välillä meinaa oksennus lentää. Tunnettu sanontahan on että täällä syödään, ei nautita.entropia kirjoitti:-Miten ruokavammmaset on huomioitu intissä ts. Onko siellä gluteeniton-, kasvis-. laktoositon ja ehkä maidotonkin vaihtoehto aina tarjolla? Onko siellä ylipäätään tarjolla paljon rehuja ja hedelmiä terveellisesti syöville? Onko ruokaa tarpeeksi?
Kuntosali löytyy, itse en ole jaksanut käydä tutustumassa mutta tupakavereiden mukaan on ihan perussiisti ja peruslaitteet löytyy. Salia saa käyttää vapaa-ajalla vapaasti. PK-kausi on niin rankka ja vapaa-aikaa sen verran vähän, että saliaika jää suht vähiin, mutta EK-kaudella sitten kuulemma ehtii / jaksaa enemmän harjoittaa vapaa-aikana liikuntaa. Kyllä siellä salilla kuitenkin muutama tyyppi meidän tuvasta on jo ehtinyt piipahtamaan vaikka aikataulu on tosiaan toistaiseksi ollut aika tiukka. Lisäksi vapaa-ajalla pyörii ns. VMLK eli varusmiesten liikuntakerho jota vetää alikessut ja valikoima on laaja (sählystä jalkapallon kautta karateen ja marjastukseen) ja jokaisesta kerhosuorituksesta saa leiman liikuntapassiin. Kun passissa on 15 leimaa, saa kuntsarin eli kuntoisuuslomapäivän. Leimoja saa passiin myös esim. Länskän eli Länsilaiturin lenkistä, joka on se 9,5 kilsaa ja laiturilla on kirja, johon laitetaan nimi että varmistetaan että varmasti on käynyt perillä asti. Itse en ole niin joukkuelajeista kiinnostunut, joten meinasin hommata kuntsarit nimenomaan hölkkäilemällä Länskän lenkkiä iltaisin.entropia kirjoitti:-Onko siellä hyvää kuntosalia, jossa voi käydä luppoajalla ja jos on, niin jaksaako porukat ylipäätään enää käydä siellä kaiken pakollisen rääkin keskellä?
Tähän nyt en oikein osaa vastata. Tietysti n. 150 alokkaaseen mahtuu niitä, joista huomaa että kaikki inkkarit ei aina ole kanootissa. Meidänkin tuvassa oli yksi mutta hän lentikin jo ulos marihuanan polttelun takia ja nyt meidän tuvassa on loistoporukka ja loistofiilis. Kukaan ulkopuolinen ei kyllä varmaan ymmärtäisi meidän p*askaa inttiläppää jota tuvassa heitetään. Meidän tuvassa on mun lisäksi vaan kaks kotkalaista, muuten on Helsingistä, Keravalta, Järvenpäästä, Porvoosta ja Kouvolasta. Lisäksi on aika 50-50 amis-lukio-jakaumaa. Tässäkin on yks hauska sanonta muuten: se mikä on siviilissä homoa on intissä veljeyttä.entropia kirjoitti:-Onko siellä paljon v*ttumaisia ja vähä-älyisiä ihmisiä?
Ja Vompelille: ESC93:sen linkki selventää hyvin, mutta vastaan silti. KSE on koulutuksen suoma etu, eli ne asiat joita esim. alikessut saavat tehdä (pitää tuuletinta ja mankkaa tuvassa, jutella muodossa iltavahvuuslaskennan aikana jne.) ja tupavittu on se pieni vako joka jää pinkan alapuolelle joskus kun se on liian iso. Tässä olikin eräs hauska tapaus, kun meillä oli joka iltainen pinkka- ja punkkatarkastus ja alikessu katsoi erään alokkaan pinkkaa ja totesi: "tuossa on tupavittu" johon ko. alokas vastasi: "haluaako herra alikersantti sormettaa sitä?". Koko tupa repesi, alikessu repesi ja rankkuahan siitä tuli mutta oli se sen arvoista.
Sanoin muuten jo joukkueenjohtajan haastattelussa kuolaavani kirjurin paikkaa, kehuin itseni perfektionistiksi ja pikkutarkaksi ihmiseksi, kerroin että mulla on äikästä L ja muutenkin kehuin itteäni ja herra kersantti kyllä vaikutti kovinkin kiinnostuneelta ja kirjasi kaiken ylös vihkoon. Lisäksi olen jo meidän alikessulle ilmoittanut halukkuuteni ko. tehtävään, ja nyt kun mun kaveri on meidän tuvan kokelaana, niin aion julmasti käyttää suhteita hyödyksi ja sanoa herra kokelaalle röyhkeästi että suosittelee alokas Hurricania kirjurin tehtävään.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Minäkin repesin aivan täysinHurrican kirjoitti: tupavittu on se pieni vako joka jää pinkan alapuolelle joskus kun se on liian iso. Tässä olikin eräs hauska tapaus, kun meillä oli joka iltainen pinkka- ja punkkatarkastus ja alikessu katsoi erään alokkaan pinkkaa ja totesi: "tuossa on tupavittu" johon ko. alokas vastasi: "haluaako herra alikersantti sormettaa sitä?". Koko tupa repesi, alikessu repesi ja rankkuahan siitä tuli mutta oli se sen arvoista.
Muutenkin nää Hurricanin (h)inttijutut on todella kiintoisaa luettavaa. En ehkä itse jaksaisi olla tuolla, mutta helppohan se mun on sanoa, kun ei ole pakko. Tsemppiä armeijan harmaisiin!
Take a minute, take a breath to reload
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Spell it out and let 'em know
That we're never gonna lose our colours
We're just gonna let 'em show
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Kiitos pikaisesta vatsuaksesta Hurricanille!Hurrican kirjoitti:Ja Vompelille: ESC93:sen linkki selventää hyvin, mutta vastaan silti. KSE on koulutuksen suoma etu, eli ne asiat joita esim. alikessut saavat tehdä (pitää tuuletinta ja mankkaa tuvassa, jutella muodossa iltavahvuuslaskennan aikana jne.) ja tupavittu on se pieni vako joka jää pinkan alapuolelle joskus kun se on liian iso. Tässä olikin eräs hauska tapaus, kun meillä oli joka iltainen pinkka- ja punkkatarkastus ja alikessu katsoi erään alokkaan pinkkaa ja totesi: "tuossa on tupavittu" johon ko. alokas vastasi: "haluaako herra alikersantti sormettaa sitä?". Koko tupa repesi, alikessu repesi ja rankkuahan siitä tuli mutta oli se sen arvoista.
Sanoin muuten jo joukkueenjohtajan haastattelussa kuolaavani kirjurin paikkaa, kehuin itseni perfektionistiksi ja pikkutarkaksi ihmiseksi, kerroin että mulla on äikästä L ja muutenkin kehuin itteäni ja herra kersantti kyllä vaikutti kovinkin kiinnostuneelta ja kirjasi kaiken ylös vihkoon. Lisäksi olen jo meidän alikessulle ilmoittanut halukkuuteni ko. tehtävään, ja nyt kun mun kaveri on meidän tuvan kokelaana, niin aion julmasti käyttää suhteita hyödyksi ja sanoa herra kokelaalle röyhkeästi että suosittelee alokas Hurricania kirjurin tehtävään.
Susta tulee nohevalla menolla vielä yksikköön toimistoaliupseeri.
Raipatirai
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Varo vaan Hurrican ettet joudu tolla innokkaalla asenteellasi jäämään vuodeksi. Mä en oo ikinä oikein innostunu joukkuepeleistä, oon niissä sitäpaitsi huono, tyyliin jalkapallossa ja jääkiekossa. Eli varmaan lenkillä ja salilla mä sielläkin kävisin ylhäisessä yksinäisyydessäni.
Mut kirjottele tänne vaan inttijuttujas. Sun ois pitäny perustaa sellanen Hurrican goes to army -blogi, kun ihan hyvä kirjoittajakin olet.
Mut kirjottele tänne vaan inttijuttujas. Sun ois pitäny perustaa sellanen Hurrican goes to army -blogi, kun ihan hyvä kirjoittajakin olet.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Itse asiassa kerroin väärin aiemmin: tupavittuhan syntyy nimenomaan silloin, kun pinkka on liian pieni! Jos sen asettelee taistelujakkaralle oikean kokoiseksi (vaikka se siis on oikeasti liian pieni), jää alareunaan tupavitut. Jos se sen sijaan on liian suuri, ei ole mitään vaaraa tupavitun syntymisestä, silloin pinkka on muuten vaan huono. Muumilaakso on muuten kanssa inttislangia ja liittyy punkkaan ja vielä tarkemmin peiton asettelemiseen oikein sängylle iltavuodetarkistusta varten. Peiton alareunat pitää taitella tarpeeksi sisäkkäin, muuten väliin syntyy "muumilaakso" eli sellanen notko ja silloin punkka tuskin menee tarkistuksesta läpi. Löysin videonkin jossa näkyy tupavittu, kohdassa 0,06 pinkan alareunassa. Muutenkaan toi valmis pinkka ei oo mikään maailman paras, teen itse paremman koska mulla kiertää sininen, ei oo tupavittuja ja muutenkin se on särmä ja oikean kokoinen melkein aina.
Vissiin oisinki jotain blogia jaksan kirjoittaa. Riittää, että vaikka tänne päivittelen aina silloin tällöin kuulumisia, toimikoon tää mun "blogina". Huomenna aamulla herätys KOTONA 5.40, Kuusisen sotilassatamaan 6.30 mennessä ja siitä sit lähtee tää tynkäviikko, palaanhan jo perjantaina lomille. Ti-ke on tosiaan yön yli-leiri, saa nähdä miten menee eka yö maastossa..
Vissiin oisinki jotain blogia jaksan kirjoittaa. Riittää, että vaikka tänne päivittelen aina silloin tällöin kuulumisia, toimikoon tää mun "blogina". Huomenna aamulla herätys KOTONA 5.40, Kuusisen sotilassatamaan 6.30 mennessä ja siitä sit lähtee tää tynkäviikko, palaanhan jo perjantaina lomille. Ti-ke on tosiaan yön yli-leiri, saa nähdä miten menee eka yö maastossa..
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Ihan sikana kyl lomia teillä. Höpöksi mennyt tuo armeijatouhu nykyään (seniiliäänellä). Jos itsekin lähtis nukkuun, ettei olis taas töissä koomassa, kuten tänään.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Jotkut ykkösjoukkueen miehet ovat olleet kohta neljä viikkoa putkeen gineksessä. Itsehän olen niin noheva että pääsen vähän väliä lomalle. Sitäpaitsi oon just mun synttäriviikonlopun kiinni.
Ihan hyvä vaan, ettei koko miesvahvuutta turhaan pidetä kiinni joka viikonloppu. Pysyy motivaatio parempana ja onhan tämä sitä yhteiskunnan varojen säästöäkin ( ) samalla kun ei siellä kuitenkaan viikonloppuisin tehdä juuri muuta kun syödään ja korkeintaan pidetään jotkut semivakavat sulkeiset.
Ihan hyvä vaan, ettei koko miesvahvuutta turhaan pidetä kiinni joka viikonloppu. Pysyy motivaatio parempana ja onhan tämä sitä yhteiskunnan varojen säästöäkin ( ) samalla kun ei siellä kuitenkaan viikonloppuisin tehdä juuri muuta kun syödään ja korkeintaan pidetään jotkut semivakavat sulkeiset.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Voi v*ttu millanen yöleiri! Nukuin ehkä säkällä puol tuntia, kokoajan piti juosta pimeässä metsässä kalsareissa poteroon tähystämään, mennä vartiovuoroon, oli kylmä ja muutenkin vitu*ti. Lisäks sissiteltta oli karmea kokemus. Nyt tätä väsynyttä miesporukkaa vielä marssitetaan 15 kilsaa. Ekaa kertaa tuntuu että pää hajoo. Sukatki on litimärät.
Tervetuloa vaan pojat inttiin!
Tervetuloa vaan pojat inttiin!
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Väsymys on kyl eniten p*rseestä, mutta ei ne märät sukat menoa haittaa. Tänään kävin juokseen 20 kilsaa. Just ku pääsin 10 kääntöpaikalle, niin vettä alko sataan ihan tajuttomasti. Onneks oli kuitenkin lämmin ilma.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Kai se ois sit jonkinnäköistä yhteenvetoa tästä viikosta tehtävä. Tiistaiaamuna tosiaan palasin lomilta, meinasin myöhästyä (tai oikeastaan myöhästyin, muttei kukaan tajunnut sitä onneksi) ja sit taas veneellä saarelle unenpöpperössä. Heti aamusta alettiin pakkaamaan taisteluvyötä ja reppua ja valmistautumaan majo hajoon eli yhden yön leiriharjoitukseen. Luulin että se n. 14 kg:n tst-vyö ja rynkky on painavinta mitä kannetaan mutta erehdyin ja pahasti. Siihen päällehän tulee vielä muumitalon korkuinen reppu ja kädessä kannetaan jotain yhteisiä leiritavaroita, v-mäisimpiä taitaa olla kamiina, täydet vesikanisterit ja sissiteltta, mulla kävi tuuri ja sain "vain" sahan kannettavaksi. Kyselin huvikseni koko kuorman painoa niin se liikkuu 40-50 kilon maastossa, joten helpolla ei tosiaan pääse. Majo hajo alkoi hyvin, aattelin että täähän on ihan kivaa ja eksoottista elää metsässä yks yö mutta mun unelmat romahti kyllä aika hyvin nimittäin (kuten jo aiemmin postaamasta kännykkästatuksestani huomaa) se oli aivan perceestä!
Leirillä pystytettiin ja purettiin sissiteltta n. viisi kertaa, yksi tupakaveri viilsi sormen auki puukolla ja lähti kassulle kun se vuoti niin pahasti verta, kierreltiin rasteissa joilla opetettiin "tärkeitä" taitoja eli esimerkiksi makkipakilla p*skalla käyntiä ja muuta "mukavaa". Sitten tuli yö ja jokaiselle jaettiin vartiovuorot, kaksi tyyppiä kerrallaan n. 80 metrin päässä teltasta poterossa etuvartiossa ja yksi tyyppi teltan edustalla lähivartiossa (tuttavallisemmin kipinävartio, sillä tehtäviin kuuluu vahtia ettei kamiina tai teltan sisällä palava lyhty sammu missään vaiheessa). Mulla kävi siinäkin hyvä tuuri, sillä mun herätys oli vasta viideltä lähivartioon ja poteroon etuvartioon en joutunut missään vaiheessa. Muutama kaveri kyllä sanoi sen olleen "aivan täyttä kurap*skaa istua kahdesta neljään märässä poterossa pimeässä metsässä hyttysten syötävänä" ja voin todellakin kuvitella sen olevan täyttä kuraa. Lähivartio oli ihan jees, väsytti törkeesti ja hyttyset meinas syödä elävältä, mutta selvisin kun sain sentään jaloitella teltan ympärillä, toisin kuin etuvartiomiehet jotka kykkivät samassa asennossa poterossa tuntitolkulla. Yöllä tuli kaksi hälytystä, kahden ja puoli kolmen aikoihin, ja silloin oli kiva juosta boksereissa rynkky toisessa kädessä ja vaatteet toisessa pimeässä metässä poteroon asemiin. Se oli ihan hirveää ja naurettavaa touhua. No, yksi inttisanontahan on: tee työtä jolla on tarkoitus, tee työtä joka on arvoitus. Sit aamulla laitettiin leiri kasaan ja marssittiin siinä karseen painavassa varustuksessa vielä 10 kilometrin marssi kumisaappailla, voin sanoa että jalat alkoi olemaan aika hapoilla jossain vaiheessa ja lisäksi haju sen jälkeen, kun otti litimärät, melkein 24 tuntia jalassa olleet sukat pois tuvassa oli aika sanoinkuvaamaton. Rakkojahan siinä tuli ja muutenkin jalkapohjat oli tiukalla, mutta itsekurilla ja sotilaallisella sisulla hampaat irvessä oli pakko vaan mennä.
Loppuviikosta meillä olikin sitten vain ampumaratapäivä torstaina, ammuttiin RK7 joka oli hauska! Kääntyviä tauluja ja nopeita 15 sekunnin aikana tapahtuvia lippaan vaihtoja. Lisäksi olin jälleen kerran niin noheva, että lähes kaikki muut tekivät virheen (tuplalatasivat aseen ja käyttämätön patruuna lensi ulos lippaasta) mutta itsehän ammuin omaa suoritusta enkä syyllistynyt mokomaan virheeseen. Oon muutenkin innostunut ammunnasta, se on kiva harrastus ja lisäksi Kirkonmaan ampumarata on kivalla paikalla ihan meren rannassa joten aurinkoisella säällä ne päivät ovat kovin leppoisia. Perjantaina oli suunnistuskoulutusta ja lomille valmistautuminen eli parranajot, lomakaapin särmäämiset ja tuvan siivoamiset, epäonnistunut tahtimarssi (eskimon p*llu on kylmä kuin jää, sitä kun nuolee niin jäätyy pää ) laiturille ja sieltä sitten merimatkan jälkeen lomille kirmaaminen.
Ensi viikolla tiedossa sitten alokasleiri. Viisi päivää, neljä yötä ja 25 kilometrin marssi perjantaina. Poimitaan kuulemma jyvät akanoista. Ja Vekaralla toi leiri on vaan kolme päivää ja kaks yötä, kauheeta nössöilyä. Hirveintä tulee olemaan pa*skasesta pakista syöminen neljäntenä ja viidentenä päivänä ja se karmea väsymys kun ei saa nukkua kunnolla, vaan pitää heräillä juoksemaan metässä ja vartioihin.
Leirillä pystytettiin ja purettiin sissiteltta n. viisi kertaa, yksi tupakaveri viilsi sormen auki puukolla ja lähti kassulle kun se vuoti niin pahasti verta, kierreltiin rasteissa joilla opetettiin "tärkeitä" taitoja eli esimerkiksi makkipakilla p*skalla käyntiä ja muuta "mukavaa". Sitten tuli yö ja jokaiselle jaettiin vartiovuorot, kaksi tyyppiä kerrallaan n. 80 metrin päässä teltasta poterossa etuvartiossa ja yksi tyyppi teltan edustalla lähivartiossa (tuttavallisemmin kipinävartio, sillä tehtäviin kuuluu vahtia ettei kamiina tai teltan sisällä palava lyhty sammu missään vaiheessa). Mulla kävi siinäkin hyvä tuuri, sillä mun herätys oli vasta viideltä lähivartioon ja poteroon etuvartioon en joutunut missään vaiheessa. Muutama kaveri kyllä sanoi sen olleen "aivan täyttä kurap*skaa istua kahdesta neljään märässä poterossa pimeässä metsässä hyttysten syötävänä" ja voin todellakin kuvitella sen olevan täyttä kuraa. Lähivartio oli ihan jees, väsytti törkeesti ja hyttyset meinas syödä elävältä, mutta selvisin kun sain sentään jaloitella teltan ympärillä, toisin kuin etuvartiomiehet jotka kykkivät samassa asennossa poterossa tuntitolkulla. Yöllä tuli kaksi hälytystä, kahden ja puoli kolmen aikoihin, ja silloin oli kiva juosta boksereissa rynkky toisessa kädessä ja vaatteet toisessa pimeässä metässä poteroon asemiin. Se oli ihan hirveää ja naurettavaa touhua. No, yksi inttisanontahan on: tee työtä jolla on tarkoitus, tee työtä joka on arvoitus. Sit aamulla laitettiin leiri kasaan ja marssittiin siinä karseen painavassa varustuksessa vielä 10 kilometrin marssi kumisaappailla, voin sanoa että jalat alkoi olemaan aika hapoilla jossain vaiheessa ja lisäksi haju sen jälkeen, kun otti litimärät, melkein 24 tuntia jalassa olleet sukat pois tuvassa oli aika sanoinkuvaamaton. Rakkojahan siinä tuli ja muutenkin jalkapohjat oli tiukalla, mutta itsekurilla ja sotilaallisella sisulla hampaat irvessä oli pakko vaan mennä.
Loppuviikosta meillä olikin sitten vain ampumaratapäivä torstaina, ammuttiin RK7 joka oli hauska! Kääntyviä tauluja ja nopeita 15 sekunnin aikana tapahtuvia lippaan vaihtoja. Lisäksi olin jälleen kerran niin noheva, että lähes kaikki muut tekivät virheen (tuplalatasivat aseen ja käyttämätön patruuna lensi ulos lippaasta) mutta itsehän ammuin omaa suoritusta enkä syyllistynyt mokomaan virheeseen. Oon muutenkin innostunut ammunnasta, se on kiva harrastus ja lisäksi Kirkonmaan ampumarata on kivalla paikalla ihan meren rannassa joten aurinkoisella säällä ne päivät ovat kovin leppoisia. Perjantaina oli suunnistuskoulutusta ja lomille valmistautuminen eli parranajot, lomakaapin särmäämiset ja tuvan siivoamiset, epäonnistunut tahtimarssi (eskimon p*llu on kylmä kuin jää, sitä kun nuolee niin jäätyy pää ) laiturille ja sieltä sitten merimatkan jälkeen lomille kirmaaminen.
Ensi viikolla tiedossa sitten alokasleiri. Viisi päivää, neljä yötä ja 25 kilometrin marssi perjantaina. Poimitaan kuulemma jyvät akanoista. Ja Vekaralla toi leiri on vaan kolme päivää ja kaks yötä, kauheeta nössöilyä. Hirveintä tulee olemaan pa*skasesta pakista syöminen neljäntenä ja viidentenä päivänä ja se karmea väsymys kun ei saa nukkua kunnolla, vaan pitää heräillä juoksemaan metässä ja vartioihin.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Tuohon menoon tottuu aika pian. Painavien reppujen ja taisteluvöiden kantaminen ei pienen harjoittelun ja totuttelun jälkeen ole mikään mahdoton tehtävä. Tosin, jos tuosta jatkat aliupseeri- ja mahdollisesti vielä Reserviupseerikouluun, niin haasteita tulee riittämään jatkossakin.
"Nakuilu on ihan jees"
-Naali
-Naali
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Tetsarin kantaminen tuntui aluksi painavalta ja kamalalta, mutta nyt kun saa kantaa pelkästään tst-vyötä ilman sitä reppua, niin sehän on luksusta ja tuntuu kuin ei mitään selässä olisikaan.
En halua jatkaa AUKiin RUKista nyt puhumattakaan. Toisaalta uskon että musta kyllä olisi johtajaksi koska en ole mikään ujo hissukka, mutta en vaan halua sitä.
En halua jatkaa AUKiin RUKista nyt puhumattakaan. Toisaalta uskon että musta kyllä olisi johtajaksi koska en ole mikään ujo hissukka, mutta en vaan halua sitä.
Re: Suomen maanpuolustus ja oma palveluspaikkasi
Oletko Hurrican tykistössä, vai muistanko väärin?
Meillä ei muistaakseni Kainuun Prikaatin tuliasemapattereissa tullut kertaakaan yöllä hälytystä metsäleireillä. Pisin matka, jonka kävelin armeijassa oli varmaan n. 5 km. Yksi hiihtolenkki oli varmaan 10 km. Toisaalta olinkin P-kauden 2. tuliasemapatterissa, jossa on koko prikaatin kovin kuri, mikä kai osittain korvaa vähäistä marssimista.
Tetsaaminen
Meillä ei muistaakseni Kainuun Prikaatin tuliasemapattereissa tullut kertaakaan yöllä hälytystä metsäleireillä. Pisin matka, jonka kävelin armeijassa oli varmaan n. 5 km. Yksi hiihtolenkki oli varmaan 10 km. Toisaalta olinkin P-kauden 2. tuliasemapatterissa, jossa on koko prikaatin kovin kuri, mikä kai osittain korvaa vähäistä marssimista.
Tetsaaminen
Riskinä seniorilaumat